HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




keskiviikko 27. elokuuta 2014

23 päivää...

Tuon verran aikaa NOMeihin ja tuntuu jotenkin vähän siltä, että kaikki menee pikkuhiljaa huonompaan suuntaan.
Hakutreenejä on ollut aika paljon, olen jo mennyt laskuissa sekaisin. Kaksi 400 metrin rataakin peräti on päästy tekemään, molemmat tosin samalla tutulla radalla, eri suunnista vain, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä niistä ei voi tehdä. Yhden päälle ajettiin tekemään esineruutu vieraassa porukassa, oudossa paikassa.
Vain yksi treeni on päästy tekemään vieraalla radalla - tai oikeastaan sielläkin olemme käyneet joskus aikaisemmin... 
Hyvin His pitkät radat jaksaa, toisessa treenissä palkkakin tuli vasta kolmannelta, mutta ei sillä mitään vaikutusta ollut. Treenikaverit on laskeneet pistot eikä niitä varmaankaan ole tarpeeksi, mutta ei maha mittään. Ukot kyllä nousee.
Yritän nyt muistaa, että alku otettaisiin suht rauhallisesti ja lopussa voisi sitten mahdollisesti käyttää yliheittoja nostattamiseen. 
Systeemivirheitä löytyy edelleen: taas yksi keskilinjan ylitys ja pari yritystä siihen suuntaan, mrrr. Lisäksi kulmiin meno oli yhdessä treenissä aivan surkeaa, eli ei vaan voinut juosta sinne, kun ei ketään ollut.
Keskilinjan hallinta on edelleen välillä ikävän näköistä, eli ei voi millään päätyä joka kerta sivulle asti lähetettäväksi, vaikka tulee tyhjältä hyvin pois itsenäisestikin.
Eilen His kehitti aivan uuden aivopierun. Ampaisi vasempaan kulmaan, jossa ukko ja tuli rulla suussa edeten eteenpäin ihan oikeaoppisesti. Matkalla bongasi maassa maanneen maalimiehen, noin 15 metriä keskilinjasta, meni epävarman näköiseksi, toi rullan minulle - ja vei sille naama turpeessa maannelle, ei kulmaan! Onneksi oli puhelin ja saatiin  varmistettua kulmassa olleelta, että oli ottanut rullan siellä. Lähetin uudestaan kulmaan ja nyt His pinkoi oikeaan paikkaan - tosin vähän vilkuili sen toisen suuntaan.
Tämän jälkeen suunnitelmassa oli tyhjä toiselle puolelle ja sen His teki hyvin, tosin ei nyt sitten oilisi halunnut tulla viereen lähetettäväksi, kun kiikarissa oli se maassa makaava. Jouduin käskyttämään jo aika kovasti.
Oli  mainio treeni, kun pääsin korjaamaan tilanteessa, jota ei ole ennen sattunut ja jota en ole osannut edes kuvitella. Mutta taas hyvä osoitus siitä, että haussa voi tulla aina vaan uusia tilanteita eteen, vaikka olisi vuosia treenannut.
Ja harvoin tulee treeneissä tehtyä tällaisia "loukkuja": maalimiehet näin lähekkäin ja valmiina.

Esineruuduissa His on pääsääntöisesti ollut pätevä, mutta on sielläkin muutama vaivalloinen tapaus ollut. Selvästi eníten tuskaa tuottavat nyt keskellä, suht edessä - ei kuitenkaan aivan edessä - olevat esineet. Niitä pitää nyt ottaa tehokuuri. His pyrkii edelleen työskentelemään liikaa takaosassa ja tuskinpa sinne esineitä jää.
Kaikissa ruuduisssa His on aina ollut viimeisenä, eli yleensä ennen sitä ruudussa on ollut vähintään viisi koiraa ja esineitä on ollut eri paikoissa siellä täällä. Sekin tietysti voi vaikeuttaa.

Tottista ihan muutama kerta, Lili on käskyttänyt. Olemme keskittyneet pelkästään mielentilaan, mitään teknisiä korjauksia ei nyt tee.

Ei kommentteja: