Jos joku vieras sattuisi kurkistamaan meidän pakastimeen, saattaisi vähän hämmästyä. Päällimmäisenä komeilee kolme purkkia puukepakoita. Olen pistellyt käytetyt tunnarikapulat pakkaseen, en tiedä, onko siinä mitään järkeä, mutta siellä ne nyt kumminkin ovat. Otan aina vanhimman lootan käyttöön.
Mörrikatti lähti sunnuntai-iltana. Onpa outoa, kun kukaan ei tunge karvaista takapuoltaan tietokoneelle eikä pudottele papereita. Nyt on taas työhuone treenikäytössä(kin).
Viikon 4 päätti rattoisa treenituokio su-iltana Marjamäen hallilla, tällä kertaa paikalla oli vain neljä koirakkoa. Agiälämölöä kyllä riitti ja ehkä hyvä niin. Hiski oli alusta loppuun hyvässä vireessä ja keskittynyt. Meitä pyydettiin näyttämään oikein mallia (!?) perusasennosta käännöksistä, jotka His tekikin tosi hyvin. Seuraamista otettiin muutenkin, poika oli tarkkana kuin mikä, ei vilkuilua, olin ihan onnessani.
Ruutuun His meni hirmutohinalla - ja kääntyi matkalla takaisin, ihan yhtä touhukkaasti ja iloisena ja tuli takaisin viereen! Oikeastaan se oli melko huvittavaa, ei kun uudestaan - ja nyt sivusta sisään yhtä reippaana poikana. Lähempää sitten ok meno. Paikkaa ja mukaantuloa muutamaan kertaan.
Tunnari, Saijan kopeloimat kapulat, mainiosti kaikinpuolin alusta loppuun.
Mikä parasta: useita onnistuneita luoksetulon stoppeja ja jopa kohtuullinen maahanmeno, jeee!
Ainiin ja paikkamakuu, jossa Hispander oli ollut rauhallinen, kerran oli katsahtanut paheksuvasti vieressään vinkuvaa mäyristä.
Ja lopuksi vähän vapaata juoksentelua Nerin kanssa.
Maanantaina kokeilin lumikenkiä uudestaan eikä ne nyt niin huonot olleetkaan kuin aluksi luulin. Tai sitten kuvittelin etukäteen vähän liikoja. Löysin jonkun muun tallaamia lumikenkäpolkuja vaikka kuinka paljon ja tehtiinkin sitten parin tunnin lenkki, Heta talsi poluilla, Hiski poukkoili hangessa. Olipa mahdottoman kiva päästä pois siltä yhdeltä ja samalta tientapaiselta ihan kunnolla metsään!
Lenkin jälkeen tein ruudun Peltsun latuparkkikselle. Yritän nyt löytää mahdollisimman paljon erilaisia paikkoja ruutuiluun. Ensimmäinen kerta menee aina arpomiseksi, johtuneeko siitä, että eka on yleensä käyty yhdessä katsomassa se oikea paikka? Onnistuneitakin saatiin kyllä ja monta kertaa hinkutettiin pelkkää paikkaa.
Luoksetulot myös ja taas hienosti, vitsit! Olisikohan His päässyt jyvälle tästä?
Tunnaria edelleen kasasysteemillä, mutta kisamatkalta, näin hyvin. Pikkuhiljaa alan siirtyä kellotauluun.
Ja työhuoneella tehtiin kaukoja, nyt pitemmältä matkalta, mutta edessä on jykevä pätkä puuparrua, jonka yli His ei tule. Tämä sujui mukavasti. Kokeilen nyt tätä, kun tuo koiran edessä seisominen ei oikein näytä johtavan oikein mihinkään.
Viikon 5 treenisuunnitelma:
Ma: kaukot, luoksetulo, tunnari, (ruutu)
Ti: kaukot, luoksetulo, tunnari
Ke: kaukot, seuraaminen, tunnari
To/halli: kaikki +?
Pe: eläinlääkäri, vapaa
La: kaukot, ruutu, tunnari
Su/halli: kaukot, luoksetulo, seuraaminen
Pääpaino kaukokäskyissä siis. Muutokset mahdollisia, tämä on minimi.
maanantai 31. tammikuuta 2011
lauantai 29. tammikuuta 2011
Ulkoilmaelämää
Perjantaina tuntui ihanan keväiseltä: tehtiin ensin pitkä irtolenkki auringonpaisteessa: joku oli tallonut metsään ilmeisesti lumikengillä kohtuulliset väylät, joita seurailtiin, mutta välillä humahdin vesirajaa myöten hankeen. Lievästi sanoen tuli hiki, kunto alkaa olla huolestuttavan kehno eikä nilkanpaska ole vieläkään kunnossa. Hiskillehän umpihanki on vain lievä hidaste ja ihmeesti Hetakin sinnitteli.
Kun palattiin takaisin tielle, siihen sattui pariskunta virtapiikkisen lapukkauroksen kanssa ja päästin Hiskin mellastamaan sen kanssa. Pitkään sujui ihan hyvin, mutta lopuksi tuli pientä tappelunnujakkaa.
Otin Hiskin kanssa lenkin päätteeksi suunnitelmanmukaiset luoksetulot, eri versioina taas, paljon läpijuoksujakin. ja pelkkiä seisoja + maahanmenoja myös ihan rutkasti. Miksi tämä sujuu ulkona paljon paremmin kuin sisällä? Hiski oli nyt suorastaan super: teki ihan mahtavia stoppeja, meni jopa nopeasti maihin ja vauhtikin oli vallan mainio :)
Ja sokerina pohjalla tehtiin vielä pudotetun esineen nouto. Seurautin Hiskiä reilusti ylipitkän matkan, hakumatka voittajan mukaan. Voi että oli hienoa seuraamista! Ei minkäänlaista keulimista eikä seilaamista.Siis sivulla-seuraamista, ei tottisseuraamista. Ja nouto ja palutus olivat mahtavia niinkuin ne aina ovat.
Lauantaina ostin lumikengät - kun halvalla sai. Heti kokeilin ja ei niistä kyllä paljon hyötyä ollut, yhtä syvään upposi jalat kuin ilmankin. Lähinnä valmiilla poluntapaisilla ne oli paremmat kuin kenkäjalat. Sarjassamme tarpeettomia hankintoja siis.ja nää ei siis ole mitkään halpikset, vaan pitäis olla ihan laadukkaat synsteemit. Katotaan nyt, onko noista yhtään enemmän hyötyä hankikannoilla keväämmällä.
Paluumatkalla löysin taas hyvän treenipaikan: Metson tyhjän iiison parkkiksen. Sielläpä sitten: ruutu, seuraaminen, kaikki jäävät, kaukot ja tunnari.
Uusi paikka hämmensi poitsua jonkin verran, se oli vähän varovaisen oloinen. Ruutua monin maustein ja vaihtelevalla menestyksellä. Nyt paikka on sitten siirtynyt ihan taakse, kun se oli pitkään liian edessä...
Seuraamista yritin ottaa oikein ajatuksen kanssa, pitkään hinkattiinkin. Mm monituista lähtöä ja hengitystekniikkaa soveltaen. Testailin myös eripituisia askeleita ja juoksemisen malleja. Mietin, kannattaisiko kävelyssäkin lyhentää askelta/hidastaa vauhtia. Hiski oli kyllä ihan hyvin mukana koko ajan.
Kaukot ei olleet edes ohjelmassa, mutta kun oli hyvä puhti päällä, niin päätin kokeilla vähän niitäkin. Testasin huvikseni kisamatkalla M-S-M-I-S-M: oli liikkunut metrin verran eteenpäin. Kauhean epävarma oli myös, ihan kankeana. Läheltä meni ihan hyvin. Kaukot koettelee jostain syystä nyt mun kärsivällisyyttäni ja se näkyy Hiskistä. Tarvis varmaan ottaa viikko pelkästään tätä - ja positiivisella asenteella!
Tunnari: edelleen se iso kasa vääriä, mutta omaa olen siirtänyt lähemmäksi ja eri paikkoihin ja itse olen nyt kunnolla kisamatkan päässä. Varmuutta on tullut selvästi lisää ja oma nousi ja tuotiin nätisti perille asti joka kerta. Oli hyvä ratkaisu palata kunnolla takaisinpäin. Näin jatketaan, ei ole kiirettä.
On tosi kiva touhuta ulkona, kun ei ole kylmä. Hallit ei ole oikein meikäläistä varten...
Kun palattiin takaisin tielle, siihen sattui pariskunta virtapiikkisen lapukkauroksen kanssa ja päästin Hiskin mellastamaan sen kanssa. Pitkään sujui ihan hyvin, mutta lopuksi tuli pientä tappelunnujakkaa.
Otin Hiskin kanssa lenkin päätteeksi suunnitelmanmukaiset luoksetulot, eri versioina taas, paljon läpijuoksujakin. ja pelkkiä seisoja + maahanmenoja myös ihan rutkasti. Miksi tämä sujuu ulkona paljon paremmin kuin sisällä? Hiski oli nyt suorastaan super: teki ihan mahtavia stoppeja, meni jopa nopeasti maihin ja vauhtikin oli vallan mainio :)
Ja sokerina pohjalla tehtiin vielä pudotetun esineen nouto. Seurautin Hiskiä reilusti ylipitkän matkan, hakumatka voittajan mukaan. Voi että oli hienoa seuraamista! Ei minkäänlaista keulimista eikä seilaamista.Siis sivulla-seuraamista, ei tottisseuraamista. Ja nouto ja palutus olivat mahtavia niinkuin ne aina ovat.
Lauantaina ostin lumikengät - kun halvalla sai. Heti kokeilin ja ei niistä kyllä paljon hyötyä ollut, yhtä syvään upposi jalat kuin ilmankin. Lähinnä valmiilla poluntapaisilla ne oli paremmat kuin kenkäjalat. Sarjassamme tarpeettomia hankintoja siis.ja nää ei siis ole mitkään halpikset, vaan pitäis olla ihan laadukkaat synsteemit. Katotaan nyt, onko noista yhtään enemmän hyötyä hankikannoilla keväämmällä.
Paluumatkalla löysin taas hyvän treenipaikan: Metson tyhjän iiison parkkiksen. Sielläpä sitten: ruutu, seuraaminen, kaikki jäävät, kaukot ja tunnari.
Uusi paikka hämmensi poitsua jonkin verran, se oli vähän varovaisen oloinen. Ruutua monin maustein ja vaihtelevalla menestyksellä. Nyt paikka on sitten siirtynyt ihan taakse, kun se oli pitkään liian edessä...
Seuraamista yritin ottaa oikein ajatuksen kanssa, pitkään hinkattiinkin. Mm monituista lähtöä ja hengitystekniikkaa soveltaen. Testailin myös eripituisia askeleita ja juoksemisen malleja. Mietin, kannattaisiko kävelyssäkin lyhentää askelta/hidastaa vauhtia. Hiski oli kyllä ihan hyvin mukana koko ajan.
Kaukot ei olleet edes ohjelmassa, mutta kun oli hyvä puhti päällä, niin päätin kokeilla vähän niitäkin. Testasin huvikseni kisamatkalla M-S-M-I-S-M: oli liikkunut metrin verran eteenpäin. Kauhean epävarma oli myös, ihan kankeana. Läheltä meni ihan hyvin. Kaukot koettelee jostain syystä nyt mun kärsivällisyyttäni ja se näkyy Hiskistä. Tarvis varmaan ottaa viikko pelkästään tätä - ja positiivisella asenteella!
Tunnari: edelleen se iso kasa vääriä, mutta omaa olen siirtänyt lähemmäksi ja eri paikkoihin ja itse olen nyt kunnolla kisamatkan päässä. Varmuutta on tullut selvästi lisää ja oma nousi ja tuotiin nätisti perille asti joka kerta. Oli hyvä ratkaisu palata kunnolla takaisinpäin. Näin jatketaan, ei ole kiirettä.
On tosi kiva touhuta ulkona, kun ei ole kylmä. Hallit ei ole oikein meikäläistä varten...
torstai 27. tammikuuta 2011
Alkuviikon treenailut
Viikkosuunnitelman mukaan on hommailu tokossa, menestys vaihtelevaa kotitreeneissä. En tiedä, edistytäänkö me vai ei...
Lisäksi pikkuesineitten nostamista ja luovuttamista, mikä on mennyt hienosti. Hallintatreeniä, eli liikenteen seassa sivulla-käskyllä kulkemista pitkähköjä matkoja kaupungilla on ollut myös ohjelmistossa.
Meirän hallilla torstaina otettiin ensin kaikki liikkeet ilman palkkaa.
Hyvin: metallinouto, hyppynouto, liikkeestä istuminen ja tunnari (joka tosin helpotettuna, kapulat vieraan kopeloimia).
Siedettävästi: seuraaminen. (ehkä...)
Huonosti: ruutu
Sikahuonosti: kaukot, luoksetulo. Pitää taas helpottaa näitä ihan kunnolla, hohhoijaa.
Liikkeestä maahanmenon unohdin kokonaan.
Palkkaamattomuus sinänsä ei tunnu vaikuttavan Hiskiin mitenkään eikä siirtymissä ollut ongelmia.
Ruudussa jäi ensin töllöttämään ruudun eteen, eli jouduin antamaan uuden käskyn. Muuten ok. Mutta miksi ei heti ensimmäisellä kerralla voi mennä sinne ruutuun asti, kysyn vaan.
Kaukoja yritin uhkarohkeasti liian kaukaa, paha virhe. Homma meni ihan käteen, en viitsi edes luetella kaikki virheitä.
Luoksetulossa His otti monta askelta stopissa, kun annoin pelkästään suullisen käskyn, maahanmenoon tarvitsi toisen käskyn, jäi ensin seisomaan. Vauhdissa ei ole valittamista, en haluakaan koiran tulevan kuin tykinkuula.
Tauon jälkeen sitten uudelleen huonot +sikahuonot, mutta ensin tuolin kiertoa moneen kertaan ja siitä leluun.
Peruuttamalla hyviä stoppeja malliksi, sitten monta luoksetuloa läpijuoksuna. Sitten läheltä monta kertaa sekä "seiso" että "mas", tälleen menee hienosti, mutta heti kun matka kasvaa, alkaa valua. Muutama kerta otettiin kaukaakin ylenpalttisilla vartalo-, käsi- ja jalka-avuilla. Johan sujui.
Ruudun paikkaa hinkattiin noin triljoona kertaa + pari kertaa lähetin suoraan ruutuun, nyt hienot menot.
Kaukoja ihan läheltä ja S-I:ssa lisäksi polviavulla. Kyllähän se näin osaa. Kisakaukaa vielä M-S ja S-M ja M-I, jotka vaihteeksi sitten taas sujuivat.
Seuraamista monta pätkää namilla, imuttamallakin, jossa paikka on selvästi parempi kuin lelun kanssa eikä ole niin levotonkaan.
Vielä vinoonheittoja pystyesteellä ja a-esteellä. Eipä mennyt halpaan, klaarasi oikein hyvin.
Hiskin pitäisi aina saada ottaa ensin harjoittelukierros, sitten se vasta alkaa muistaa, mitä piti tehdä.
Heta oli mukana ja torveili sitä sun tätä Hiskin makoillessa.
Niin ja tiistaina His kävi taas hierottavana. Terhi ei ainakaan löytänyt erityisempiä jumeja.
Lisäksi pikkuesineitten nostamista ja luovuttamista, mikä on mennyt hienosti. Hallintatreeniä, eli liikenteen seassa sivulla-käskyllä kulkemista pitkähköjä matkoja kaupungilla on ollut myös ohjelmistossa.
Meirän hallilla torstaina otettiin ensin kaikki liikkeet ilman palkkaa.
Hyvin: metallinouto, hyppynouto, liikkeestä istuminen ja tunnari (joka tosin helpotettuna, kapulat vieraan kopeloimia).
Siedettävästi: seuraaminen. (ehkä...)
Huonosti: ruutu
Sikahuonosti: kaukot, luoksetulo. Pitää taas helpottaa näitä ihan kunnolla, hohhoijaa.
Liikkeestä maahanmenon unohdin kokonaan.
Palkkaamattomuus sinänsä ei tunnu vaikuttavan Hiskiin mitenkään eikä siirtymissä ollut ongelmia.
Ruudussa jäi ensin töllöttämään ruudun eteen, eli jouduin antamaan uuden käskyn. Muuten ok. Mutta miksi ei heti ensimmäisellä kerralla voi mennä sinne ruutuun asti, kysyn vaan.
Kaukoja yritin uhkarohkeasti liian kaukaa, paha virhe. Homma meni ihan käteen, en viitsi edes luetella kaikki virheitä.
Luoksetulossa His otti monta askelta stopissa, kun annoin pelkästään suullisen käskyn, maahanmenoon tarvitsi toisen käskyn, jäi ensin seisomaan. Vauhdissa ei ole valittamista, en haluakaan koiran tulevan kuin tykinkuula.
Tauon jälkeen sitten uudelleen huonot +sikahuonot, mutta ensin tuolin kiertoa moneen kertaan ja siitä leluun.
Peruuttamalla hyviä stoppeja malliksi, sitten monta luoksetuloa läpijuoksuna. Sitten läheltä monta kertaa sekä "seiso" että "mas", tälleen menee hienosti, mutta heti kun matka kasvaa, alkaa valua. Muutama kerta otettiin kaukaakin ylenpalttisilla vartalo-, käsi- ja jalka-avuilla. Johan sujui.
Ruudun paikkaa hinkattiin noin triljoona kertaa + pari kertaa lähetin suoraan ruutuun, nyt hienot menot.
Kaukoja ihan läheltä ja S-I:ssa lisäksi polviavulla. Kyllähän se näin osaa. Kisakaukaa vielä M-S ja S-M ja M-I, jotka vaihteeksi sitten taas sujuivat.
Seuraamista monta pätkää namilla, imuttamallakin, jossa paikka on selvästi parempi kuin lelun kanssa eikä ole niin levotonkaan.
Vielä vinoonheittoja pystyesteellä ja a-esteellä. Eipä mennyt halpaan, klaarasi oikein hyvin.
Hiskin pitäisi aina saada ottaa ensin harjoittelukierros, sitten se vasta alkaa muistaa, mitä piti tehdä.
Heta oli mukana ja torveili sitä sun tätä Hiskin makoillessa.
Niin ja tiistaina His kävi taas hierottavana. Terhi ei ainakaan löytänyt erityisempiä jumeja.
 |
| Kirjoittamisesta ei tahdo tulla mitään, kun tällainen eläin tunkee koko ajan näppäimille... |
maanantai 24. tammikuuta 2011
Viikon 4 treenisuunnitelma
Tokot:
Ma: metsku, kaukot, tunnari
Ti: hieroja, vapaa
Ke: luoksetulo, tunnari
To: kaikki kisamaisesti + luoksetulo
Pe: jäävät, luoksetulo, tunnari
La: seuraaminen, tunnari, ruutu
Su: seuraaminen, kaukot, ruutu
Poikkeukset mahdollisia ;)
Erityistä:
- ruudussa vahvistetaan paikkaa
- tunnari: ei suullista vahvistusta oman nostosta, vahvistetaan muuten helpottamalla liikettä edelleen
- luoksetulossa käsi- ja vartaloapuja vähemmäksi. "Seiso" ja "mas"-käskyjä vahvistetaan erikseen
- seuraaminen: vauhdin tarkkailu, käännökset!
- kaukot: matkaa pidennetään
Muuta:
Alkaisi olla kova hinku maastoon...Kuvittelin jo viikonloppuna tekeväni esineruuduntapaisen metsään, mutta eihän siitä mitään tullut: lunta on niin peevelisti ja lisäksi siellä höttölumen alla on semmonen ilkeä jääkerros.Jospa sitten treenattaisiin pieniä esineitä kotinurkissa edes. Täytyy oikein funtsia, saisiko jossain tehtä edes ilmaisutreenejä.
Ma: metsku, kaukot, tunnari
Ti: hieroja, vapaa
Ke: luoksetulo, tunnari
To: kaikki kisamaisesti + luoksetulo
Pe: jäävät, luoksetulo, tunnari
La: seuraaminen, tunnari, ruutu
Su: seuraaminen, kaukot, ruutu
Poikkeukset mahdollisia ;)
Erityistä:
- ruudussa vahvistetaan paikkaa
- tunnari: ei suullista vahvistusta oman nostosta, vahvistetaan muuten helpottamalla liikettä edelleen
- luoksetulossa käsi- ja vartaloapuja vähemmäksi. "Seiso" ja "mas"-käskyjä vahvistetaan erikseen
- seuraaminen: vauhdin tarkkailu, käännökset!
- kaukot: matkaa pidennetään
Muuta:
Alkaisi olla kova hinku maastoon...Kuvittelin jo viikonloppuna tekeväni esineruuduntapaisen metsään, mutta eihän siitä mitään tullut: lunta on niin peevelisti ja lisäksi siellä höttölumen alla on semmonen ilkeä jääkerros.Jospa sitten treenattaisiin pieniä esineitä kotinurkissa edes. Täytyy oikein funtsia, saisiko jossain tehtä edes ilmaisutreenejä.
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
La-su-treenit
Ohjelmassa lauantaina suunnitelman mukaisesti seuraamista ja luoksetuloja.
Seuraamista otettiinkin oikein reteesti keskellä Tamperetta, Hämeenpuistossa, kun hain teatterilippuja. Aika hienosti se sujui omasta mielestäni, Hiski ei näyttänyt noteeraavan ympäristöä ollenkaan. Tosin lelu oli näkyvillä. Lähtöjä, askelluksia sivuille ja taakse ja pieni pätkä suoraa. Sitten vähän käveleskeltiin katuja pitkin myös: Hiski oli kyllä aika maalaishiiri :). Se on viimeksi ollut keskustassa joskus pentuna.
Toinen setti seuruuta tehtiin Nekalassa, ammattikoulun pihalla. Loistava paikka! Hyvin aurattu, mutta ei liukas, lauantaina ei ristin sielua missään.
Ihan kelvollisesti meni tämäkin, sikäli, kun pystyin havainnoimaan. Nyt otin myös juoksun ja hitaat. Juoksussa lähti pompsahtelemaan, mulla on sopiva juoksuvauhti aika hakusessa.
Luoksetuloja sitten aika liuta erilaisina versioina jälleen, kahdella pallolla: oli apuja ei-apuja, läpijuoksuja ja eteentuloja, seisosta vapauttamisia ja maastavapauttamisia. Hiskin vauhti ei ole mitenkään päätähuimaava, mutta jotenkin kuvittelen, että parempi niin, on ainakin kuulolla. Jos tulee hirmuvauhtia, ei ainakaan pysähdy nopeasti. Stopit: ei lukkojarrutusta, mutta ei sikahuonojakaan. Maahan meni nyt paljon paremmin, kun tätä on treenattu erikseen kotona.
Jossain välissä sain päähäni ottaa pitkästä aikaa eteenmenon, ilman mitään pallonvientejä kylmiltään. Jumankekka, mutta oli komee kiito ja maahanheittäytyminen!
Sunnuntaina suunnitelmassa olisi ollut seuraamista, paikallamakuu ja tunnari. Me ahnehdittiin Hiskin kanssa vähän enemmän, eli mentiinkin heti aamun pitkähkön umpihankilenkin (ihan kamalaa rämpimistä, huh) jälkeen Löytöliiterin tyhjälle parkkikselle ja otettiin siellä ensin seuraamista, lähinnä lähtöjä, sitten ruutu ja läpijuoksuna luoksetuloja. Ei ne nyt ihan huonostikaan sujuneet.
Su-iltana Marjamäen hallissa seitsemän koirakkoa sulloutuneena pienelle kentälle, jossa lisäksi erilaisia agitelineitä. Ahdasta oli ja taatusti paljon häiriöitä, mutta saatiin tehtyä yhtä sun toista. Hiski oli ihan loistavassa moodissa, innokas, mutta keskittynyt, ei höyrypäinen.
Olin etuajassa, joten ihan ekana otettiin seuraamista käytävällä: lähtöjä, käännöksiä ja askelluksia. Nämä aikast hienosti.
Paikallamakuu, 4 min. piilossa. Kuulemma oikein hyvin, kuten muutkin.
Tunnari, vieraan klähmimät. Palasin reilusti taakasepäin, että saadaan itsevarmuutta pojalle. Eli iso kasa - lähellä lämpöpuhallinta, oma vähän erillään, aina vähän lähempänä kasaa. Monta toistoa. Itse seisoin ensin kasan vieressä, sitten kauempana ja kauempana. Nyt oli hyvä ote! Kunnon haistelut, varma tuonnit, ei vääriä.
Ruutu. Ensin pari kertaa suoraan ja palkka, sitten koko liike. Ei valittamista, hiukan liian eteen ehkä jää.
Kaukoja. Ihan läheltä ensin kaikki vaihdot. Ei paha. Sitten kauempaa ja kauempaa pelkkä M-S, jossa on tullut vastaan herkästi. Nyt onnistui hyvin.
Käytävällä vielä luoksetulo läpijuoksuna ja stopin kanssa, joka oli ihan ällistyttävän hyvä :)
Lopuksi vielä seuraamista sinne sun tänne, eli mihin sattui mahtumaan, hidasta ja juoksua myös. Erinomainen asenne Hiskillä, ei vilkuilua.
Olipas His tänään taitava ja ihana! Melkein kaikki onnistui :D Nyt tarttis vaan saada kisamaisia/liikkuroituja treenejä...
Lopuksi Hiski pääsi vielä juoksentelemaan Neri-kaverin kanssa.
Seuraamista otettiinkin oikein reteesti keskellä Tamperetta, Hämeenpuistossa, kun hain teatterilippuja. Aika hienosti se sujui omasta mielestäni, Hiski ei näyttänyt noteeraavan ympäristöä ollenkaan. Tosin lelu oli näkyvillä. Lähtöjä, askelluksia sivuille ja taakse ja pieni pätkä suoraa. Sitten vähän käveleskeltiin katuja pitkin myös: Hiski oli kyllä aika maalaishiiri :). Se on viimeksi ollut keskustassa joskus pentuna.
Toinen setti seuruuta tehtiin Nekalassa, ammattikoulun pihalla. Loistava paikka! Hyvin aurattu, mutta ei liukas, lauantaina ei ristin sielua missään.
Ihan kelvollisesti meni tämäkin, sikäli, kun pystyin havainnoimaan. Nyt otin myös juoksun ja hitaat. Juoksussa lähti pompsahtelemaan, mulla on sopiva juoksuvauhti aika hakusessa.
Luoksetuloja sitten aika liuta erilaisina versioina jälleen, kahdella pallolla: oli apuja ei-apuja, läpijuoksuja ja eteentuloja, seisosta vapauttamisia ja maastavapauttamisia. Hiskin vauhti ei ole mitenkään päätähuimaava, mutta jotenkin kuvittelen, että parempi niin, on ainakin kuulolla. Jos tulee hirmuvauhtia, ei ainakaan pysähdy nopeasti. Stopit: ei lukkojarrutusta, mutta ei sikahuonojakaan. Maahan meni nyt paljon paremmin, kun tätä on treenattu erikseen kotona.
Jossain välissä sain päähäni ottaa pitkästä aikaa eteenmenon, ilman mitään pallonvientejä kylmiltään. Jumankekka, mutta oli komee kiito ja maahanheittäytyminen!
Sunnuntaina suunnitelmassa olisi ollut seuraamista, paikallamakuu ja tunnari. Me ahnehdittiin Hiskin kanssa vähän enemmän, eli mentiinkin heti aamun pitkähkön umpihankilenkin (ihan kamalaa rämpimistä, huh) jälkeen Löytöliiterin tyhjälle parkkikselle ja otettiin siellä ensin seuraamista, lähinnä lähtöjä, sitten ruutu ja läpijuoksuna luoksetuloja. Ei ne nyt ihan huonostikaan sujuneet.
Su-iltana Marjamäen hallissa seitsemän koirakkoa sulloutuneena pienelle kentälle, jossa lisäksi erilaisia agitelineitä. Ahdasta oli ja taatusti paljon häiriöitä, mutta saatiin tehtyä yhtä sun toista. Hiski oli ihan loistavassa moodissa, innokas, mutta keskittynyt, ei höyrypäinen.
Olin etuajassa, joten ihan ekana otettiin seuraamista käytävällä: lähtöjä, käännöksiä ja askelluksia. Nämä aikast hienosti.
Paikallamakuu, 4 min. piilossa. Kuulemma oikein hyvin, kuten muutkin.
Tunnari, vieraan klähmimät. Palasin reilusti taakasepäin, että saadaan itsevarmuutta pojalle. Eli iso kasa - lähellä lämpöpuhallinta, oma vähän erillään, aina vähän lähempänä kasaa. Monta toistoa. Itse seisoin ensin kasan vieressä, sitten kauempana ja kauempana. Nyt oli hyvä ote! Kunnon haistelut, varma tuonnit, ei vääriä.
Ruutu. Ensin pari kertaa suoraan ja palkka, sitten koko liike. Ei valittamista, hiukan liian eteen ehkä jää.
Kaukoja. Ihan läheltä ensin kaikki vaihdot. Ei paha. Sitten kauempaa ja kauempaa pelkkä M-S, jossa on tullut vastaan herkästi. Nyt onnistui hyvin.
Käytävällä vielä luoksetulo läpijuoksuna ja stopin kanssa, joka oli ihan ällistyttävän hyvä :)
Lopuksi vielä seuraamista sinne sun tänne, eli mihin sattui mahtumaan, hidasta ja juoksua myös. Erinomainen asenne Hiskillä, ei vilkuilua.
Olipas His tänään taitava ja ihana! Melkein kaikki onnistui :D Nyt tarttis vaan saada kisamaisia/liikkuroituja treenejä...
Lopuksi Hiski pääsi vielä juoksentelemaan Neri-kaverin kanssa.
perjantai 21. tammikuuta 2011
Tokot to-pe
Torstai
Tein taloyhtiön vinttiin ruudun. Lattia ei ole liukas kuten kellarissa. Ei ihan 3x3 metriä. Ekalla kerralla jäi taas ruudun eteen, seuraavat bueno. Myös pelkkää paikkaa ja muutama loppuosa..
Ja jostain aina löytyy sen verran jotain ei-umpihankea että saa otettua luoksetuloa, tällä kertaa radan varressa Sääksjärvellä. Hyvä vauhti ja varmaan parhaat stopit tähän mennessä :) Kahden pallon systeemillä. Maahanmeno jumittaa edelleen, mutta eihän sitä ole luoksetulossa otettukaan vasta kuin muutaman kerta. Lopuksi vielä pelkkiä stoppeja ja maahanmenoja muuten vaan. Kotona myös yllätysmaihinmenoja selän takaa yms pelkällä käskyllä, palkka vain nopeista.
Tunnari. Sekä sisällä että ulkona. Monenlaisina versioina sisällä: iso kasa ja oma erillään, oma kasassa, yksi ei-oma erillään oma kasassa, kapulat rivissä jne jne. Myös tulitikuilla. Olen nyt seisonut itse kapuloiden lähellä ja lähettänyt Hiskin kauempaa hakemaan.Tämä näyttää auttavan siihen oman pudottamiseen, pidennän vähitellen matkaa. Kertaakaan ei ottanut väärää eikä edes härkkinyt :) Kapulat sekä muiden sormeilemia että "vähänkäytettyjä". Otan nykyään käyttöön ihan kylmästi sellaisetkin kapulat, joita olen klähminyt muutamaa päivää aikaisemmin. Kyllä His osaa tuoda sen eniten haisevan.
Perjantai
Ruutu. Aamulla pihan parkkiksella. Ensimmäisellä kerralla jäi taas liian eteen, seuraavat (monta) hyvin oikeaan paikkaan. Sitten pelkkää paikkaa ja loppuosaa. Aika kivalla mallilla tämä.
Jäävät. Ei kai kummempia.
Metallinouto. Sekä heittämällä että pelkkiä pitoja. Ihan ok.
Tänään lauma lisääntyy yhdellä hoitoeläimellä. Arvonsa tunteva kissaherra Mörri tulee viikoksi hoitoon, saa tosin majailla vain työhuoneella.
Tein taloyhtiön vinttiin ruudun. Lattia ei ole liukas kuten kellarissa. Ei ihan 3x3 metriä. Ekalla kerralla jäi taas ruudun eteen, seuraavat bueno. Myös pelkkää paikkaa ja muutama loppuosa..
Ja jostain aina löytyy sen verran jotain ei-umpihankea että saa otettua luoksetuloa, tällä kertaa radan varressa Sääksjärvellä. Hyvä vauhti ja varmaan parhaat stopit tähän mennessä :) Kahden pallon systeemillä. Maahanmeno jumittaa edelleen, mutta eihän sitä ole luoksetulossa otettukaan vasta kuin muutaman kerta. Lopuksi vielä pelkkiä stoppeja ja maahanmenoja muuten vaan. Kotona myös yllätysmaihinmenoja selän takaa yms pelkällä käskyllä, palkka vain nopeista.
Tunnari. Sekä sisällä että ulkona. Monenlaisina versioina sisällä: iso kasa ja oma erillään, oma kasassa, yksi ei-oma erillään oma kasassa, kapulat rivissä jne jne. Myös tulitikuilla. Olen nyt seisonut itse kapuloiden lähellä ja lähettänyt Hiskin kauempaa hakemaan.Tämä näyttää auttavan siihen oman pudottamiseen, pidennän vähitellen matkaa. Kertaakaan ei ottanut väärää eikä edes härkkinyt :) Kapulat sekä muiden sormeilemia että "vähänkäytettyjä". Otan nykyään käyttöön ihan kylmästi sellaisetkin kapulat, joita olen klähminyt muutamaa päivää aikaisemmin. Kyllä His osaa tuoda sen eniten haisevan.
Perjantai
Ruutu. Aamulla pihan parkkiksella. Ensimmäisellä kerralla jäi taas liian eteen, seuraavat (monta) hyvin oikeaan paikkaan. Sitten pelkkää paikkaa ja loppuosaa. Aika kivalla mallilla tämä.
Jäävät. Ei kai kummempia.
Metallinouto. Sekä heittämällä että pelkkiä pitoja. Ihan ok.
Tänään lauma lisääntyy yhdellä hoitoeläimellä. Arvonsa tunteva kissaherra Mörri tulee viikoksi hoitoon, saa tosin majailla vain työhuoneella.
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Tokot
Vko 3/keskiviikko
Suunnitelman mukaan ohjelmassa piti tänään olla myös ruutu, mutta kun koko yön ja päivän satoi lunta, niin ei ollut mitään paikkaa, mihin semmosen olisi tehnyt.
Työhuoneella aamulla kaukoja, kaukoja ja kaukoja. Matkaa kasvatin vähän. M-S on nyt hyvä, S-M myös, M-I ja I-M samoin, I-S sujuu enimmäkseen. Mutta se S-I... No, kyllä se silloin tällöin (sattumalta?) onnistuu.
Tunnari. Tulitikuilla vaihteeksi erilaisia systeemejä. Ihan sairaan hienosti etsii oman tikun :D Miksi tämä onnistuu sitä paremmin, mitä pienempi esine?
Ip-lenkillä hokasin, että Vihiojanpuistoon oli aurattu kävelytie. Sielläpä sitten luoksetuloa puolisen tuntia kaikkina mahdollisina versioina. Ei ollut muuta palkkaa kuin hanska: hyvin kelpasi. Onneksi toivoin - ja sain - joululahjaksi paljon hanskoja :)
Kymmenestä stopista ehkä yksi oli riittävän nopea. Maahanmenossa His laski joka ikinen kerta ensin vain etupään alas ja jäi takapuoli pystyssä odottamaan palkkaa, uudella käskyllä vasta persuskin maihin. Ei me ikinä vitosta enempää tästä liikkeestä saada, mutta hällä väliä. Hiskillä oli ainakin hirmu hauskaa. Ja hanskasta on jäljellä roippeet.
Heta ei enää ripuloi, mutta on kauhean väsynyt. Saanut vain keitettyä kananmunaa ja lihalientä, kai siinä vähän jo alkaa huipata.
Suunnitelman mukaan ohjelmassa piti tänään olla myös ruutu, mutta kun koko yön ja päivän satoi lunta, niin ei ollut mitään paikkaa, mihin semmosen olisi tehnyt.
Työhuoneella aamulla kaukoja, kaukoja ja kaukoja. Matkaa kasvatin vähän. M-S on nyt hyvä, S-M myös, M-I ja I-M samoin, I-S sujuu enimmäkseen. Mutta se S-I... No, kyllä se silloin tällöin (sattumalta?) onnistuu.
Tunnari. Tulitikuilla vaihteeksi erilaisia systeemejä. Ihan sairaan hienosti etsii oman tikun :D Miksi tämä onnistuu sitä paremmin, mitä pienempi esine?
Ip-lenkillä hokasin, että Vihiojanpuistoon oli aurattu kävelytie. Sielläpä sitten luoksetuloa puolisen tuntia kaikkina mahdollisina versioina. Ei ollut muuta palkkaa kuin hanska: hyvin kelpasi. Onneksi toivoin - ja sain - joululahjaksi paljon hanskoja :)
Kymmenestä stopista ehkä yksi oli riittävän nopea. Maahanmenossa His laski joka ikinen kerta ensin vain etupään alas ja jäi takapuoli pystyssä odottamaan palkkaa, uudella käskyllä vasta persuskin maihin. Ei me ikinä vitosta enempää tästä liikkeestä saada, mutta hällä väliä. Hiskillä oli ainakin hirmu hauskaa. Ja hanskasta on jäljellä roippeet.
Heta ei enää ripuloi, mutta on kauhean väsynyt. Saanut vain keitettyä kananmunaa ja lihalientä, kai siinä vähän jo alkaa huipata.
tiistai 18. tammikuuta 2011
Hiskin tiistaitokot
Viikko 3, tiistai, aamulla Meiränhallissa. Pari agikoiraa treenasi samaan aikaan.
Kaikki voi-liikkeet ensin ilman palkkaa yhteen syssyyn, osa helpotettuina. Liikkeiden välilläkin pidin hallinnassa.
Paikallamakuu. Ihan vaan itsekseen, mutta ihan ulosmenoaukon lähellä häiriöiden lisäämiseksi.
Luoksetulo. Vartaloavut. Ei se silti hallissa tätä osaa, valuu seisossa ja maahanmeno on ihan persiistä.
Seuraaminen. Tehtiin kaikki temput. Ei kai kauheen pahakaan, mutta eihän se yleensä olekaan huono, kun ei ole juuri häiriöitä...
Kaukot. Ihan läheltä kaikki asennot kahteen kertaan. Hiukan pompsahti takamus S-I...Liikkui ehkä 10 senttiä. Muuten yllättävänkin hyvä.
Hyppynouto. Hyvin muuten, mutta jäi aika kauas eteen.
Liikkeestä istu. Hyvin
Ruutu. Jäi ensin teen, uudella käskyllä hyvä paikka. Loppu ok.
Liikkeestä maahanmeno. Joo
Tunnari. Vähän kisaetäisyyttä lähempää. Nosti reunimmaista, pudotti ja otti oman.
Metallinouto. Oikein hyvin tarttui ja toi.
Vasta tästä lelupalkka ja riekunta.
Jos tämä olisi ollut koe, kaksi varmaa nollaa olisi saatu: luoksetulo ja tunnari. Ruudusta ja kaukoista olisi ehkä jotain herunut...
Tunnarista en kuitenkaan ole kovin huolissani, enkä ruudustakaan, Hiski on niistä hyvin jyvällä, vaikkei ne aina onnistukaan. Se ei ole vaan vielä saanut tarpeeksi varmuutta ja rutiinia. "Uusista" liikkeistä suurimmat ongelmat on luoksetulossa ja kaukoissa. Stopit ja kaukoista varsinkin S-I on poitsulle edelleen vähän hämäriä jutskia.
Sitten treenattiin vielä yksittäisiä liikkeitä kunnolla palkaten.
Tunnariin parikin toistoa, jotka molemmat sujuivat vallan mainiosti. Lopuksi vielä oman kätkemistä, mikä on Hiskistä tosi kivaa.
Kaukoissa onnistui nyt ensimmäistä kertaa aika kaukaa M-S niin, ettei liikkunut yhtään eteenpäin. Jes! ja muutama liikkumaton S-I myös saatiin aikaiseksi.
Ruutuunmenot onnistuivat enimmäkseen, ja paikkaa haettiin vielä erikseen.
Luoksetuloa koitin vähän lyhyemmältä matkalta ja silleen se nopea pysähtyminen onnistuukin paljon paremmin.
Loppuun vähän seuraamista hengityskikkailuin ja namipalkoin, kun meteli agipuolella yltyi. Sujui. Seuraamisesta suoraan ruokapurkille ja kunnon rauhoitus.
Hiskin "turnauskestävyys" on mun mielestäni parantunut paljon, tehtiin aika pitkään hommia, mutta näytti siltä, että se olisi kyllä jaksanut vielä vaikka kuinka.
Heta ei päässyt tällä kertaa mukaan, koska sillä on paha ripuli. Oksensi ma-aamuna ja pidin paastolla koko eilisen päivän. Silti jouduin viemään puoli neljältä yöllä ulos. Aamulla annoin hiukan ihan ohutta velliä. Olin 2,5 tuntia poissa ja sillä välin oli kura lentänyt. Onneksi jätin Hetan kylppäriin, muuten olisi ollut aika mielenkiintoinen kotiinpaluu. Kh:n sain pestä kokonaan. Housukarvat leikkasin Hetalta kokonaan pois, niitä on mahdoton pitää puhtaana. Alkaa reppana olla aika nälissään, en uskalla tänäänkään ruokkia sitä, oikein laihaa lihalientä ehkä annan, että saan nestettä menemään. Ellei tuo helpota huomennakaan, edessä on ell-reissu. Hiski on onneksi ihan kunnossa. Heta on luultavasti dyykannut jotain lumihangesta, sitä se tekee koko ajan.
Kaikki voi-liikkeet ensin ilman palkkaa yhteen syssyyn, osa helpotettuina. Liikkeiden välilläkin pidin hallinnassa.
Paikallamakuu. Ihan vaan itsekseen, mutta ihan ulosmenoaukon lähellä häiriöiden lisäämiseksi.
Luoksetulo. Vartaloavut. Ei se silti hallissa tätä osaa, valuu seisossa ja maahanmeno on ihan persiistä.
Seuraaminen. Tehtiin kaikki temput. Ei kai kauheen pahakaan, mutta eihän se yleensä olekaan huono, kun ei ole juuri häiriöitä...
Kaukot. Ihan läheltä kaikki asennot kahteen kertaan. Hiukan pompsahti takamus S-I...Liikkui ehkä 10 senttiä. Muuten yllättävänkin hyvä.
Hyppynouto. Hyvin muuten, mutta jäi aika kauas eteen.
Liikkeestä istu. Hyvin
Ruutu. Jäi ensin teen, uudella käskyllä hyvä paikka. Loppu ok.
Liikkeestä maahanmeno. Joo
Tunnari. Vähän kisaetäisyyttä lähempää. Nosti reunimmaista, pudotti ja otti oman.
Metallinouto. Oikein hyvin tarttui ja toi.
Vasta tästä lelupalkka ja riekunta.
Jos tämä olisi ollut koe, kaksi varmaa nollaa olisi saatu: luoksetulo ja tunnari. Ruudusta ja kaukoista olisi ehkä jotain herunut...
Tunnarista en kuitenkaan ole kovin huolissani, enkä ruudustakaan, Hiski on niistä hyvin jyvällä, vaikkei ne aina onnistukaan. Se ei ole vaan vielä saanut tarpeeksi varmuutta ja rutiinia. "Uusista" liikkeistä suurimmat ongelmat on luoksetulossa ja kaukoissa. Stopit ja kaukoista varsinkin S-I on poitsulle edelleen vähän hämäriä jutskia.
Sitten treenattiin vielä yksittäisiä liikkeitä kunnolla palkaten.
Tunnariin parikin toistoa, jotka molemmat sujuivat vallan mainiosti. Lopuksi vielä oman kätkemistä, mikä on Hiskistä tosi kivaa.
Kaukoissa onnistui nyt ensimmäistä kertaa aika kaukaa M-S niin, ettei liikkunut yhtään eteenpäin. Jes! ja muutama liikkumaton S-I myös saatiin aikaiseksi.
Ruutuunmenot onnistuivat enimmäkseen, ja paikkaa haettiin vielä erikseen.
Luoksetuloa koitin vähän lyhyemmältä matkalta ja silleen se nopea pysähtyminen onnistuukin paljon paremmin.
Loppuun vähän seuraamista hengityskikkailuin ja namipalkoin, kun meteli agipuolella yltyi. Sujui. Seuraamisesta suoraan ruokapurkille ja kunnon rauhoitus.
Hiskin "turnauskestävyys" on mun mielestäni parantunut paljon, tehtiin aika pitkään hommia, mutta näytti siltä, että se olisi kyllä jaksanut vielä vaikka kuinka.
Heta ei päässyt tällä kertaa mukaan, koska sillä on paha ripuli. Oksensi ma-aamuna ja pidin paastolla koko eilisen päivän. Silti jouduin viemään puoli neljältä yöllä ulos. Aamulla annoin hiukan ihan ohutta velliä. Olin 2,5 tuntia poissa ja sillä välin oli kura lentänyt. Onneksi jätin Hetan kylppäriin, muuten olisi ollut aika mielenkiintoinen kotiinpaluu. Kh:n sain pestä kokonaan. Housukarvat leikkasin Hetalta kokonaan pois, niitä on mahdoton pitää puhtaana. Alkaa reppana olla aika nälissään, en uskalla tänäänkään ruokkia sitä, oikein laihaa lihalientä ehkä annan, että saan nestettä menemään. Ellei tuo helpota huomennakaan, edessä on ell-reissu. Hiski on onneksi ihan kunnossa. Heta on luultavasti dyykannut jotain lumihangesta, sitä se tekee koko ajan.
maanantai 17. tammikuuta 2011
Jotain järkeä treeneihin
Lauantaina olimme Hiskin kanssa turisteina seuraamassa maajoukkuekarsintoja Marjamäen hallissa. Aika paljon T-koiria...Hienon näköistä menoa ja taitavias koiria ja ohjaajia. Kaikkein ihanaisin oli tietysti siskolikka Mervi! Merkalle sattui pari harmittavaa hamaa, kun se oli niin innoissaan, mutta muuten se oli tosi pätevä.
Otin Hiskin kanssa kisojen loputtua hallissa seuraamista - melkoisen paljon koiria ympärillä. His oli ihan raivovireessä, en saanut sitä oikeastaan irrottamaan pallosta ollenkaan, kädet oli verillä. Mutta ihmeen hyvin se seurasi. Siellä oli semmoinen iso lämpöpuhallin, joka säikäytti muutaman koiran aika pahasti. Hiskillä ei ollut tässä ongelmia.
Muuten on treenattu kotona ja Honkkarin parkkipaikalla, jolla herätimme melkoisesti huomiota. Pöh ja pah.
Kaukoissa on nyt saattanut tapahtua jonkinlainen valaistuminen, tai ainakin sellaisen esiaste. Olen saanut Hiskin takapuolen seiso-istussa pysymään paikoillaan jo monta, monta kertaa - muutin käsimerkkiä "taaksetyöntäväksi". Katsotaan nyt.
Tunnari. Ongelma on edelleen sama: His ottaa nopeasti oikean, mutta sitten sille iskee epävarmuus ja saattaa pudottaa, ellen vahvista nopeasti. Tämän olen saanut ihan itse aikaan, koska olen vahvistanut sitä oikean nostoa. Nyt pitäisi päästä siitä eroon ja saada poika luottamaan itseensä.
Ruutu. Oikeata paikkaa on haettu ahkerasti. Hokasin, että tähänhän voi yhdistää sen stoppaamistreenin: seison ruudun takana, kutsun, huudan oikealla paikalla "seiso" ja heitän pallon.
Luoksetulot. Kahden pallon kanssa. Olen palkannut vain nopeista stopeista, joita on ehkä puolet. Maahanmenon ideaa His ei oikein tässä ole vielä tajunnut: vähän etupäätä malttaa laskea, takapuoli jää ylös.
Nyt ajattelin ruveta noudattamaan oikein treenisuunnitelmaa, eli teen päivittäin vain tietyt toko-liikkeet. Kerran viikossa otan liikkeet koemaisesti, ilman palkkaa ja liikkeiden välitkin hallinnassa, helpotettuina ne jutut, joita His ei vielä kunnolla osaa. Väärin menneitä ei uusita, mutta jotain liikettä treenataan sitten erikseen.
Jos saisi vähän järkiperäistettyä sekavaa touhuamistani tällä lailla. Homma alkaa heti tänään :)
Ma: luoksetulo, tunnari, kaukot
Ti: kaikki liikkeet +?
Ke: ruutu, tunnari, kaukot
To: tunnari, luoksetulo,ruutu
Pe: ruutu, jäävät, metallinouto
La: seuraaminen, luoksetulo
Su: seuraaminen, paikallamakuu, tunnari
Otin Hiskin kanssa kisojen loputtua hallissa seuraamista - melkoisen paljon koiria ympärillä. His oli ihan raivovireessä, en saanut sitä oikeastaan irrottamaan pallosta ollenkaan, kädet oli verillä. Mutta ihmeen hyvin se seurasi. Siellä oli semmoinen iso lämpöpuhallin, joka säikäytti muutaman koiran aika pahasti. Hiskillä ei ollut tässä ongelmia.
Muuten on treenattu kotona ja Honkkarin parkkipaikalla, jolla herätimme melkoisesti huomiota. Pöh ja pah.
Kaukoissa on nyt saattanut tapahtua jonkinlainen valaistuminen, tai ainakin sellaisen esiaste. Olen saanut Hiskin takapuolen seiso-istussa pysymään paikoillaan jo monta, monta kertaa - muutin käsimerkkiä "taaksetyöntäväksi". Katsotaan nyt.
Tunnari. Ongelma on edelleen sama: His ottaa nopeasti oikean, mutta sitten sille iskee epävarmuus ja saattaa pudottaa, ellen vahvista nopeasti. Tämän olen saanut ihan itse aikaan, koska olen vahvistanut sitä oikean nostoa. Nyt pitäisi päästä siitä eroon ja saada poika luottamaan itseensä.
Ruutu. Oikeata paikkaa on haettu ahkerasti. Hokasin, että tähänhän voi yhdistää sen stoppaamistreenin: seison ruudun takana, kutsun, huudan oikealla paikalla "seiso" ja heitän pallon.
Luoksetulot. Kahden pallon kanssa. Olen palkannut vain nopeista stopeista, joita on ehkä puolet. Maahanmenon ideaa His ei oikein tässä ole vielä tajunnut: vähän etupäätä malttaa laskea, takapuoli jää ylös.
Nyt ajattelin ruveta noudattamaan oikein treenisuunnitelmaa, eli teen päivittäin vain tietyt toko-liikkeet. Kerran viikossa otan liikkeet koemaisesti, ilman palkkaa ja liikkeiden välitkin hallinnassa, helpotettuina ne jutut, joita His ei vielä kunnolla osaa. Väärin menneitä ei uusita, mutta jotain liikettä treenataan sitten erikseen.
Jos saisi vähän järkiperäistettyä sekavaa touhuamistani tällä lailla. Homma alkaa heti tänään :)
Ma: luoksetulo, tunnari, kaukot
Ti: kaikki liikkeet +?
Ke: ruutu, tunnari, kaukot
To: tunnari, luoksetulo,ruutu
Pe: ruutu, jäävät, metallinouto
La: seuraaminen, luoksetulo
Su: seuraaminen, paikallamakuu, tunnari
perjantai 14. tammikuuta 2011
Tokoluento ja tokoilua
Keskiviikkoiltana ryysin minuuttiaikataulutetun päivän päätteeksi vielä Riitta Räsäsen tokoluennolle. Olipa perusteellinen ja kiinnostava, varsinkin tällaiselle 2,5 tokokisaa käyneelle noviisille. Tai se yksi ei ollut edes puolikas, vaan ehkä tommonen 0,05 kisaa. Hetan ja minun ainoa yritys alossa päättyi nimittäin keskeyttämiseen luoksepäästävyydessä. Hetaan iski Tiina Heino-paniikki ja se pakitti ulos kehästä, joten poistuimme vähin äänin ennen kuin kisa oli edes alkanut.
RR kävi läpi kaikki liikkeet alokkaasta evl:ään ja ilmi tuli monta asiaa, joita en ollut tiennyt. EVL jäi kuulematta, kun oli pakko lähteä pois "jo" 2,5 tunnin kuluttua.
Esimerkkejä (muille tietty itsestäänselviä ):
PAIKALLAMAKUU:
- jos koira menee maihin ennen kuin m-käskyä on annettu, ei koiraa kannata ottaa takaisin perusasentoon, koska silloin liike nollataan. Omatoimisesta maahanmenosta lähtee vain pari pojoa.
- koira saa käännellä päätään, mutta liika tulkitaan levottomuudeksi
- lonkka-asennon saa ottaa, mutta ei montaa kertaa
- liike alkaa, vasta kun viimeinenkin kantapää on hävinnyt piiloon
- kannattaa kipittää (ei juosta) äkkiä takaisin kehänauhojen sisäpuolelle. Jos koira silloin nousee, tulee vielä pisteitä
- kerrallaan paikallamakuussa saa olla korkeintaan kuusi koiraa
SEURAAMINEN:
- 10 sentin rako pitää olla ohjaajaan, painamisesta voi lähteä jopa 5 pojoa
- lisäkäskyistä ei rokoteta kauheasti (!), ainakaan alemmissa luokissa
- kädet: kävelyssä ei saa pitää koukussa, juostessa saa (HUOM. Susan!)
- käden on oltava koiran ja ohjaajan välissä (!)
- saa olla eri käsky seuraamiseeen eri liikkeissä. Seuraamisessa ei tarvitse antaa ollenkaan käskyä (poikkeaa PK:sta)
- saa "jäykistellä" vartaloa, jos on koko suorituksen suht jäykkä (!)
- koiran ei tarvitse pitää katsekontaktia, kunhan koira on "kuulolla" (hmmm)
- korostetetun hidas seuruu korkeintaan 6 pistettä. Hidastelu käännöksissä: pisteitä lähtee
- koiran ei tartte olla "iloinen" tai lavasäteilevä, riittää, että se seuraa koko ajan oikeassa paikassa eikä paina
MAAHANMENO
- hidas, vino maahanmeno voi viedä neljä pistettä
KAUKOT
- Kolmekin lisäkäskyä sallittu, pisteitä tietysti menee (korjaus)
LUOKSETULO
- koiran pitää seisoa kunnolla, ei olla "etukenossa" (!)
- nopealle koiralle sallitaan pysähtymisessä pitempi matka
- törmäämisestä ainakin RR rokottaa 3 pistettä
RUUTU:
- tassu saa olla nauhan päällä. Häntä ei kuulu koiraan ;)
YLEISESTI
- levottomuus aloituksessa voi nollata liikkeen
- ohjaaja ei saa liikkua yhtään esim kapulaa heittäessään tai kaukokäskyjä antaessa, nollaa liikkeen
- esim. sormien liikuttelut, olkapäiden nytkäykset, yskiminen jne voidaan katsoa avuiksi
- kehään mennään ja sieltä poistutaan "hallitusti"
Ja tällä reissulla sitten hukkasin kännykkäni, nyt on varakänny ja varanro käytössä. Kova kiire ei kertakaikkiaan sovi mulle :(
_________________________________________-
Tokottelut
Mitähän kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä. Kotona ainakin joka ikinen päivä kaukoja ja ulkona luoksetuloja stoppeineen. Ensinmainittu on on nyt tökähtänyt ihan tykkänään siihen S-I-osastoon, jossa en saa Hiskin takajalkoja millään pysymään paikoillaan. Luoksarin stopit on sen sijaan alkaneet pelittää ja olen jättänyt kylmästi palkkaamatta huonot.
Muutama ruutu tehty ulkona myös ynnä tunnari. Tunnarissa onnistuin yhtenä päivänä itse mokaamaan viimeisen päälle: His toi heti oikean ja minä ääliö lähetin takaisin, kun luulin vääräksi. Sen jälkeen His onkin sitten ollut tosi epävarma. Tää on jotenkin kamalan herkkä liike eikä tässä vaiheessa tarttisi enää lisätä koiraparan epävarmuutta. Hyihyihyi minua.
Sisäseuraamista olemme myös tehneet mm niin, että nameja lattialla.
Perjantaiaamuna käytiin Meirän hallilla. Liikkeiden tarkkaa järjestystä en taaskaan muista. Heta teki välillä vähän omia jutskiaan. Hassua, että se nyt vetää hallille oikein kiljuen, vaikka on päässyt hommiin vain 5-10 minuutiksi kerrallaan. Kapulaa se hakee hurjan haukun säestyksellä. Kylvin taas palloja hallin lattian täyteen.
Aloitin heti kaukoilla, ei mitään muuta perustetta kuin se, että näin ei ole koskaan tehty. Ei onnistunut se S-I, ei sitten millään eikä miltään etäisyydeltä. Kyllä His oikean asennonvaihdon tekee, mutta takajalat siirtyy aina vaan. Ja M-S-vaihdossa se suorastaan kävelee eteenpäin. Melkein jo meni hermo. Pitää vaan jatkaa kotona helpottamalla. Kyllä se joskus loksahtaa paikoilleen, mää olen vaan palkannut liikaa vääristä.
Metallinoutoja. Monta erää. Tässä ei mitään häikkää enää. Otin huvikseni myös hypyn kera. Ok.
Ruutuja. Sekä pitkältä lähetyksiä että pelkkää paikkaa. Muutama sivulletulokäskykin. Ihan mukavasti.
Tunnari. Voi, että oli epävarma, ressu! Otti oman ja pudotti, otti oman ja pudotti jne. Helpotin ja helpotin. Lopulta tehtiin pelkästään oman kapulan etsimistä ja tuontia. Lisäksi heittelin taas kapulaa. Hupaisaa, että His ei yhtään pure kapulaa, kun tuo sitä "oikeasti", mutta kun kapulaa heitellään, tekee siitä hetkessä tulitikkuja. Nyt pitää saada Hiskille paljon lisää itsevarmuutta tähän, se osaa kyllä.
A-este. Vinoonheittoja. Ok.
Puunouto. Vino eteentulo, uusittiin.
Seuraamista. Paljon keskittymistreeniä. Tein mm niin, että heitin ensin kapulan, mutta en päästänyt hakemaan, vaan seurautin. Käytin sisäänhengitystä lähdöissä ja pitkään uloshengityksen jälkeen palkkasin. Toimi. Sekä namilla että lelulla. Pakkaa vaan olemaan liian edessä.
Luoksetuloja. Kahden pallon tekniikalla. Kaikenlaisina versioina. Otin jopa maahanmenonkin mukaan, oho. Aika hitaasti meni maihin. Muutama tuolin kierto.
Jäävät. Maahanmeno ja seisominen. Ok
Treenin loppuvaiheessa hallille tuli sakemanni ja otin vielä Hiskille paikallamakuun, kun sakulle heiteltiin kapulaa ja hyppyytettiin. Oli kivan tarkkana minuun päin.
RR kävi läpi kaikki liikkeet alokkaasta evl:ään ja ilmi tuli monta asiaa, joita en ollut tiennyt. EVL jäi kuulematta, kun oli pakko lähteä pois "jo" 2,5 tunnin kuluttua.
Esimerkkejä (muille tietty itsestäänselviä ):
PAIKALLAMAKUU:
- jos koira menee maihin ennen kuin m-käskyä on annettu, ei koiraa kannata ottaa takaisin perusasentoon, koska silloin liike nollataan. Omatoimisesta maahanmenosta lähtee vain pari pojoa.
- koira saa käännellä päätään, mutta liika tulkitaan levottomuudeksi
- lonkka-asennon saa ottaa, mutta ei montaa kertaa
- liike alkaa, vasta kun viimeinenkin kantapää on hävinnyt piiloon
- kannattaa kipittää (ei juosta) äkkiä takaisin kehänauhojen sisäpuolelle. Jos koira silloin nousee, tulee vielä pisteitä
- kerrallaan paikallamakuussa saa olla korkeintaan kuusi koiraa
SEURAAMINEN:
- 10 sentin rako pitää olla ohjaajaan, painamisesta voi lähteä jopa 5 pojoa
- lisäkäskyistä ei rokoteta kauheasti (!), ainakaan alemmissa luokissa
- kädet: kävelyssä ei saa pitää koukussa, juostessa saa (HUOM. Susan!)
- käden on oltava koiran ja ohjaajan välissä (!)
- saa olla eri käsky seuraamiseeen eri liikkeissä. Seuraamisessa ei tarvitse antaa ollenkaan käskyä (poikkeaa PK:sta)
- saa "jäykistellä" vartaloa, jos on koko suorituksen suht jäykkä (!)
- koiran ei tarvitse pitää katsekontaktia, kunhan koira on "kuulolla" (hmmm)
- korostetetun hidas seuruu korkeintaan 6 pistettä. Hidastelu käännöksissä: pisteitä lähtee
- koiran ei tartte olla "iloinen" tai lavasäteilevä, riittää, että se seuraa koko ajan oikeassa paikassa eikä paina
MAAHANMENO
- hidas, vino maahanmeno voi viedä neljä pistettä
KAUKOT
- Kolmekin lisäkäskyä sallittu, pisteitä tietysti menee (korjaus)
LUOKSETULO
- koiran pitää seisoa kunnolla, ei olla "etukenossa" (!)
- nopealle koiralle sallitaan pysähtymisessä pitempi matka
- törmäämisestä ainakin RR rokottaa 3 pistettä
RUUTU:
- tassu saa olla nauhan päällä. Häntä ei kuulu koiraan ;)
YLEISESTI
- levottomuus aloituksessa voi nollata liikkeen
- ohjaaja ei saa liikkua yhtään esim kapulaa heittäessään tai kaukokäskyjä antaessa, nollaa liikkeen
- esim. sormien liikuttelut, olkapäiden nytkäykset, yskiminen jne voidaan katsoa avuiksi
- kehään mennään ja sieltä poistutaan "hallitusti"
Ja tällä reissulla sitten hukkasin kännykkäni, nyt on varakänny ja varanro käytössä. Kova kiire ei kertakaikkiaan sovi mulle :(
_________________________________________-
Tokottelut
Mitähän kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä. Kotona ainakin joka ikinen päivä kaukoja ja ulkona luoksetuloja stoppeineen. Ensinmainittu on on nyt tökähtänyt ihan tykkänään siihen S-I-osastoon, jossa en saa Hiskin takajalkoja millään pysymään paikoillaan. Luoksarin stopit on sen sijaan alkaneet pelittää ja olen jättänyt kylmästi palkkaamatta huonot.
Muutama ruutu tehty ulkona myös ynnä tunnari. Tunnarissa onnistuin yhtenä päivänä itse mokaamaan viimeisen päälle: His toi heti oikean ja minä ääliö lähetin takaisin, kun luulin vääräksi. Sen jälkeen His onkin sitten ollut tosi epävarma. Tää on jotenkin kamalan herkkä liike eikä tässä vaiheessa tarttisi enää lisätä koiraparan epävarmuutta. Hyihyihyi minua.
Sisäseuraamista olemme myös tehneet mm niin, että nameja lattialla.
Perjantaiaamuna käytiin Meirän hallilla. Liikkeiden tarkkaa järjestystä en taaskaan muista. Heta teki välillä vähän omia jutskiaan. Hassua, että se nyt vetää hallille oikein kiljuen, vaikka on päässyt hommiin vain 5-10 minuutiksi kerrallaan. Kapulaa se hakee hurjan haukun säestyksellä. Kylvin taas palloja hallin lattian täyteen.
Aloitin heti kaukoilla, ei mitään muuta perustetta kuin se, että näin ei ole koskaan tehty. Ei onnistunut se S-I, ei sitten millään eikä miltään etäisyydeltä. Kyllä His oikean asennonvaihdon tekee, mutta takajalat siirtyy aina vaan. Ja M-S-vaihdossa se suorastaan kävelee eteenpäin. Melkein jo meni hermo. Pitää vaan jatkaa kotona helpottamalla. Kyllä se joskus loksahtaa paikoilleen, mää olen vaan palkannut liikaa vääristä.
Metallinoutoja. Monta erää. Tässä ei mitään häikkää enää. Otin huvikseni myös hypyn kera. Ok.
Ruutuja. Sekä pitkältä lähetyksiä että pelkkää paikkaa. Muutama sivulletulokäskykin. Ihan mukavasti.
Tunnari. Voi, että oli epävarma, ressu! Otti oman ja pudotti, otti oman ja pudotti jne. Helpotin ja helpotin. Lopulta tehtiin pelkästään oman kapulan etsimistä ja tuontia. Lisäksi heittelin taas kapulaa. Hupaisaa, että His ei yhtään pure kapulaa, kun tuo sitä "oikeasti", mutta kun kapulaa heitellään, tekee siitä hetkessä tulitikkuja. Nyt pitää saada Hiskille paljon lisää itsevarmuutta tähän, se osaa kyllä.
A-este. Vinoonheittoja. Ok.
Puunouto. Vino eteentulo, uusittiin.
Seuraamista. Paljon keskittymistreeniä. Tein mm niin, että heitin ensin kapulan, mutta en päästänyt hakemaan, vaan seurautin. Käytin sisäänhengitystä lähdöissä ja pitkään uloshengityksen jälkeen palkkasin. Toimi. Sekä namilla että lelulla. Pakkaa vaan olemaan liian edessä.
Luoksetuloja. Kahden pallon tekniikalla. Kaikenlaisina versioina. Otin jopa maahanmenonkin mukaan, oho. Aika hitaasti meni maihin. Muutama tuolin kierto.
Jäävät. Maahanmeno ja seisominen. Ok
Treenin loppuvaiheessa hallille tuli sakemanni ja otin vielä Hiskille paikallamakuun, kun sakulle heiteltiin kapulaa ja hyppyytettiin. Oli kivan tarkkana minuun päin.
maanantai 10. tammikuuta 2011
Treenilöitä + Urheilijanuorukaisen elkeet ja aikeet
Tokon parissa on puuhasteltu (melkein) päivittäin jotain.
Sunnuntai-iltana treenattiin Marjamäessä, jossa tippui aika kivasti vettä hallin katosta niskaan...
Paikallamakuu. Ei siinä mitään.
Ruutu. Heti vaan suorilta. Ruudun takana oli kaikenmaailman agi-härpäkkeitä (ja oli eri suunta kuin tavallisesti), mutta ei ne haitanneet hra Hiskosta: varma meno ja stoppi oikeaan paikkaan!
Henna käskytteli ja otettiin paikalta mukaantuloja. Hennan mukaan His ampaisi ruudusta suoraan ja paikkakin oli hyvä. Palkka heti sivulletuloista.
Tunnari. Jostain syystä tämä on aina Marjamäessä Hiskille hankala. Kisamaisesti muuten, paitsi että kapuloita oli enemmän. His toi ensin väärän, oman vierestä. Lähetin uudestaan ja nyt toi oikean. Kolmannella kerralla otti oikean, mutta maistoi väärää. Silti parempi kuin kertaakaan M-mäessä, eli edistystä :)
M-nouto. Ei ole enää mitään ongelmaa tarttumisessa.
Sitten lisää ruutua, mutta niin, että heitin metskun matkan varrelle. Olihan vaikeeta! His toi kapulan varmaan 10 kertaa, ennen kuin tajusi, että "sehän sanoo, että RUUTU, jummijammi." Otin ihan huvikseni vielä muutaman hypyn metallikapulan kanssa. Hyvin.
Ei otettu seuraamista ollenkaan, jestas! Ilmankos His oli lenkillä sitä mieltä, että jotain jäi puuttumaan ja tarjosi seuraamista koko ajan kapealla polulla niin innokkaasti, että meinasin kaatua.
Sisällä kaukoja, kaukoja ja kaukoja. Työn alla edelleen erityisesti nyt S-I. Nyt mennään niin,että lelu on ihan siinä takajalan edessä/vieressä, silleen ei takamus pomppaa eteenpäin.
Ulkona luoksetuloja, luoksetuloja ja luoksetuloja. Ynnä siis stoppeja. Uskaltaisiko jo uskoa, että toi alkaa sujua? Muutama kerta jopa ilman hillitöntä vartaloapua.
__________________________________________________
Otettiinpa päivänä muutamana jopa pudotettu esinekin aikamoisessa lumihangessa. Molemmille rekuille. Hillittömän hauskaa kummankin mielestä, tietty.
Ja kuningasajatuksena tarkkuusruutu puolimetriseen hankeen. Peitin lumella ihan kevyesti, eikä ole vaikea arvata, että nanosekunnissa esine oli hautautunut melkoisen lumikasan alle. Löytyi hiukan autettuna. Toinen samoin.
___________________________________________________
Viime vuonna tein plus- ja miinusanalyysin Hiskistä ja nytpä päivitän sen.
+ kaunis, ruskeasilmäinen hurmuripoika. Pätee tiätysti ikuisesti :)
+ dynamiittia! Sama juttu
+ (sairaan) nopea: Varmasti
+ saalisviettinen, taistelutahtoinen partiopoika. Tottakai
+ tekee kaiken asenteella. Pätee
+ hyvähermoinen, ei vuoda. Pätee
+ helppo motivoida lelulla ja ruoalla. Pätee.
+ viisas ja oppivainen: tekee aina sen, mitä on opetettu. Jep
+ tykkää kaikenlaisista ihmisistä. Ei ehkä ihan, pomottaa
+ suuri moottori. Pätee
+ kiva kotikoira. Pätee, tosin saattaa häiriköidä, jos ei aikoihin tapahdu mitään
+ suurella itseluottamuksella varustettu. Pätee todellakin
+ erittäin säänkestävä. Ei ihan: helle vaikuttaa selvästi
+ laukaisuvarma. Pätee
+ todellinen kultakimpale harrastuskoirana joka suhteessa (vain ohjaajan taidot rajana) KYLLÄ, KYLLÄ!!!
+ saa hyvälle tuulelle. Joo, enimmäkseen ;)
- uhoaa toisille uroksille. Lievää lientymistä havaittavissa.
- viha/rakkaussuhde autoihin. Selvästi lientynyt, jee! Paimentamisvietti iskee tosin aina välillä...
- herkkä joillekin äänille (mm. toisten koirien haukku, erityisesti autoissa). Pätee yhä
- vetää remmissä. Valitettavasti pätee yhä. Sopimuksemme mukaan saa vetääkin valjaissa, kaulapannassa ei
- vahtii ruokaansa. Juu, mutta ei se haittaa
Lisätäänpä vielä: - signaaliherkkyys ja yliviriiliys
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Hiskin urheiluvuosi 2010 ylitti roimasti tavoitteet, jotka olivat EK3 ja HK1.
Vuoden pähkähulluin juttu oli, että sain päähäni lähteä urakoimaan Hiskin kanssa kaikkia EK-kokeita, joihin ylimalkaan oli mahdollista päästä. Sattui käymään sellainen munkki, että PK-SM:iin tarvittavat tulokset tulivat kasaan. Pakkohan sitten oli lähteä kokeilemaan arvokisoja, joista napsahti viides sija, neljännestä jäätiin pisteen päähän. His oli kisan ylivoimaisesti nuorin osanottaja.
Vuoden kokonaissaaliiksi kertyi neljä EK3-koularia, joista kaksi ykköstulosta ja lisäksi HK3:sta ykköstulos.
Lisäksi maaliskuussa saimme tokon avosta ensi yrittämällä ykköstuloksen.
Mitähän tuo tullessaan urheiluvuosi 2011?
Ykköstavoite on etsintäkokeen puuttuvan ykköstuloksen metsästys heti alkukesästä. Lisäksi pitäisi jostain näytelmästä haalia se "hyvä." Ensin mainitusta en ole huolissani, jälkimmäisestä vähän olen...En toistaiseksi ole onnistunut löytämään Kennelliiton näytelmistä yhtään puolisokeaa kroaattituomaria.
Lisäksi todennäköisesti osallistutaan SM:iin elokuussa edelleen EK:ssa, ellei haussa tapahdu jotain häikäisevää edistymistä, mitä suuresti epäilen. Yksi voi-koularikin siihenkin vielä tarvittaisiin.
Jäljeltä haluaisin käydä yrittämässä voi-koularia alkukesästä. Rimmaisi kivasti toi Hiski 3: EK3, HK3, JK3 :)
Siihen kun saisi jatkoksi vielä TK3:n, niin vot. Mutta viimeksimainittu tuskin toteutuu tänä vuonna, hyvä, jos joku tulos voittajasta saadaan. Joka tapauksessa osallistutaan tokon voi-luokkaan toivottavasti keväällä.
Syksymmällä kenties käydään vielä hakukokeissa.
Mutta tärkein tavoite on kuitenkin pitää koirat terveinä - Heta niin hyvässä kunnossa kuin mahdollista - ja tyytyväisinä. Ja kivahan olisi itsekin pysyä terveenä :) Ja puuhailla yhdessä niin paljon kuin suinkin ehditään ja pystytään.
Sunnuntai-iltana treenattiin Marjamäessä, jossa tippui aika kivasti vettä hallin katosta niskaan...
Paikallamakuu. Ei siinä mitään.
Ruutu. Heti vaan suorilta. Ruudun takana oli kaikenmaailman agi-härpäkkeitä (ja oli eri suunta kuin tavallisesti), mutta ei ne haitanneet hra Hiskosta: varma meno ja stoppi oikeaan paikkaan!
Henna käskytteli ja otettiin paikalta mukaantuloja. Hennan mukaan His ampaisi ruudusta suoraan ja paikkakin oli hyvä. Palkka heti sivulletuloista.
Tunnari. Jostain syystä tämä on aina Marjamäessä Hiskille hankala. Kisamaisesti muuten, paitsi että kapuloita oli enemmän. His toi ensin väärän, oman vierestä. Lähetin uudestaan ja nyt toi oikean. Kolmannella kerralla otti oikean, mutta maistoi väärää. Silti parempi kuin kertaakaan M-mäessä, eli edistystä :)
M-nouto. Ei ole enää mitään ongelmaa tarttumisessa.
Sitten lisää ruutua, mutta niin, että heitin metskun matkan varrelle. Olihan vaikeeta! His toi kapulan varmaan 10 kertaa, ennen kuin tajusi, että "sehän sanoo, että RUUTU, jummijammi." Otin ihan huvikseni vielä muutaman hypyn metallikapulan kanssa. Hyvin.
Ei otettu seuraamista ollenkaan, jestas! Ilmankos His oli lenkillä sitä mieltä, että jotain jäi puuttumaan ja tarjosi seuraamista koko ajan kapealla polulla niin innokkaasti, että meinasin kaatua.
Sisällä kaukoja, kaukoja ja kaukoja. Työn alla edelleen erityisesti nyt S-I. Nyt mennään niin,että lelu on ihan siinä takajalan edessä/vieressä, silleen ei takamus pomppaa eteenpäin.
Ulkona luoksetuloja, luoksetuloja ja luoksetuloja. Ynnä siis stoppeja. Uskaltaisiko jo uskoa, että toi alkaa sujua? Muutama kerta jopa ilman hillitöntä vartaloapua.
__________________________________________________
Otettiinpa päivänä muutamana jopa pudotettu esinekin aikamoisessa lumihangessa. Molemmille rekuille. Hillittömän hauskaa kummankin mielestä, tietty.
Ja kuningasajatuksena tarkkuusruutu puolimetriseen hankeen. Peitin lumella ihan kevyesti, eikä ole vaikea arvata, että nanosekunnissa esine oli hautautunut melkoisen lumikasan alle. Löytyi hiukan autettuna. Toinen samoin.
___________________________________________________
Viime vuonna tein plus- ja miinusanalyysin Hiskistä ja nytpä päivitän sen.
+ kaunis, ruskeasilmäinen hurmuripoika. Pätee tiätysti ikuisesti :)
+ dynamiittia! Sama juttu
+ (sairaan) nopea: Varmasti
+ saalisviettinen, taistelutahtoinen partiopoika. Tottakai
+ tekee kaiken asenteella. Pätee
+ hyvähermoinen, ei vuoda. Pätee
+ helppo motivoida lelulla ja ruoalla. Pätee.
+ viisas ja oppivainen: tekee aina sen, mitä on opetettu. Jep
+ tykkää kaikenlaisista ihmisistä. Ei ehkä ihan, pomottaa
+ suuri moottori. Pätee
+ kiva kotikoira. Pätee, tosin saattaa häiriköidä, jos ei aikoihin tapahdu mitään
+ suurella itseluottamuksella varustettu. Pätee todellakin
+ erittäin säänkestävä. Ei ihan: helle vaikuttaa selvästi
+ laukaisuvarma. Pätee
+ todellinen kultakimpale harrastuskoirana joka suhteessa (vain ohjaajan taidot rajana) KYLLÄ, KYLLÄ!!!
+ saa hyvälle tuulelle. Joo, enimmäkseen ;)
- uhoaa toisille uroksille. Lievää lientymistä havaittavissa.
- viha/rakkaussuhde autoihin. Selvästi lientynyt, jee! Paimentamisvietti iskee tosin aina välillä...
- herkkä joillekin äänille (mm. toisten koirien haukku, erityisesti autoissa). Pätee yhä
- vetää remmissä. Valitettavasti pätee yhä. Sopimuksemme mukaan saa vetääkin valjaissa, kaulapannassa ei
- vahtii ruokaansa. Juu, mutta ei se haittaa
Lisätäänpä vielä: - signaaliherkkyys ja yliviriiliys
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Hiskin urheiluvuosi 2010 ylitti roimasti tavoitteet, jotka olivat EK3 ja HK1.
Vuoden pähkähulluin juttu oli, että sain päähäni lähteä urakoimaan Hiskin kanssa kaikkia EK-kokeita, joihin ylimalkaan oli mahdollista päästä. Sattui käymään sellainen munkki, että PK-SM:iin tarvittavat tulokset tulivat kasaan. Pakkohan sitten oli lähteä kokeilemaan arvokisoja, joista napsahti viides sija, neljännestä jäätiin pisteen päähän. His oli kisan ylivoimaisesti nuorin osanottaja.
Vuoden kokonaissaaliiksi kertyi neljä EK3-koularia, joista kaksi ykköstulosta ja lisäksi HK3:sta ykköstulos.
Lisäksi maaliskuussa saimme tokon avosta ensi yrittämällä ykköstuloksen.
Mitähän tuo tullessaan urheiluvuosi 2011?
Ykköstavoite on etsintäkokeen puuttuvan ykköstuloksen metsästys heti alkukesästä. Lisäksi pitäisi jostain näytelmästä haalia se "hyvä." Ensin mainitusta en ole huolissani, jälkimmäisestä vähän olen...En toistaiseksi ole onnistunut löytämään Kennelliiton näytelmistä yhtään puolisokeaa kroaattituomaria.
Lisäksi todennäköisesti osallistutaan SM:iin elokuussa edelleen EK:ssa, ellei haussa tapahdu jotain häikäisevää edistymistä, mitä suuresti epäilen. Yksi voi-koularikin siihenkin vielä tarvittaisiin.
Jäljeltä haluaisin käydä yrittämässä voi-koularia alkukesästä. Rimmaisi kivasti toi Hiski 3: EK3, HK3, JK3 :)
Siihen kun saisi jatkoksi vielä TK3:n, niin vot. Mutta viimeksimainittu tuskin toteutuu tänä vuonna, hyvä, jos joku tulos voittajasta saadaan. Joka tapauksessa osallistutaan tokon voi-luokkaan toivottavasti keväällä.
Syksymmällä kenties käydään vielä hakukokeissa.
Mutta tärkein tavoite on kuitenkin pitää koirat terveinä - Heta niin hyvässä kunnossa kuin mahdollista - ja tyytyväisinä. Ja kivahan olisi itsekin pysyä terveenä :) Ja puuhailla yhdessä niin paljon kuin suinkin ehditään ja pystytään.
perjantai 7. tammikuuta 2011
Kotkotuksia Kana-areenalla ja tihutöitä
Huonot "uutiset" ensin, eli tihutyöt - Hiskin siis.
Keskiviikkoiltana oltiin katsomassa Beatles-musikaalia, poissa kolmisen tuntia. Palatessa eteisen lattialta löytyi epämääräinen kasa riekaleita, jotka paljastuivat Hetan Bot-takiksi, tässä vaiheessa siis entiseksi sellaiseksi. Heta oli hädissään ja viestitti koko olemuksellaan: "en se minä ollut, en en se ollut minä." Eikä ollutkaan. Hiskihän se b(vaikkei näyttänyt pätkääkään syylliseltä, hyvä pokka): sillä on ollut viime aikoina hirveä hinku Hetan vermeisiin, olen yllättänyt sen parikin kertaa nylkyttämästä Hetan takkia. Siksi olin nostanut takin kh:n narulle. Ikävä kyllä, jätin kh:n oven raolleen...Hiskillä on ollut melkoinen homma saada takki hyppimällä alas ja käsittelyyn.
Takin tuhoamista edelsi Hetan valjaiden päreiksi pistäminen pari päivää aikaisemmin. Onneksi oli vanhat valjaat, nyt pitää vaan hankkia Hetalle uusi loimi.
Touhu liittynee yliviriilin nuorenmiehen hormonien hyrräilyyn ynnä siihen, että treenejä on ollut tavallista vähemmän, alkaa pojan kuuppa olla lujilla.
Sitten hyvät uutimet: torstaina oltiin Längelmäellä, Kana-areenalla treenailemassa tokoa ison Tending-porukan kanssa, kasvattajatkin mukana. Oli tosi hyvä päivä ja erittäin opettavainen: sain paljon ajateltavaa myös muiden treeneistä.
His oli eka koira ja ensimmäisessä vartin osiossa otin sille alkuleikin jälkeen ruudun, Hanna T. liikkuroi. Käytiin aluksi katsomassa oikea paikka ja sitten lähetys, ei ihan kisamatkaa. Jäi liian eteen, kaksi seuraavaa suht ok, ei paras mahdollinen paikka, mutta palkkasin kuitenkin. Sitten "loppupää", eli olin itse ruudun takana ja kutsuin oikeaan paikkaan>palkka.
Tunnari. kisamaisesti, vähän lähempää tosin. Alusta loppuun hienosti.
Kaukoja. Läheltä. Liikkui eteenpäin, lopuksi otin polviltani pari vaihtoa>palkka.
Seuraamista. Aika paljon vilkuilua, joista en huomauttanut, tyhmä.
Maittavan aterian jälkeen jatkoimme täysin vatsoin treenejä. Hiskille melkein samat kuviot kuin ekalla kierroksella.
Ruutu oli nyt toisessa päässä hallia, eli aivan ruudun takana oli liuta ihmisiä ja - paljon koiria, eli olin aika epäileväinen onnistumisesta. His jäikin aika eteen, mutta meni silti huomattavasti paremmin kuin olisin etukäteen uskonut.Uusittiin muistaakseni pari kertaa. Lopuksi vielä makuuseen oikealle paikalle ja kutsu kävelystä sivulle, ensimmäistä kertaa muistaakseni näin. Komean kaaren kauttahan se siihen tuli. Tämän treenaamiseen sain Hanna Hoolta hyvän vinkin.
Tunnari. Hanna H. laittoi kapulat ihan ruutunauhan viereen ja eteen, kapulat rivissä ja niitä oli paljon. Muuten kisakuviot ja -matka. Häiriöitä oli ihan vieressä ja lisäksi se ruutu siinä sotkemassa, olin ihan varma, että His menee ruutuun. Mutta ei: tiesi hyvin, mitä piti tehdä, haisteli nätisti eikä härkkinyt yhtään. Lähti tuomaan oikeaa, mutta pudotti matkalla ja palasi takaisin. Tämä johtui melko varmasti siitä, että olen vahvistanut oikean tuomista kehumalla, mitä en nyt tehnytkään. Pitää pikkuhiljaa siis luopua tuosta.
Uusinta meni ihan nappiin.
Lopuksi lempiliikettämme seuraamista, nyt niin, että porukka häiriköi antamalla kaikenlaisia käskyjä, taputtamalla jne. Tehtiin namipalkalla, vasta lopuksi lelupalkka. Meni paljon paremmin kuin ensimmäisellä kierroksella, Hiskin kontakti putosi muistaakseni yhden ainoan kerran. Ei huono :)
Porukka otti kahdessa erässä myös paikallaistumisen ja paikallamakuun. Istumisessa ei mitään erikoista, makuussa His haisteli. Ne ihanat nartunhajut varmaan...
Suuret kiitokset Katja Koolle järjestelyistä ja kaikille vinkesitä, avusta ja rattoisasta seurasta!
Olin ajatellut ottaa Längelmäellä myös luoksetulon stoppeineen, mutta eipä ehditty. Ulkona ollaan tehty kovalla pakkasellakin näitä, kahden pallon systeemillä ja voimakkaalla vartaloavulla. Hyvin toistaiseksi.
Perjantaiaamuna jatkoin työhuoneella Kana-areenalla aloitettua treeniä, eli makuulta takaa sivulle tuloa. Onkin yllättävän vaikeaa: tulee kyllä, mutta ei oikeaan asentoon eikä paikkaan. Nyt siis toistaiseksi ihan läheltä, pysähtymällä ja namiohjauksella.
Lisäksi niitä kaukoja. Ongelma on nyt selvästi S-I. Sitä siis jumpataan edelleen.
Keskiviikkoiltana oltiin katsomassa Beatles-musikaalia, poissa kolmisen tuntia. Palatessa eteisen lattialta löytyi epämääräinen kasa riekaleita, jotka paljastuivat Hetan Bot-takiksi, tässä vaiheessa siis entiseksi sellaiseksi. Heta oli hädissään ja viestitti koko olemuksellaan: "en se minä ollut, en en se ollut minä." Eikä ollutkaan. Hiskihän se b(vaikkei näyttänyt pätkääkään syylliseltä, hyvä pokka): sillä on ollut viime aikoina hirveä hinku Hetan vermeisiin, olen yllättänyt sen parikin kertaa nylkyttämästä Hetan takkia. Siksi olin nostanut takin kh:n narulle. Ikävä kyllä, jätin kh:n oven raolleen...Hiskillä on ollut melkoinen homma saada takki hyppimällä alas ja käsittelyyn.
Takin tuhoamista edelsi Hetan valjaiden päreiksi pistäminen pari päivää aikaisemmin. Onneksi oli vanhat valjaat, nyt pitää vaan hankkia Hetalle uusi loimi.
Touhu liittynee yliviriilin nuorenmiehen hormonien hyrräilyyn ynnä siihen, että treenejä on ollut tavallista vähemmän, alkaa pojan kuuppa olla lujilla.
Sitten hyvät uutimet: torstaina oltiin Längelmäellä, Kana-areenalla treenailemassa tokoa ison Tending-porukan kanssa, kasvattajatkin mukana. Oli tosi hyvä päivä ja erittäin opettavainen: sain paljon ajateltavaa myös muiden treeneistä.
His oli eka koira ja ensimmäisessä vartin osiossa otin sille alkuleikin jälkeen ruudun, Hanna T. liikkuroi. Käytiin aluksi katsomassa oikea paikka ja sitten lähetys, ei ihan kisamatkaa. Jäi liian eteen, kaksi seuraavaa suht ok, ei paras mahdollinen paikka, mutta palkkasin kuitenkin. Sitten "loppupää", eli olin itse ruudun takana ja kutsuin oikeaan paikkaan>palkka.
Tunnari. kisamaisesti, vähän lähempää tosin. Alusta loppuun hienosti.
Kaukoja. Läheltä. Liikkui eteenpäin, lopuksi otin polviltani pari vaihtoa>palkka.
Seuraamista. Aika paljon vilkuilua, joista en huomauttanut, tyhmä.
Maittavan aterian jälkeen jatkoimme täysin vatsoin treenejä. Hiskille melkein samat kuviot kuin ekalla kierroksella.
Ruutu oli nyt toisessa päässä hallia, eli aivan ruudun takana oli liuta ihmisiä ja - paljon koiria, eli olin aika epäileväinen onnistumisesta. His jäikin aika eteen, mutta meni silti huomattavasti paremmin kuin olisin etukäteen uskonut.Uusittiin muistaakseni pari kertaa. Lopuksi vielä makuuseen oikealle paikalle ja kutsu kävelystä sivulle, ensimmäistä kertaa muistaakseni näin. Komean kaaren kauttahan se siihen tuli. Tämän treenaamiseen sain Hanna Hoolta hyvän vinkin.
Tunnari. Hanna H. laittoi kapulat ihan ruutunauhan viereen ja eteen, kapulat rivissä ja niitä oli paljon. Muuten kisakuviot ja -matka. Häiriöitä oli ihan vieressä ja lisäksi se ruutu siinä sotkemassa, olin ihan varma, että His menee ruutuun. Mutta ei: tiesi hyvin, mitä piti tehdä, haisteli nätisti eikä härkkinyt yhtään. Lähti tuomaan oikeaa, mutta pudotti matkalla ja palasi takaisin. Tämä johtui melko varmasti siitä, että olen vahvistanut oikean tuomista kehumalla, mitä en nyt tehnytkään. Pitää pikkuhiljaa siis luopua tuosta.
Uusinta meni ihan nappiin.
Lopuksi lempiliikettämme seuraamista, nyt niin, että porukka häiriköi antamalla kaikenlaisia käskyjä, taputtamalla jne. Tehtiin namipalkalla, vasta lopuksi lelupalkka. Meni paljon paremmin kuin ensimmäisellä kierroksella, Hiskin kontakti putosi muistaakseni yhden ainoan kerran. Ei huono :)
Porukka otti kahdessa erässä myös paikallaistumisen ja paikallamakuun. Istumisessa ei mitään erikoista, makuussa His haisteli. Ne ihanat nartunhajut varmaan...
Suuret kiitokset Katja Koolle järjestelyistä ja kaikille vinkesitä, avusta ja rattoisasta seurasta!
Olin ajatellut ottaa Längelmäellä myös luoksetulon stoppeineen, mutta eipä ehditty. Ulkona ollaan tehty kovalla pakkasellakin näitä, kahden pallon systeemillä ja voimakkaalla vartaloavulla. Hyvin toistaiseksi.
Perjantaiaamuna jatkoin työhuoneella Kana-areenalla aloitettua treeniä, eli makuulta takaa sivulle tuloa. Onkin yllättävän vaikeaa: tulee kyllä, mutta ei oikeaan asentoon eikä paikkaan. Nyt siis toistaiseksi ihan läheltä, pysähtymällä ja namiohjauksella.
Lisäksi niitä kaukoja. Ongelma on nyt selvästi S-I. Sitä siis jumpataan edelleen.
maanantai 3. tammikuuta 2011
Hyvä, hra Hiskonen!
Vuosi vaihtui taas. Ihmeen nopeasti ne nykyään vilistävätkin ohi, varmaan hommaa on jotenkin tiivistetty. Ryske ja jytinä jatkui meilläpäin kolmeen asti yöllä, mutta ehjin nahoin kolmannesta maailmansodasta selvittiin. Käytin koirat vain pikaisesti iltapissalla, muuten kökittiin sisällä. Vuosi alkoi kyllä vähän huonosti, kun avattiin tv minuutiksi puolenyön jälkeen ja Paula Koivuniemi jollotti siellä Aikuista naista. Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Kyllä en yhtään tykkää (kiitos lainasta, Tuomas Kyrö).
Ei meinaa ehtiä treenailla, kun on kauheesti ohjelmaa koko ajan ja työtkin haittaa harrastamista :(
Jotain sentään. Kotona (melkein) joka päivä (Susanin listan mukaan) kaukoja. Läheltä hyvin.
Imutusseuraamista olkkarissa. Myös edestä sivulle ja sivulta eteen-siirtymisiä jossain välisssä. On vauhtia ja asennetta!
Esinehaku kertaalleen molemmille koissuille sisällä.
Luoksetuloja ja stoppeja kahden pallon menetelmällä: toinen minun takanani, toinen Hiskin. Olen saanut ulkona loistavia stoppeja näin, lumi vaan pöllyää.
Hiski on ruvennut tarjoamaan myös oma-aloitteisesti oikein hienoa seuraamista remmilenkeillä, ihan outoa. Annan sen tyrkyttää taitoaan pitkiäkin matkoja reagoimatta, sitten annan "liki"-käskyn,jatketaan ja siitä palkka, joka on mun hanskani tai nahkarukkanen, jota se siis kärkkyy. Sitten onkin kiva jatkaa lenkkeilyä paljain käsin...
Manantaiaamuna oltiin Meirän hallilla tokoilemassa/tottistelemassa. Siellä oli joku ylökkiläinen beeceensä kanssa tokoilemassa myös, saatiin hyvää häiriötä. Yksi agikoirakin mellasti sermin takana. Käskytin itse itseäni :)
Aluksi kontaktista palkka ja leikki, siitä suoraan ruutuun. Jostain syystä päällä oli taas "pujahdanpa tuosta vasemmalta sisään"-vaihde. Muutaman sellaisen jälkeen käytiin yhdessä katsomassa oikea menopaikka ja homma alkoi taas pelittää mainiosti. Kisamatka. Palkka edelleen minulta.
Treenin lopuksi uusittiin vielä ruutu muutamaan kertaan ja silloin meni heti oikein.
Tunnari. Pyysin toista treenaajaa klähmimään kapulat kunnolla läpi. Häiriöitä mukavasti. Kahdessa erässä, molemmilla kerroilla monta toistoa. His haisteli rauhallisesti, ei härkkimistä eikä väärän nostoja. Nosti aina oikean. Mahtavaa! Heiteltiin palkaksi lelun lisäksi kapulaa. Näin tämä toimii nyt. Tuonhan pitäisi olla ns. matalan vireen liike, mutta Hiskin motivaatio ei pelkällä namipalkalla riittänyt alkuunkaan, jos oli häiriöitä, eikä aina muulloinkaan.
Seuraamista monessa erässä: namilla, ilman palkkaa-seuraamista ja lelupalkattua seuraamista. Käännöksiä, peruuttamista, "seinää päin"-kävelyä, telineiden ympäri-kävelyä ja ties mitä. Enimmäkseen ok, paikka on kyllä selvästi liian edessä, mutta treenien pääpaino on nyt ehdottomasti kontaktissa/tarkkaavaisuudessa. Kerran murahdin, kun His vilkuili toista koiraa, tokeni oitis.
Kaukoja. Läheltä tietty. Laitoin laudan eteen, että näin, liikkuiko. Takamus pompsahti jossain kohtaa.
Luoksetulot. Kaikenlaisia variaatioita: läpijuoksuja, eteentuloja stoppeja. Stopit ei nyt niin hyviä kuin ulkona on olleet. On ihan hitsin vaikea päättää sopivasta kriteeristä palkkauksessa, kun en ole varma, onko His tajunnut homman ideaa vieläkään. Olen satavarmasti palkannut vääränlaisista stopeista.
Hyppyjä. Tosi matala este, jota viitsinyt ruveta säätämään tikkuisten lautojen kanssa. Lähinnä treenasin luovutusta ja sivulle siirtymistä.
A-este. Piti ottaa vain kerran, mutta heitin tahallani tosi vinoon, mistä seurasi, että His tuli (monta kertaa) takaisin hyppyesteen kautta, joten jäätiin sitten hinkkaamaan tätä.
Paikallamakuu. Heta teki Hiskin huilatessa noutoja ja seurasi. Ja haukkui tohkeissaan, pöhkö! Oli kuin pahainen kakara.
Olin taas oikein tyytyväinen Hiskin edistymiseen. Jännä nähdä, osaako se mitään torstaina Längelmäellä (melkein) oudossa paikassa ja liikkurin kanssa.
Positiivista uutta vuotta kaikille!
Ei meinaa ehtiä treenailla, kun on kauheesti ohjelmaa koko ajan ja työtkin haittaa harrastamista :(
Jotain sentään. Kotona (melkein) joka päivä (Susanin listan mukaan) kaukoja. Läheltä hyvin.
Imutusseuraamista olkkarissa. Myös edestä sivulle ja sivulta eteen-siirtymisiä jossain välisssä. On vauhtia ja asennetta!
Esinehaku kertaalleen molemmille koissuille sisällä.
Luoksetuloja ja stoppeja kahden pallon menetelmällä: toinen minun takanani, toinen Hiskin. Olen saanut ulkona loistavia stoppeja näin, lumi vaan pöllyää.
Hiski on ruvennut tarjoamaan myös oma-aloitteisesti oikein hienoa seuraamista remmilenkeillä, ihan outoa. Annan sen tyrkyttää taitoaan pitkiäkin matkoja reagoimatta, sitten annan "liki"-käskyn,jatketaan ja siitä palkka, joka on mun hanskani tai nahkarukkanen, jota se siis kärkkyy. Sitten onkin kiva jatkaa lenkkeilyä paljain käsin...
Manantaiaamuna oltiin Meirän hallilla tokoilemassa/tottistelemassa. Siellä oli joku ylökkiläinen beeceensä kanssa tokoilemassa myös, saatiin hyvää häiriötä. Yksi agikoirakin mellasti sermin takana. Käskytin itse itseäni :)
Aluksi kontaktista palkka ja leikki, siitä suoraan ruutuun. Jostain syystä päällä oli taas "pujahdanpa tuosta vasemmalta sisään"-vaihde. Muutaman sellaisen jälkeen käytiin yhdessä katsomassa oikea menopaikka ja homma alkoi taas pelittää mainiosti. Kisamatka. Palkka edelleen minulta.
Treenin lopuksi uusittiin vielä ruutu muutamaan kertaan ja silloin meni heti oikein.
Tunnari. Pyysin toista treenaajaa klähmimään kapulat kunnolla läpi. Häiriöitä mukavasti. Kahdessa erässä, molemmilla kerroilla monta toistoa. His haisteli rauhallisesti, ei härkkimistä eikä väärän nostoja. Nosti aina oikean. Mahtavaa! Heiteltiin palkaksi lelun lisäksi kapulaa. Näin tämä toimii nyt. Tuonhan pitäisi olla ns. matalan vireen liike, mutta Hiskin motivaatio ei pelkällä namipalkalla riittänyt alkuunkaan, jos oli häiriöitä, eikä aina muulloinkaan.
Seuraamista monessa erässä: namilla, ilman palkkaa-seuraamista ja lelupalkattua seuraamista. Käännöksiä, peruuttamista, "seinää päin"-kävelyä, telineiden ympäri-kävelyä ja ties mitä. Enimmäkseen ok, paikka on kyllä selvästi liian edessä, mutta treenien pääpaino on nyt ehdottomasti kontaktissa/tarkkaavaisuudessa. Kerran murahdin, kun His vilkuili toista koiraa, tokeni oitis.
Kaukoja. Läheltä tietty. Laitoin laudan eteen, että näin, liikkuiko. Takamus pompsahti jossain kohtaa.
Luoksetulot. Kaikenlaisia variaatioita: läpijuoksuja, eteentuloja stoppeja. Stopit ei nyt niin hyviä kuin ulkona on olleet. On ihan hitsin vaikea päättää sopivasta kriteeristä palkkauksessa, kun en ole varma, onko His tajunnut homman ideaa vieläkään. Olen satavarmasti palkannut vääränlaisista stopeista.
Hyppyjä. Tosi matala este, jota viitsinyt ruveta säätämään tikkuisten lautojen kanssa. Lähinnä treenasin luovutusta ja sivulle siirtymistä.
A-este. Piti ottaa vain kerran, mutta heitin tahallani tosi vinoon, mistä seurasi, että His tuli (monta kertaa) takaisin hyppyesteen kautta, joten jäätiin sitten hinkkaamaan tätä.
Paikallamakuu. Heta teki Hiskin huilatessa noutoja ja seurasi. Ja haukkui tohkeissaan, pöhkö! Oli kuin pahainen kakara.
Olin taas oikein tyytyväinen Hiskin edistymiseen. Jännä nähdä, osaako se mitään torstaina Längelmäellä (melkein) oudossa paikassa ja liikkurin kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)