Maanantaiaamu 30.11.
Namijälki nro 4
Sammalpohjalle metsässä Hiskille. En antanut mitään käskyä, lähestyttiin vaan ihan muina naisina ja koirina jälkeä sivusta. Koitan välttää nyt ihan kaikkea vähänkään kiihdyttävää/nostattavaa jäljellä. Paljon maksamakkaranpaloja ja lopussa iso pallo, jonka kanssa His sai leikkiä yksin. Yksi kulma.
His oli ehkä hiukan rauhallisempi nyt. Hyvä niin. Pitää miettiä keppien kanssa leikkimistäkin sitte joskus, kun niitä taas jäljelle laitan: kuumentaa Hiskiä liikaa, vaikka paras palkka onkin.
Esineruutu
Täysimittainen. Kolme esinettä: muovinen puukontuppi (löytöesine), kova musta muovinen "joku" + muovinen silmälasikotelo. Kaikki peräkkäin oikealle lohkolle valmiina. Silmälasikotelo oli takanurkassa kiven päällä.
Heta oli ihan pro: se haki järjestyksessä edestä lähtien kaikki kolmella pistolla.
Hiski sinkosi taas etuesineen ohi, mutta palasi melkein heti ja toi. Juoksenteli sinne sun tänne ja kartoitti koko ruudun moneen kertaan ristiin rastiin. En puuttunut työskentelyyn mitenkään. Lopulta keskimmäinen, eli puukontuppi nousi.
Mutta se viimeinen...His teki töitä olan takaa, mutta, aijai sentään, kuono kynti maassa enimmäkseen. Se yrittää selvästikin suoriutua jäljestämällä, kun menee vaikeaksi. Lopulta menin vähän lähemmäksi esinettä (en halua lähetellä) tukemaan urakoitsijaa. His haistoi selvästi esineen, mutta ei millään tajunnut, mistä haju tulee. Lopulta se älysi nostaa nokkaansa oikein kunnolla ja sillä tavalla esinekin löytyi. Toivottavasti Hiski oppi jotakin tuosta.
Pitää kokeeksi tehdä e-ruutu, jossa vain sivut on tallattu ja katsoa, mitä hra Hiskonen sitten tekee, kun ei pysty jäljestämään ollenkaan. Oli tämä aika vaikea rasti kieltämättä.
maanantai 30. marraskuuta 2009
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
Tottistelua ja hakustelua :)
27.-28.11.
Tottis
Pirkkahallin kentällä Miikun ja Miian kanssa.
Heta pääsi hommiin pitkästä aikaa ja oli ihan into pinkeenä. Otin kokeeksi (matalalta) hyppyesteen ja (loivan) a-esteen. Yli menivät, mutta hyvin, hyvin vaikeasti, nyyh.
Seuraaminen oli ihan upeaa, nouti kaksikiloisen kapulan riemukkaasti, eteen meno oli vähän sinnepäin. Sitten heiteltiin vaan palloa. Hetalla oli kivaa, se oli pääasia.
Hiskin tottistelut
1. Ennen kuin muut tulivat, otin Hiskin kontaktiin kentälle ja sen jälkeen leikittiin kunnolla. Ei mitään muuta. Ja autoon.
2. Ryhmäpaikallamakuu Uskon ja Roihun kanssa. Ok.
Pujottelua (ryhmässä). Suht ok. Taas autoon.
3. Sitten kokeenomainen treeni. Kentälle meno (maahanmeno kentän reunalla kuten aina) + yhdessä ilmoittautuminen Uskon kanssa. Sitten kaikki liikkeet ilman palkkaa (paitsi ei eteenmenoa). En korjannut mitään enkä tehnyt uudestaan. Siirtymät käskyn alla.
Seuraaminen. Hmmm, ainakin esti selvästi aluksi, vaikutti (yllätys, yllätys) jotenkin levottomalta myös. Siellä kentällä on myös tosi vaikea kävellä, kun se on niin kuoppainen. Katri ampui kaksi kertaa: His reagoi hiukan. Pitääpä muistaa ampua useammin taas.
Jäävät, istu, maahan, seiso avon mukaan: kaikissa itse liike ok ja riittävän nopeakin kaiketi. Valmistelevasta osuudesta en taas osaa ihan sanoa - olisko ollut vähän löysää. Luoksetuloja on näköjään otettu liikaa läpijuoksuina: meinasi juosta ohi, jarrutti viime hetkellä ja jäi ihan vinoon ja sivuun.
Nouto. 2 kilon kapula. Ihan ookoo. Irrotuskäsky pitää nykyään antaa aika käskevästi, muuten ei irrota, eli pitää nyt tosi hyvin.
Hyppynouto. Ok. Eipä jäänyt paljon pelivaraa paluuhypyssä, mutta ei kuulemma koskettanut.
A-este. Oikein hyvä.
Paikallamakuu. Tarkoitus oli treenata erikoisesti makuuseen vientiä, joka on meillä ollut heikko kohta. Nytkin tuppasi kuono painumaan kohti maata...Itse makuu lyhennettynä nyt ja lopuksi leikkiä. Ja autoon.
4. Ja vielä ihan lopuksi His otti muutaman toiston ruutua, missä (ehkä) vähän edistystä.
Luoksetulon stoppi käsimerkillä pari kertaa niin, että Katri heitti lelun. Otti molemmilla kerroilla aika monta askelta... Pitänee ottaa taas vaan lelun heitto heti.
Haku
Sääksjärvellä. Satoi sitten meinaan maahan asti, onneksi meitä oli vain neljä.
Hiskille kolme valmista ukkoa ja yksi tyhjä pisto.
Ensin molemmat kulmat. Ekalla pistolla His oli kahden vaiheilla, meniskö tarkastamaan piiloa, joka oli ollut useammalla koiralla vähän keskilinjaa eteenpäin noin 20 metrissä. Ei singonnut suoraan kulmaan, mistä oli oikein tyytyväinen, koska käytti siis nenäänsä eikä vaan juossut päättömästi eteenpäin. Pyöri siinä hetken tarkennellen, sitten eteni hienosti maalimiehelle sinne kulmaan ja otti rullan.
Toisella mm:llä ei mitään erikoista, sujui hyvin.
Kolmas tyhjä pisto: aivan loistava, syvä laatikko, tuli pillin puhalluksella pois.
Kolmas ukko oli 50 metrissä, matkalla oli hajustettu vaneripiilo, ja ukko oli siitä vielä noin n. 15 metriä eteenpäin. His kiersi piilon, eteni sitten oikealle piilolle ja otti siellä rullan.
Jumantsukka, miten upeesti meni!!! His ei tehnyt ainoatakaan virhettä, ellei semmoiseksi lasketa pientä malttamattaomuutta keskilinjalle paluissa. Vähänkö toi on hyvä hakukoira. Voi, kun mä en pilaisi sitä.
Nyt on pienessä kylppärissä kuivumassa mm: kahdet valjaat ja nahkaremmit, näyttöliina, kaksi BOT-manttelia, kaksi makuualustaa, maastoverkko, kaksi takkia, kolmet hanskat, ulkohousut, vaelluskengät ja pipo. Alempia vaatekertoja en viitti luetella. Sais joku Innon tai Tilan sisustussuunnittelija joskus tulla kattomaan, millaiset on koiraharrastajan märkätilat...
Tottis
Pirkkahallin kentällä Miikun ja Miian kanssa.
Heta pääsi hommiin pitkästä aikaa ja oli ihan into pinkeenä. Otin kokeeksi (matalalta) hyppyesteen ja (loivan) a-esteen. Yli menivät, mutta hyvin, hyvin vaikeasti, nyyh.
Seuraaminen oli ihan upeaa, nouti kaksikiloisen kapulan riemukkaasti, eteen meno oli vähän sinnepäin. Sitten heiteltiin vaan palloa. Hetalla oli kivaa, se oli pääasia.
Hiskin tottistelut
1. Ennen kuin muut tulivat, otin Hiskin kontaktiin kentälle ja sen jälkeen leikittiin kunnolla. Ei mitään muuta. Ja autoon.
2. Ryhmäpaikallamakuu Uskon ja Roihun kanssa. Ok.
Pujottelua (ryhmässä). Suht ok. Taas autoon.
3. Sitten kokeenomainen treeni. Kentälle meno (maahanmeno kentän reunalla kuten aina) + yhdessä ilmoittautuminen Uskon kanssa. Sitten kaikki liikkeet ilman palkkaa (paitsi ei eteenmenoa). En korjannut mitään enkä tehnyt uudestaan. Siirtymät käskyn alla.
Seuraaminen. Hmmm, ainakin esti selvästi aluksi, vaikutti (yllätys, yllätys) jotenkin levottomalta myös. Siellä kentällä on myös tosi vaikea kävellä, kun se on niin kuoppainen. Katri ampui kaksi kertaa: His reagoi hiukan. Pitääpä muistaa ampua useammin taas.
Jäävät, istu, maahan, seiso avon mukaan: kaikissa itse liike ok ja riittävän nopeakin kaiketi. Valmistelevasta osuudesta en taas osaa ihan sanoa - olisko ollut vähän löysää. Luoksetuloja on näköjään otettu liikaa läpijuoksuina: meinasi juosta ohi, jarrutti viime hetkellä ja jäi ihan vinoon ja sivuun.
Nouto. 2 kilon kapula. Ihan ookoo. Irrotuskäsky pitää nykyään antaa aika käskevästi, muuten ei irrota, eli pitää nyt tosi hyvin.
Hyppynouto. Ok. Eipä jäänyt paljon pelivaraa paluuhypyssä, mutta ei kuulemma koskettanut.
A-este. Oikein hyvä.
Paikallamakuu. Tarkoitus oli treenata erikoisesti makuuseen vientiä, joka on meillä ollut heikko kohta. Nytkin tuppasi kuono painumaan kohti maata...Itse makuu lyhennettynä nyt ja lopuksi leikkiä. Ja autoon.
4. Ja vielä ihan lopuksi His otti muutaman toiston ruutua, missä (ehkä) vähän edistystä.
Luoksetulon stoppi käsimerkillä pari kertaa niin, että Katri heitti lelun. Otti molemmilla kerroilla aika monta askelta... Pitänee ottaa taas vaan lelun heitto heti.
Haku
Sääksjärvellä. Satoi sitten meinaan maahan asti, onneksi meitä oli vain neljä.
Hiskille kolme valmista ukkoa ja yksi tyhjä pisto.
Ensin molemmat kulmat. Ekalla pistolla His oli kahden vaiheilla, meniskö tarkastamaan piiloa, joka oli ollut useammalla koiralla vähän keskilinjaa eteenpäin noin 20 metrissä. Ei singonnut suoraan kulmaan, mistä oli oikein tyytyväinen, koska käytti siis nenäänsä eikä vaan juossut päättömästi eteenpäin. Pyöri siinä hetken tarkennellen, sitten eteni hienosti maalimiehelle sinne kulmaan ja otti rullan.
Toisella mm:llä ei mitään erikoista, sujui hyvin.
Kolmas tyhjä pisto: aivan loistava, syvä laatikko, tuli pillin puhalluksella pois.
Kolmas ukko oli 50 metrissä, matkalla oli hajustettu vaneripiilo, ja ukko oli siitä vielä noin n. 15 metriä eteenpäin. His kiersi piilon, eteni sitten oikealle piilolle ja otti siellä rullan.
Jumantsukka, miten upeesti meni!!! His ei tehnyt ainoatakaan virhettä, ellei semmoiseksi lasketa pientä malttamattaomuutta keskilinjalle paluissa. Vähänkö toi on hyvä hakukoira. Voi, kun mä en pilaisi sitä.
Nyt on pienessä kylppärissä kuivumassa mm: kahdet valjaat ja nahkaremmit, näyttöliina, kaksi BOT-manttelia, kaksi makuualustaa, maastoverkko, kaksi takkia, kolmet hanskat, ulkohousut, vaelluskengät ja pipo. Alempia vaatekertoja en viitti luetella. Sais joku Innon tai Tilan sisustussuunnittelija joskus tulla kattomaan, millaiset on koiraharrastajan märkätilat...
perjantai 27. marraskuuta 2009
Nakkijälkeä ja esineitä
26.-27.12.
Oikeastaan aika kivaa, että maaastokautta voi aina vaan jatkaa vaikka millälailla, kun ei ole lunta...
2. namijälki
Hiskille siirtolapuutarhan nurtsille. Suora jälki, runsaasti makkaraa, lopussa ruokapurkki+pallo. Ihan kuusiaidan takana hurisi Muotialantien liikenne, joka yleensä häiritsee Hiskiä tavattomasti, nyt se askarteli intensiivisesti makkaranpalojen etsinnässä. Hyvä juttu.
3. namijälki
Sääksjärvi, lyhyt jälki, mutkia, paljon makkaraa, lopussa taas purkki+pallo. Kivasti kelpasi tämäkin, jarrutin reippaasti.
Toivon, että makkarakuuri rauhoittaisi ja "keskityttäisi" Hiskosta jäljellä, jossa se on viime aikoina sinkoillut ihan liian kiihtyneessä mielentilassa.
Heta sai siivota Hiskiltä jääneet makkarat.
Esineruutu
Täysimittainen. Vein ensin Hetalle kolme esinettä peräkkäin oikealle. No problem.
Sitten toin Hiskin katsomaan, kun vein yhden esineen eteen, toisen keskelle ja olin vievinäni myös taakse yhden. Tosiasiassa siellä ei ollut kuin Hetan esineen haju. Salaa pudotin eteen toisenkin esineen, vähän oikeasta etukulmasta vasempaan.
His ryntäsi heti taakse, mutta tuli nätisti takaisinpäin "linjassa" ja toi hyvin ensin keskimmäisen ja sitten etuesineen. Siirryin lähettämään keskemmältä ja His nappasi seuraavan etuesineen hienosti.
Ensimmäisessä lähetyksessä se aina juoksee etuesineen yli, mutta toivon, että asia korjaantuu ihan treenillä rutiinin myötä. Tämä meni kuitenkin hyvin.
Tarkkuus
Hiski ensin ruutuun, esineenä metallikiekko. Hyvin His löysi, mutta ruudussa pysymisessä oli pieniä vaikeuksia ja kiekkoa piti kaivaa niin, että sammaleet pöllysivät.
Heta välissä (ok, tietysti) ja sitten taas His hommiin, nyt eri esine, eri paikka, metallinen verhorinkula. Napakymppi nyt: pysyi ruudussa, haki tosi tiiviisti ja ilmaisi hyvin. Mahtavaa herra Pikkuherra!
Oikeastaan aika kivaa, että maaastokautta voi aina vaan jatkaa vaikka millälailla, kun ei ole lunta...
2. namijälki
Hiskille siirtolapuutarhan nurtsille. Suora jälki, runsaasti makkaraa, lopussa ruokapurkki+pallo. Ihan kuusiaidan takana hurisi Muotialantien liikenne, joka yleensä häiritsee Hiskiä tavattomasti, nyt se askarteli intensiivisesti makkaranpalojen etsinnässä. Hyvä juttu.
3. namijälki
Sääksjärvi, lyhyt jälki, mutkia, paljon makkaraa, lopussa taas purkki+pallo. Kivasti kelpasi tämäkin, jarrutin reippaasti.
Toivon, että makkarakuuri rauhoittaisi ja "keskityttäisi" Hiskosta jäljellä, jossa se on viime aikoina sinkoillut ihan liian kiihtyneessä mielentilassa.
Heta sai siivota Hiskiltä jääneet makkarat.
Esineruutu
Täysimittainen. Vein ensin Hetalle kolme esinettä peräkkäin oikealle. No problem.
Sitten toin Hiskin katsomaan, kun vein yhden esineen eteen, toisen keskelle ja olin vievinäni myös taakse yhden. Tosiasiassa siellä ei ollut kuin Hetan esineen haju. Salaa pudotin eteen toisenkin esineen, vähän oikeasta etukulmasta vasempaan.
His ryntäsi heti taakse, mutta tuli nätisti takaisinpäin "linjassa" ja toi hyvin ensin keskimmäisen ja sitten etuesineen. Siirryin lähettämään keskemmältä ja His nappasi seuraavan etuesineen hienosti.
Ensimmäisessä lähetyksessä se aina juoksee etuesineen yli, mutta toivon, että asia korjaantuu ihan treenillä rutiinin myötä. Tämä meni kuitenkin hyvin.
Tarkkuus
Hiski ensin ruutuun, esineenä metallikiekko. Hyvin His löysi, mutta ruudussa pysymisessä oli pieniä vaikeuksia ja kiekkoa piti kaivaa niin, että sammaleet pöllysivät.
Heta välissä (ok, tietysti) ja sitten taas His hommiin, nyt eri esine, eri paikka, metallinen verhorinkula. Napakymppi nyt: pysyi ruudussa, haki tosi tiiviisti ja ilmaisi hyvin. Mahtavaa herra Pikkuherra!
keskiviikko 25. marraskuuta 2009
Kiintorullaa/hakuilua. Hyvä Hiskonen!
Keskiviikko 25.11.
Haku/kiintorullatreeni
Sääksjärvellä Miikun ja Lilin kanssa.
Hiskille kuusi piiloa: kaksi pressun alla maassa, kolme umpparia ja viimeisenä avo. Kaikki piilot näkyivät keskilinjalle, jotta sain käsityksen Hiskin touhuista. Muuten olivat valmiina. Kaukaisin umppari noin 40 metrissä, muut piilot lähempänä.
Homma sujui kuin tanssi: varmuutta oli nyt tullut selvästi lisää, His nappasi rullan kaulastaan heti tarkistettuaan piilon, toi lujaa ja pudottamatta sivulle asti ja käyttäytyi kaikin puolin nätisti. Toisella pressupiilolla pikkuisen olisi tehnyt mieli kaivautua Miikun naamalle, mutta lopetti heti, kun muistutin. Jopa hallinta poistuonteineen oli (melkein) sataprosenttista.
Olin ihan älyttömän tyytyväinen hra Hiskoseen: hieno pieni hakumies!
Roihulle otettiin vielä viestitreeni ja Heta pääsi hakemaan metsästä esksyneen Miikun. Kivaa!
Haku/kiintorullatreeni
Sääksjärvellä Miikun ja Lilin kanssa.
Hiskille kuusi piiloa: kaksi pressun alla maassa, kolme umpparia ja viimeisenä avo. Kaikki piilot näkyivät keskilinjalle, jotta sain käsityksen Hiskin touhuista. Muuten olivat valmiina. Kaukaisin umppari noin 40 metrissä, muut piilot lähempänä.
Homma sujui kuin tanssi: varmuutta oli nyt tullut selvästi lisää, His nappasi rullan kaulastaan heti tarkistettuaan piilon, toi lujaa ja pudottamatta sivulle asti ja käyttäytyi kaikin puolin nätisti. Toisella pressupiilolla pikkuisen olisi tehnyt mieli kaivautua Miikun naamalle, mutta lopetti heti, kun muistutin. Jopa hallinta poistuonteineen oli (melkein) sataprosenttista.
Olin ihan älyttömän tyytyväinen hra Hiskoseen: hieno pieni hakumies!
Roihulle otettiin vielä viestitreeni ja Heta pääsi hakemaan metsästä esksyneen Miikun. Kivaa!
tiistai 24. marraskuuta 2009
Jälkimietteitä...
Polkaisin Hiskille vaihteeksi jäljen, pituutta 800 metriä, viisi keppiä, paljon kulmia.
Vanheni vajaat kaksi tuntia, jonka ajan satoi.
His bongasi ennen janalle lähetystä jonkun eläimen: läähätystä, tempoilua, ulinaa jne jne. Mentiin välillä pois, pistin poitsun autoon ja tultiin takaisin. Oli hiukan rauhallisempi, rauhoittelin vielä aika pitkään ennen lähetystä. Jälki nousi ihan hyvin. Heti alussa His nosteli päätään moneen kertaan ja kuulosteli sitä elukkaa, mutta jatkoi aina, kun sanoin "jälki". Poikkeuksellisesti nyt kehuin kulmien jälkeen esim. Noin puolivälissä lähti ihan selkeästi eläimen jäljelle, mutta olin tarkkana (kun tiesin missä jälki meni) enkä päästänyt. Taas matka jatkui. Kunnes kun oltiin tultu noin 600 metriä, hajunlähde alkoi ilmeisesti tuntua niin voimakkaana, että His käytännössä lopetti jäljestämisen kokonaan. Se oli ihme kyllä nostanut kaikki kepit mainiosti. Nyt oli vaan pakko taluttaa Mr Riistanvartija autoon. Omista korvista alkoi jo tupruta mustaa savua.
Paikan lähellä on ketunpesä, sen tiedän, mutta silti...Heta haki sitten sen viimeisen kepin eikä sitä näyttänyt mikään ylimääräinen haittaavan yhtään.
Kun meiltä on Hiskosen kanssa jo kaksi edellistäkin jälkeä mennyt ns pyrstölleen, en voinut millään jättää hommaa tähän, vaan ajoin 10 kilsan päähän pellolle ja tallustelin 100 metriä pitkän makkarajäljen, jolle jätin (peitettyinä) kaksi palloa ja loppuun vielä Hiskin ison ihanan superpotkupallon.
Kengät ja sukat litimärkinä (siis minun) sitten vielä talsittiin tuoreeltaan tämä vauvajälki. Hiski oli riemuissaan, kun löysi pallonsa ja napsi makkaratkin kohtuuhuolella. Lopuksi leikittiin hyvä tovi ison pallon kanssa.
Tämä oli terapiaa molemmille :)
Pitää vetää mietintämyssy syvälle päähän nyt. Hiskin jäljestyksessä on selvästi kaksi isoa ongelmaa, jotka voivat pahentua, ellei niille tee tässä vaiheessa jotain (ja sitten saa kyllä unohtaa voi-jäljen), eli: 1. tarkkuus 2. jälkimotivaatio (keppimotivaatio näyttäisi tämänpäiväisen perusteella olevan kunnossa).
Hiski kyllä (yleensä) jatkaa jäljestämistä, kun sille sanoo "jälki". Mutta kun keskeyttämistilannetta ei edes saisi tulla. Vaatiakin pitää, mutta painostaminen ei pitkän päälle liene ratkaisu. Jäljestämisen ihanuuden pitäisi voittaa riistan veto, siitä on kyse. Jälkeen pitäisi ehdottomasti olla parempi imu kuin tänään oli. Hiskin mielentilakaan ei ollut oikea: sen pitää olla paljon, paljon rauhallisempi ja keskittyneempi.
Luulen, että palaamme hyvin paljon taaksepäin nyt. Lyhyitä jälkiä, paljon onnistumisia, namia + palloja, keppejäkin sekaisin. Saa nähdä, montako tällaista ehditään ennen lumen tuloa tehdä.
Vanheni vajaat kaksi tuntia, jonka ajan satoi.
His bongasi ennen janalle lähetystä jonkun eläimen: läähätystä, tempoilua, ulinaa jne jne. Mentiin välillä pois, pistin poitsun autoon ja tultiin takaisin. Oli hiukan rauhallisempi, rauhoittelin vielä aika pitkään ennen lähetystä. Jälki nousi ihan hyvin. Heti alussa His nosteli päätään moneen kertaan ja kuulosteli sitä elukkaa, mutta jatkoi aina, kun sanoin "jälki". Poikkeuksellisesti nyt kehuin kulmien jälkeen esim. Noin puolivälissä lähti ihan selkeästi eläimen jäljelle, mutta olin tarkkana (kun tiesin missä jälki meni) enkä päästänyt. Taas matka jatkui. Kunnes kun oltiin tultu noin 600 metriä, hajunlähde alkoi ilmeisesti tuntua niin voimakkaana, että His käytännössä lopetti jäljestämisen kokonaan. Se oli ihme kyllä nostanut kaikki kepit mainiosti. Nyt oli vaan pakko taluttaa Mr Riistanvartija autoon. Omista korvista alkoi jo tupruta mustaa savua.
Paikan lähellä on ketunpesä, sen tiedän, mutta silti...Heta haki sitten sen viimeisen kepin eikä sitä näyttänyt mikään ylimääräinen haittaavan yhtään.
Kun meiltä on Hiskosen kanssa jo kaksi edellistäkin jälkeä mennyt ns pyrstölleen, en voinut millään jättää hommaa tähän, vaan ajoin 10 kilsan päähän pellolle ja tallustelin 100 metriä pitkän makkarajäljen, jolle jätin (peitettyinä) kaksi palloa ja loppuun vielä Hiskin ison ihanan superpotkupallon.
Kengät ja sukat litimärkinä (siis minun) sitten vielä talsittiin tuoreeltaan tämä vauvajälki. Hiski oli riemuissaan, kun löysi pallonsa ja napsi makkaratkin kohtuuhuolella. Lopuksi leikittiin hyvä tovi ison pallon kanssa.
Tämä oli terapiaa molemmille :)
Pitää vetää mietintämyssy syvälle päähän nyt. Hiskin jäljestyksessä on selvästi kaksi isoa ongelmaa, jotka voivat pahentua, ellei niille tee tässä vaiheessa jotain (ja sitten saa kyllä unohtaa voi-jäljen), eli: 1. tarkkuus 2. jälkimotivaatio (keppimotivaatio näyttäisi tämänpäiväisen perusteella olevan kunnossa).
Hiski kyllä (yleensä) jatkaa jäljestämistä, kun sille sanoo "jälki". Mutta kun keskeyttämistilannetta ei edes saisi tulla. Vaatiakin pitää, mutta painostaminen ei pitkän päälle liene ratkaisu. Jäljestämisen ihanuuden pitäisi voittaa riistan veto, siitä on kyse. Jälkeen pitäisi ehdottomasti olla parempi imu kuin tänään oli. Hiskin mielentilakaan ei ollut oikea: sen pitää olla paljon, paljon rauhallisempi ja keskittyneempi.
Luulen, että palaamme hyvin paljon taaksepäin nyt. Lyhyitä jälkiä, paljon onnistumisia, namia + palloja, keppejäkin sekaisin. Saa nähdä, montako tällaista ehditään ennen lumen tuloa tehdä.
lauantai 21. marraskuuta 2009
Suhteellisen ahkeraa viikonloppuna
Haku 1.
Hiskille neljä maalimiestä, kaikki valmiina, kaksi tyhjää pistoa. Kolmella piilolla kiintorulla, yksi suorapalkalla.
1. pisto vasemmalle, mm maassa ison kiven takana viidessäkympissä. Hyvä, suora pisto ja kohta His kurvaili takaisin - Jannen musta pipo suussaan! Hiukan porukka nauroi pienelle koiranpojalle: lähetin sen takaisin ja nyt tuli nätisti rulla suussa. Janne oli ollut kontallaan maassa, kädet pään sivuilla. His oli ottanut rullaa suuhunsa ja kahmaissut samalla suurpiirteisesti piponkin. Tämän lastin kanssa oli piilolta lähtenyt, mutta ilmeisesti rulla oli kasasta tipahtanut matkalla...
2. pisto: tyhjä oikealle, kulmassa "kioskipiilo". Hieno, suora, laatikkopisto, jolta kutsuin pois ja tulikin nopeasti. Toivoin, että olisi "paluumatkalla" nostanut nelosen, mutta niin ei käynyt.
3. pisto: tyhjä vasemmalle, hyvä jälleen.
4. maalimies oli 20 metrissä oikealla umpparissa. Kierteli piilon ympärillä, sitten jäi istumaan vähän onnettoman näköisenä. Sanoin nätisti "rulla", jolloin His nappasi rullan ja toi. Palkkasin itse. Hupaisaa: minun palkkani ei meinannut kelvata...
5. pisto: mm 50 metrissä pahassa kivikossa "ilmastoimattoman" pressun alla maassa, matkalla hajustettu hämypiilo. Hämy ei kiinnostanut, mutta His ei heti edennyt suoraan, vaan kaartoi kaksi kertaa eteenpäin liian aikaisin, noin 30 metrissä, vasta kolmannella lähetyksellä meni mm:lle. Hyvin kyllä aina palasi lähetettäväksi.
Oli koittanut oikein urakalla kaivautua mm:n pressun alle ja pussaillut ennen rullan nappaamista. Hmmm.
6.: viimeinen maalimies oli pienen mäen päällä noin 40 metrissä. Hyvin pikkumies sinkosi, tästä loppu(suora)palkka ja pallo.
Kohtuuvaikea treeni, jonka Hiski selvitti tosi hienosti.
Mietittävää:
- rullan tuonti sivulle asti. Pudotti kiintorullan nyt hiukan liian aikaisin,mitä ei ole tehnyt vähään aikaan irtorullilla.
- maassa makaavan/pressun alla olevan mm:n häirintä. Hiskihän on käyttäytynyt maalimiehillä ihan korrektisti yleensä. Tämä sikailu liittynee nyt rullan etsintään.
Haku2
Selkeästi vain kiintorullatoimintaan keskittyvä treeni, kaikki ukot lähellä, 7 kpl. Eka avomalli, kaksi umpparia, maassa makaava, 2xpressun alla makaava ja avomalli.
Ensimmäisellä maalimiehellä sattui harmittava hama: His toi rullaa, hokasi keskilinjan vieressä aikaisemmin treenanneen holskunartun pissanhajun, pudotti rullan ja meinasi alkaa haistella. Jyrähdin ja lähetin uudestaan, ukko oli siinä alle 10 metrin päässä ihan näkyvillä. Oletin (ei ikinä pitäisi!)hänen huomanneen, mitä tapahtui, mutta eikös tuo avannut purkin ja palkannut Hiskin. Aaargh! Ihan oma moka, kun en hihkaissut, ettei palkkaisi.
Sen jälkeen kaikki menikin aika hyvin: toisella umpparilla jouduin sanomaan "rulla", ekalla pressupiilolla meinasi taas alkaa kaivella maalimiestä esiin, missä muistutin taas rullasta nätisti. Yhden kerran pudotti rullan liian aikaisin. Muuten ei mitään ongelmia.
Heta tallaili molempina päivinä ja sai ihmiset heittelemään itselleen palloa koko ajan. Ihanaa elämää!
Esineruutu
Vain Hiskille häthätää kolme vierasta esinettä, Marja-Leena heitti kaikki oikean sivurajan yli peräkkäin niin, että edessä ollut jätettiin viimeiseksi. Ei se mitään auttanut: His haki ensin sen viimeisen, sitten keskimmäisen ja edessä olleen löytäminen oli työn takana: eihän se löydy, jos huseeraa takarajalla...
Toko
Kaahasin vielä Levekin kentälle treeneihin. Hiski otti vähän seuraamista,kaukoja, hyppynoudon, luoksetuloa ja yhden stopin ynnä monta ruutuunmenoa, kun siellä semmoinen oli valmiina.
Innoissaan se kaiken teki. Ei ollut nameja enää yhtään jäljellä metsätreenien jälkeen, joten nyt oli lelupalkat.
Hiskille neljä maalimiestä, kaikki valmiina, kaksi tyhjää pistoa. Kolmella piilolla kiintorulla, yksi suorapalkalla.
1. pisto vasemmalle, mm maassa ison kiven takana viidessäkympissä. Hyvä, suora pisto ja kohta His kurvaili takaisin - Jannen musta pipo suussaan! Hiukan porukka nauroi pienelle koiranpojalle: lähetin sen takaisin ja nyt tuli nätisti rulla suussa. Janne oli ollut kontallaan maassa, kädet pään sivuilla. His oli ottanut rullaa suuhunsa ja kahmaissut samalla suurpiirteisesti piponkin. Tämän lastin kanssa oli piilolta lähtenyt, mutta ilmeisesti rulla oli kasasta tipahtanut matkalla...
2. pisto: tyhjä oikealle, kulmassa "kioskipiilo". Hieno, suora, laatikkopisto, jolta kutsuin pois ja tulikin nopeasti. Toivoin, että olisi "paluumatkalla" nostanut nelosen, mutta niin ei käynyt.
3. pisto: tyhjä vasemmalle, hyvä jälleen.
4. maalimies oli 20 metrissä oikealla umpparissa. Kierteli piilon ympärillä, sitten jäi istumaan vähän onnettoman näköisenä. Sanoin nätisti "rulla", jolloin His nappasi rullan ja toi. Palkkasin itse. Hupaisaa: minun palkkani ei meinannut kelvata...
5. pisto: mm 50 metrissä pahassa kivikossa "ilmastoimattoman" pressun alla maassa, matkalla hajustettu hämypiilo. Hämy ei kiinnostanut, mutta His ei heti edennyt suoraan, vaan kaartoi kaksi kertaa eteenpäin liian aikaisin, noin 30 metrissä, vasta kolmannella lähetyksellä meni mm:lle. Hyvin kyllä aina palasi lähetettäväksi.
Oli koittanut oikein urakalla kaivautua mm:n pressun alle ja pussaillut ennen rullan nappaamista. Hmmm.
6.: viimeinen maalimies oli pienen mäen päällä noin 40 metrissä. Hyvin pikkumies sinkosi, tästä loppu(suora)palkka ja pallo.
Kohtuuvaikea treeni, jonka Hiski selvitti tosi hienosti.
Mietittävää:
- rullan tuonti sivulle asti. Pudotti kiintorullan nyt hiukan liian aikaisin,mitä ei ole tehnyt vähään aikaan irtorullilla.
- maassa makaavan/pressun alla olevan mm:n häirintä. Hiskihän on käyttäytynyt maalimiehillä ihan korrektisti yleensä. Tämä sikailu liittynee nyt rullan etsintään.
Haku2
Selkeästi vain kiintorullatoimintaan keskittyvä treeni, kaikki ukot lähellä, 7 kpl. Eka avomalli, kaksi umpparia, maassa makaava, 2xpressun alla makaava ja avomalli.
Ensimmäisellä maalimiehellä sattui harmittava hama: His toi rullaa, hokasi keskilinjan vieressä aikaisemmin treenanneen holskunartun pissanhajun, pudotti rullan ja meinasi alkaa haistella. Jyrähdin ja lähetin uudestaan, ukko oli siinä alle 10 metrin päässä ihan näkyvillä. Oletin (ei ikinä pitäisi!)hänen huomanneen, mitä tapahtui, mutta eikös tuo avannut purkin ja palkannut Hiskin. Aaargh! Ihan oma moka, kun en hihkaissut, ettei palkkaisi.
Sen jälkeen kaikki menikin aika hyvin: toisella umpparilla jouduin sanomaan "rulla", ekalla pressupiilolla meinasi taas alkaa kaivella maalimiestä esiin, missä muistutin taas rullasta nätisti. Yhden kerran pudotti rullan liian aikaisin. Muuten ei mitään ongelmia.
Heta tallaili molempina päivinä ja sai ihmiset heittelemään itselleen palloa koko ajan. Ihanaa elämää!
Esineruutu
Vain Hiskille häthätää kolme vierasta esinettä, Marja-Leena heitti kaikki oikean sivurajan yli peräkkäin niin, että edessä ollut jätettiin viimeiseksi. Ei se mitään auttanut: His haki ensin sen viimeisen, sitten keskimmäisen ja edessä olleen löytäminen oli työn takana: eihän se löydy, jos huseeraa takarajalla...
Toko
Kaahasin vielä Levekin kentälle treeneihin. Hiski otti vähän seuraamista,kaukoja, hyppynoudon, luoksetuloa ja yhden stopin ynnä monta ruutuunmenoa, kun siellä semmoinen oli valmiina.
Innoissaan se kaiken teki. Ei ollut nameja enää yhtään jäljellä metsätreenien jälkeen, joten nyt oli lelupalkat.
torstai 19. marraskuuta 2009
Sekameteliä
16.-19.11.
Yhtä sun toista pienimuotoista ollaan hommailtu.
Tunnari, muutamaan kertaan eri paikoissa. His on osannut ottaa joka kerta oikean
Hetalle kokeilin niin, että laitoin oikein kunnon satsin kapuloita. Neitokainen valkkasi viiksenkään värähtämättä heti oikean. Sille ei siis ole koskaan ennen otettu tätä...
Ruutu, jossa Hiski ei edelleenkään osaa tehdä oikein mitään, melskaa vaankaikenlaista. Tää on Hiskille hirveen vaikee (ja hirveen hauska) rasti. Tai siis mää en osaa opettaa tätä, mutta ei se mitään.
On taidettu ottaa jossain ottaa vähän seuraamistakin ja peruuttamista, jonka Hiskonen on osannut ekan kerran tehdä sivultakin. Jee!
Kaukoja ruokakupilla silloin sun tällöin ynnä muuta "pentutreeniä", jopa imuttamista.
1. Tarkkuusruutu mökin pihassa.
Esineenä painava mutteri, tuntematonta metalliseosta.
Hiski valahti salamannopeasti maihin haistettuaaan esineen (vielä esine käpälien välissä) eikä suostunut koskemaan mokomaan iljetykseen. Pakkohan se oli tuosta palkata...
2. Tarkkuusruutu metsässä
Esineenä pieni alumiinikiekko, hiukan peitettynä.
Hiski etsi hyvin ja pysyi aika mukavasti alueella. Kun bongasi esineen, alkoi kuopia maata raivokkaasti (se peittäminen).Tällä kertaa otti esineen suuhun eikä mennyt itse maahan, enkä käskenyt. Palkkasin taas kummiskin heti. Nyt rakennetaan motivaatio vahvaksi, en ota paineita - enkä paineista koiraa -ilmaisusta.
Hetakin haki molemmat esineet - tyylikkäästi...
Pudotettu esine
Hiski haki ja toi vauhdikkaasti,matkaa alokas+.
Esineruutu
Täysimittainen. Kolme esinettä keskellä peräkkäin. Hiski toi heti etuesineen ja ehdin jo ajatella, että hyvinpä menee. Vaan eipäs: toinen ja kolmas ei löytyneet millään. His seuraili selvästi mun poikittaistallauksiani ja juoksenteli päättömästi. Kävin nostamassa molempia esineitä, jonka jälkeen toinen nousikin heti, mutta se viimeinen, heijastinauha, ei löytynyt, ei sitten millään. His kurvaili ihan vierestä monta kertaa. Ehkä oli virhe, että jätin pallon ruutuun tullessani matkan varrelle: His vilkuili sinnepäin ja oli pari kertaa jo lähdössä hakemaan palloa. Eli takaisin namipalkkaan, mars. Toisaalta Hiski kyllä teki ihan kauheesti töitä, ei se hetkeäkään ollut sen näköinen, että olisi luovuttamassa.
Heta näytti taas mallia: haki kaikki kolme rauhallisesti ja arvokkaasti. Jos ei juokse koko ajan sata lasissa, ehtii haistaakin jotain.
Kiintorullatreeni
4xukko: eka aika kaukana kiven takana, näki. Hyvin otti rullan, harmillisesti pudotti tuodessaan, empi hetken, katseli mm:lle päin, sitten otti uudestaan kaulastaan ja toi. Oikeaoppisestihan tuon olisi kai pitänyt mennä niin, että palaa takaisin mm:lle ja ottaa siellä uudestaan rullan...
Kaksi seuraavaa umppareissa. Jännitin vähän, miten tuon selvittää. Mutta hienosti! Olin erittäin tyytyväinen, kun kummallakin piilolla kiersi kunnolla piilot ennenkuin otti rullan. Ei kuitenkaan yrittänyt sisään piiloihin.
Viimeinen ukko valmiina jossain 40 metrissä. Tämäkin hienosti. Mahtavaa, ukkeli!
Yhtä sun toista pienimuotoista ollaan hommailtu.
Tunnari, muutamaan kertaan eri paikoissa. His on osannut ottaa joka kerta oikean
Hetalle kokeilin niin, että laitoin oikein kunnon satsin kapuloita. Neitokainen valkkasi viiksenkään värähtämättä heti oikean. Sille ei siis ole koskaan ennen otettu tätä...
Ruutu, jossa Hiski ei edelleenkään osaa tehdä oikein mitään, melskaa vaankaikenlaista. Tää on Hiskille hirveen vaikee (ja hirveen hauska) rasti. Tai siis mää en osaa opettaa tätä, mutta ei se mitään.
On taidettu ottaa jossain ottaa vähän seuraamistakin ja peruuttamista, jonka Hiskonen on osannut ekan kerran tehdä sivultakin. Jee!
Kaukoja ruokakupilla silloin sun tällöin ynnä muuta "pentutreeniä", jopa imuttamista.
1. Tarkkuusruutu mökin pihassa.
Esineenä painava mutteri, tuntematonta metalliseosta.
Hiski valahti salamannopeasti maihin haistettuaaan esineen (vielä esine käpälien välissä) eikä suostunut koskemaan mokomaan iljetykseen. Pakkohan se oli tuosta palkata...
2. Tarkkuusruutu metsässä
Esineenä pieni alumiinikiekko, hiukan peitettynä.
Hiski etsi hyvin ja pysyi aika mukavasti alueella. Kun bongasi esineen, alkoi kuopia maata raivokkaasti (se peittäminen).Tällä kertaa otti esineen suuhun eikä mennyt itse maahan, enkä käskenyt. Palkkasin taas kummiskin heti. Nyt rakennetaan motivaatio vahvaksi, en ota paineita - enkä paineista koiraa -ilmaisusta.
Hetakin haki molemmat esineet - tyylikkäästi...
Pudotettu esine
Hiski haki ja toi vauhdikkaasti,matkaa alokas+.
Esineruutu
Täysimittainen. Kolme esinettä keskellä peräkkäin. Hiski toi heti etuesineen ja ehdin jo ajatella, että hyvinpä menee. Vaan eipäs: toinen ja kolmas ei löytyneet millään. His seuraili selvästi mun poikittaistallauksiani ja juoksenteli päättömästi. Kävin nostamassa molempia esineitä, jonka jälkeen toinen nousikin heti, mutta se viimeinen, heijastinauha, ei löytynyt, ei sitten millään. His kurvaili ihan vierestä monta kertaa. Ehkä oli virhe, että jätin pallon ruutuun tullessani matkan varrelle: His vilkuili sinnepäin ja oli pari kertaa jo lähdössä hakemaan palloa. Eli takaisin namipalkkaan, mars. Toisaalta Hiski kyllä teki ihan kauheesti töitä, ei se hetkeäkään ollut sen näköinen, että olisi luovuttamassa.
Heta näytti taas mallia: haki kaikki kolme rauhallisesti ja arvokkaasti. Jos ei juokse koko ajan sata lasissa, ehtii haistaakin jotain.
Kiintorullatreeni
4xukko: eka aika kaukana kiven takana, näki. Hyvin otti rullan, harmillisesti pudotti tuodessaan, empi hetken, katseli mm:lle päin, sitten otti uudestaan kaulastaan ja toi. Oikeaoppisestihan tuon olisi kai pitänyt mennä niin, että palaa takaisin mm:lle ja ottaa siellä uudestaan rullan...
Kaksi seuraavaa umppareissa. Jännitin vähän, miten tuon selvittää. Mutta hienosti! Olin erittäin tyytyväinen, kun kummallakin piilolla kiersi kunnolla piilot ennenkuin otti rullan. Ei kuitenkaan yrittänyt sisään piiloihin.
Viimeinen ukko valmiina jossain 40 metrissä. Tämäkin hienosti. Mahtavaa, ukkeli!
lauantai 14. marraskuuta 2009
Äipän ja siskon kanssa + rullailua yms
Lauantai 14.11.
Laura, Glenda-mamma ja Bestis-sisko olivat käymässä Treella ja poikettiin aamusella Iidesjärven rannalla ottamassa pikku treenit.
Glenda näytti ensin hienosti mallia ja sitten Hiskin kanssa vähän tottisteltiin.'
Hiski otti ensin vähän seuraamista namilla. Lauran mielestä näytti hyvältä, mikä oli kiva kuulla.
Sitten muistaakseni räpelsimme m-i-kaukoja. His jäi taas semmoseen hassuun puoli-istuvaan asentoon istumisessa, Laura oli sitä mieltä, että heti palkka istumaan noususta ja oikeassa oli.
Noutoja pari kertaa kilon kapulalla, ei mitään kummoista, inansa vinoon taisi palauttaa, ja piti aika tiukasti kiinni...
Luoksetulo läpijuoksuna. Ok.
Luoksetulon stoppi. Pysähtyi aika kivasti, Laura sitten vielä auttoi heittämällä pallon. Tätä pitää tehdä enemmän.
Bestis tottisteli myös ja voi, että se on kehittynyt ja osasi vaikka mitä! Tosi innokasta ja iloista tekemistä.
Lopuksi otimme pienet "hakuilut" so kiintorullatreenin. Nyt Hiski nappasi rullan kaulastaan ihan kauniisti. Laura antoi ensin namin kädestään, sitten vasta His otti rullan. Olen ihan unohtanut kokeilla tätä, vaikka jossain välissä oli mielessä.
Kiitos kovasti Laura: oli hirmu antoisaa ja kiva jutella!!!
Haku
Lauantai-iltapäivä, Sääksjärvi.
Hiskille 4xkiintorullan haku. Kaikilla ensin nami kädessä. Kaksi ekaa ihan lähellä, seuraavat noin 30 metrin päässä. Ekalla rulla oli jäänyt valjaiden väliin (minä tollo!) ja jouduin lähettämään uudestaan, muuten meni loistavasti. Ei tarvinnutkaan palata irtorulliin - en tiedä, minkä kohtauksen tuo sai torstaina Lahdesjärvellä...
Sunnuntai 15.11.
Pudotettu esine
Vain Hiski. Nyt ei olisi huvittanut kulkea yhdessä...otin lyhennetyn matkan ennen pudotusta. Tiellä, jossa oli pieni kaarre, eli en nähnyt Hiskin esineen nostoa. Turbovauhdilla tuotiin ja hyvä luovutus eteen.
Tarkkuusruutu
Esineenä pieni lego. Molemmat löysivät helposti heti.
Harkinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, etten sittenkään ota Hiskille ruudussa ilmaisuksi maahanmenoa. Tähän sisältyy liian suuret riskit, koska: 1. jos alkaa tarjota maahanmenoa paineistuessaan (kuten jo kerran kävi), tai 2. jos esineen hajua on muuallakin ruudussa ja tekee virheilmaisun siitä syystä. Tai 2. jos ruudussa on paljon kasvullisuutta, jolloin esinettä voi olla vaikea löytää. 4. His ei ilmaise mitään muutakaan maahanmenolla (esim. keppejä),joten on vähän epäloogista. Siis saa ottaa suuhun. Mot.
Laura, Glenda-mamma ja Bestis-sisko olivat käymässä Treella ja poikettiin aamusella Iidesjärven rannalla ottamassa pikku treenit.
Glenda näytti ensin hienosti mallia ja sitten Hiskin kanssa vähän tottisteltiin.'
Hiski otti ensin vähän seuraamista namilla. Lauran mielestä näytti hyvältä, mikä oli kiva kuulla.
Sitten muistaakseni räpelsimme m-i-kaukoja. His jäi taas semmoseen hassuun puoli-istuvaan asentoon istumisessa, Laura oli sitä mieltä, että heti palkka istumaan noususta ja oikeassa oli.
Noutoja pari kertaa kilon kapulalla, ei mitään kummoista, inansa vinoon taisi palauttaa, ja piti aika tiukasti kiinni...
Luoksetulo läpijuoksuna. Ok.
Luoksetulon stoppi. Pysähtyi aika kivasti, Laura sitten vielä auttoi heittämällä pallon. Tätä pitää tehdä enemmän.
Bestis tottisteli myös ja voi, että se on kehittynyt ja osasi vaikka mitä! Tosi innokasta ja iloista tekemistä.
Lopuksi otimme pienet "hakuilut" so kiintorullatreenin. Nyt Hiski nappasi rullan kaulastaan ihan kauniisti. Laura antoi ensin namin kädestään, sitten vasta His otti rullan. Olen ihan unohtanut kokeilla tätä, vaikka jossain välissä oli mielessä.
Kiitos kovasti Laura: oli hirmu antoisaa ja kiva jutella!!!
Haku
Lauantai-iltapäivä, Sääksjärvi.
Hiskille 4xkiintorullan haku. Kaikilla ensin nami kädessä. Kaksi ekaa ihan lähellä, seuraavat noin 30 metrin päässä. Ekalla rulla oli jäänyt valjaiden väliin (minä tollo!) ja jouduin lähettämään uudestaan, muuten meni loistavasti. Ei tarvinnutkaan palata irtorulliin - en tiedä, minkä kohtauksen tuo sai torstaina Lahdesjärvellä...
Sunnuntai 15.11.
Pudotettu esine
Vain Hiski. Nyt ei olisi huvittanut kulkea yhdessä...otin lyhennetyn matkan ennen pudotusta. Tiellä, jossa oli pieni kaarre, eli en nähnyt Hiskin esineen nostoa. Turbovauhdilla tuotiin ja hyvä luovutus eteen.
Tarkkuusruutu
Esineenä pieni lego. Molemmat löysivät helposti heti.
Harkinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, etten sittenkään ota Hiskille ruudussa ilmaisuksi maahanmenoa. Tähän sisältyy liian suuret riskit, koska: 1. jos alkaa tarjota maahanmenoa paineistuessaan (kuten jo kerran kävi), tai 2. jos esineen hajua on muuallakin ruudussa ja tekee virheilmaisun siitä syystä. Tai 2. jos ruudussa on paljon kasvullisuutta, jolloin esinettä voi olla vaikea löytää. 4. His ei ilmaise mitään muutakaan maahanmenolla (esim. keppejä),joten on vähän epäloogista. Siis saa ottaa suuhun. Mot.
torstai 12. marraskuuta 2009
Rullaporsastelua ja tokoa
Otettiin Tuulan (ja Rillan) kanssa pienet ilmaisutreenit aikaisin aamulla taas Lahdesjärvellä.
Jatkoin Hiskille kiintorullakokeilua, jossa tapahtui jotain aika ihmeellistä. Pari ekaa rullanhakua meni siedettävästi (ei millään meinannut osata ottaa suuhunsa nyt), mutta sitten se suorastaan hyökkäsi Tuulan kimppuun ja nylkyttää hänen käsivarttaan ihan pokkana! Näin mitä tapahtui, karjaisin aika pahasti, kiskoin Hiskin irti ja ehdin jo päättää, että nyt kaveri lähtee autoon ja treenit jäi tähän. Sitten mulla kuitenkin välähti, että jospa tämä onkin sijaiskäyttäytymistä: His ei ole varma tuosta kiintorullajutusta ja purkaa epävarmuuttaan noin. Otettiin sitten pari kertaa irtorullailmaisua. Nyt His käyttäytyi ihan normaalin nätisti.
Ei tämä kiintorullahomma ollutkaan ihan läpihuutojuttu Hiskille siis - takaisin irtorulliin toistaiseksi.
Tokottelut
Lähikentällä.
Ruutu. Ei osannut yhtään.
Kaukoja. Vähän sinne päin.
Luoksetuloja läpijuoksuna. Ok
Luoksetulon stoppeja. Otti askeleita.
Nouto. Ok.
Seuraaminen. Lyhyitä pätkiä. Yllättävän
hyvin.
Lyhyt treeni, enempää ei Hiskin polla ilmeisesti olisi kestänytkään. Alkaa vähän tuntua siltä, että kunnon treenitauko tekisi terää: ei ihan hirveesti tunnu edistyvän mikään nyt.
Jatkoin Hiskille kiintorullakokeilua, jossa tapahtui jotain aika ihmeellistä. Pari ekaa rullanhakua meni siedettävästi (ei millään meinannut osata ottaa suuhunsa nyt), mutta sitten se suorastaan hyökkäsi Tuulan kimppuun ja nylkyttää hänen käsivarttaan ihan pokkana! Näin mitä tapahtui, karjaisin aika pahasti, kiskoin Hiskin irti ja ehdin jo päättää, että nyt kaveri lähtee autoon ja treenit jäi tähän. Sitten mulla kuitenkin välähti, että jospa tämä onkin sijaiskäyttäytymistä: His ei ole varma tuosta kiintorullajutusta ja purkaa epävarmuuttaan noin. Otettiin sitten pari kertaa irtorullailmaisua. Nyt His käyttäytyi ihan normaalin nätisti.
Ei tämä kiintorullahomma ollutkaan ihan läpihuutojuttu Hiskille siis - takaisin irtorulliin toistaiseksi.
Tokottelut
Lähikentällä.
Ruutu. Ei osannut yhtään.
Kaukoja. Vähän sinne päin.
Luoksetuloja läpijuoksuna. Ok
Luoksetulon stoppeja. Otti askeleita.
Nouto. Ok.
Seuraaminen. Lyhyitä pätkiä. Yllättävän
hyvin.
Lyhyt treeni, enempää ei Hiskin polla ilmeisesti olisi kestänytkään. Alkaa vähän tuntua siltä, että kunnon treenitauko tekisi terää: ei ihan hirveesti tunnu edistyvän mikään nyt.
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Esineitä ja ilmaisua
Keskiviikko 11.11.
Esineruutu
Lilin (ja Herin+Qiran kanssa) Lahdesjärvellä.
Lili vei Hiskille kolme esinettä - yhden kerrallaan ihan taakse, ensin keskellä, sitten vasemmalle ja sitten oikealle, ideana taas vähän painottaa nuita suoria pistoja. Menihän se vemmelinen suoraan joka kerta, mutta kauheesti hääräili ympäri ämpäri ennenkuin esineet löytyivät. No, löytyiväthän ne lopulta.
Heta: kolme esinettä, kaksi edess, yksi takana. Aikaa kului tänään rouvaltakin ihan riittävästi etsinnässä...
Hiskille ilmaisua kahdessa erässä, oli uudet i-mallin rullat ja uusi rullapanta, suoraan Lennutuotteen paketista kaivettuina. Ensin irtona ihan läheltä: aluksi poikaa vähän inhotti uusi haju, mutta sitten alkoi sujua.
Toisessa erässä otettiin muutama kokeilu kiintorullalla ja kyllähän nokkela poika jo kolmannella kerralla tajusi tuon ottaa. Hyvä Hiskonen! Jatketaan nyt ja katsotaan, miten tämä ruåtsalaismalli pelittää, norskista ehdion jo saada (melkein) tarpeekseni. Jos tämä i-juttu alkaa toimia, norski menee myyntiin.
Esineruutu
Lilin (ja Herin+Qiran kanssa) Lahdesjärvellä.
Lili vei Hiskille kolme esinettä - yhden kerrallaan ihan taakse, ensin keskellä, sitten vasemmalle ja sitten oikealle, ideana taas vähän painottaa nuita suoria pistoja. Menihän se vemmelinen suoraan joka kerta, mutta kauheesti hääräili ympäri ämpäri ennenkuin esineet löytyivät. No, löytyiväthän ne lopulta.
Heta: kolme esinettä, kaksi edess, yksi takana. Aikaa kului tänään rouvaltakin ihan riittävästi etsinnässä...
Hiskille ilmaisua kahdessa erässä, oli uudet i-mallin rullat ja uusi rullapanta, suoraan Lennutuotteen paketista kaivettuina. Ensin irtona ihan läheltä: aluksi poikaa vähän inhotti uusi haju, mutta sitten alkoi sujua.
Toisessa erässä otettiin muutama kokeilu kiintorullalla ja kyllähän nokkela poika jo kolmannella kerralla tajusi tuon ottaa. Hyvä Hiskonen! Jatketaan nyt ja katsotaan, miten tämä ruåtsalaismalli pelittää, norskista ehdion jo saada (melkein) tarpeekseni. Jos tämä i-juttu alkaa toimia, norski menee myyntiin.
maanantai 9. marraskuuta 2009
Esineitä monella reseptillä
Maanantai 9.11.
Mursin parikymmentä vuotta sitten ruhjomani isonvarpaan uudelleen sunnuntain hakutreeneissä eikä oikein pitkää lenkkiä pystynyt konkkaamaan...Niinpä puuhattiin sitten vähän muuta.
Tarkkuusruutu
Ison puun alta löytyi sopivan paljas maapläntti:) Esineenä semmonen jättiklemmari.
Hiski malttoi hakea aika kivasti, alueen ylityksetkin pysyivät kohtuudessa. Se on nyt liikkis, kun se keksii esineen, meinaa ottaa suuhun, mutta sitten lamppu syttyy "ainiin, ei tätä otetakaan, maahanhan mun pitikin mennä." Esine ei jäänyt ihan tassujen väliin, mutta sheippaan sen siihen vähitellen. Hyvä näin.
Hetalle peittelin klemmarin oikein huolella jäätyneitten lehtien alle, mutta hyvin se silti sen bongasi.
Esineruutu
Onnuin täysimittaisen. Neljä esinettä: kaksi aika oikealla reunalla, edessä ja takakulmassa, toiset kaksi vasemmalla samoin, etuesine vielä kahden kiven välissä.
Kokeilin kummallakin keskeltä lähettämistä. Tuuli kävi takaa.
Heta suunnisti heti vasemmalle lohkolle ja toi ensin esineen kivenkolosta, heti perään takanurkasta. Sitten siirryimme oikealle: edestä nousi ensin, takaesineen kanssa joutui tekemään vähän hommia.
Hiski ampaisi taas matkaan pyssynkuulameiningillä. Suunta Hiskillä oikealle, perusteellinen kunniakierros siellä. Se jarrutus, jonka se teki saadessaan hajun ekasta esineestä, olisi ollut filmaamisen arvoinen: lumi pöllysi ja kävyt ja multa sinkoili. Sitten tempaistiin takaesine turhia haikailematta.
Siirryimme vasemmalle lohkolle, jossa vauhti hiukan himmaantui ja molemmat esineet löytyivät helposti. On todellinen ihme, että His pystyy käyttämään nenäänsä, vaikka kiitää kuin raketti pitkin metsää.
Kumpikaan koira ei lähtenyt uudelleen jo etsitylle puolikkaalle. Kiinnostavaa, pitää jatkaa kokeilua.
Pudotettu esine
Tiellä. Hiskille nyt vähän alokasta pitempi matka. Se on ruvennut kyttäämään sitä pudotettua hanskaa ennen aikojaan - oli odotettavissakin. Paluuvauhti oli taas niin hirvittävä, ettei se saanut jarrutettua, vaan ajoi täysillä mua päin.
Heta: paluuvauhti oli ladyllakin yllättävän kova, se ei nyt jolkotellut, vaan suorastaan laukkasi :)
Ja Hiskiä odotti vielä tunnarikapula risukasassa.
Mursin parikymmentä vuotta sitten ruhjomani isonvarpaan uudelleen sunnuntain hakutreeneissä eikä oikein pitkää lenkkiä pystynyt konkkaamaan...Niinpä puuhattiin sitten vähän muuta.
Tarkkuusruutu
Ison puun alta löytyi sopivan paljas maapläntti:) Esineenä semmonen jättiklemmari.
Hiski malttoi hakea aika kivasti, alueen ylityksetkin pysyivät kohtuudessa. Se on nyt liikkis, kun se keksii esineen, meinaa ottaa suuhun, mutta sitten lamppu syttyy "ainiin, ei tätä otetakaan, maahanhan mun pitikin mennä." Esine ei jäänyt ihan tassujen väliin, mutta sheippaan sen siihen vähitellen. Hyvä näin.
Hetalle peittelin klemmarin oikein huolella jäätyneitten lehtien alle, mutta hyvin se silti sen bongasi.
Esineruutu
Onnuin täysimittaisen. Neljä esinettä: kaksi aika oikealla reunalla, edessä ja takakulmassa, toiset kaksi vasemmalla samoin, etuesine vielä kahden kiven välissä.
Kokeilin kummallakin keskeltä lähettämistä. Tuuli kävi takaa.
Heta suunnisti heti vasemmalle lohkolle ja toi ensin esineen kivenkolosta, heti perään takanurkasta. Sitten siirryimme oikealle: edestä nousi ensin, takaesineen kanssa joutui tekemään vähän hommia.
Hiski ampaisi taas matkaan pyssynkuulameiningillä. Suunta Hiskillä oikealle, perusteellinen kunniakierros siellä. Se jarrutus, jonka se teki saadessaan hajun ekasta esineestä, olisi ollut filmaamisen arvoinen: lumi pöllysi ja kävyt ja multa sinkoili. Sitten tempaistiin takaesine turhia haikailematta.
Siirryimme vasemmalle lohkolle, jossa vauhti hiukan himmaantui ja molemmat esineet löytyivät helposti. On todellinen ihme, että His pystyy käyttämään nenäänsä, vaikka kiitää kuin raketti pitkin metsää.
Kumpikaan koira ei lähtenyt uudelleen jo etsitylle puolikkaalle. Kiinnostavaa, pitää jatkaa kokeilua.
Pudotettu esine
Tiellä. Hiskille nyt vähän alokasta pitempi matka. Se on ruvennut kyttäämään sitä pudotettua hanskaa ennen aikojaan - oli odotettavissakin. Paluuvauhti oli taas niin hirvittävä, ettei se saanut jarrutettua, vaan ajoi täysillä mua päin.
Heta: paluuvauhti oli ladyllakin yllättävän kova, se ei nyt jolkotellut, vaan suorastaan laukkasi :)
Ja Hiskiä odotti vielä tunnarikapula risukasassa.
sunnuntai 8. marraskuuta 2009
Isänpäivänä metsässä ja (lumi)kentällä
Sunnuntai 8.11.
Haku
Hiskille vain kolme ukkoa: Kaksi ekaa kulmissa mielikuvina/rullat,kolmas haamuna oikealla viidessäkympissä. Ei mitään kummaa: halusin vaan taas vahvistaa suoria pistoja.
Toko
Levekin kentällä melkoisessa lumihangessa.
Sitä tavallista: kaukoja/Ok. Kehupalkka..
Luoksetulosta eri versioita, perille ja stoppeja, stopista palkka ja ei palkkaa jne. Ihan mukavasti, pallo lensi.
Liikkeestä seisominen, ok. Pallo.
Avon hyppy käskytettynä. ok. Kehupalkka
Seuraamista käskytettynä, pyysin kouluttajaa katsomaan paikkaa. Se on kuulemme "ihan hyvä". Mutta kun ei ole, vaan liian edessä...Namipalkka.
Vähän leikkiä loppuun ja siitä kunnon rauhoitus.
Haku
Hiskille vain kolme ukkoa: Kaksi ekaa kulmissa mielikuvina/rullat,kolmas haamuna oikealla viidessäkympissä. Ei mitään kummaa: halusin vaan taas vahvistaa suoria pistoja.
Toko
Levekin kentällä melkoisessa lumihangessa.
Sitä tavallista: kaukoja/Ok. Kehupalkka..
Luoksetulosta eri versioita, perille ja stoppeja, stopista palkka ja ei palkkaa jne. Ihan mukavasti, pallo lensi.
Liikkeestä seisominen, ok. Pallo.
Avon hyppy käskytettynä. ok. Kehupalkka
Seuraamista käskytettynä, pyysin kouluttajaa katsomaan paikkaa. Se on kuulemme "ihan hyvä". Mutta kun ei ole, vaan liian edessä...Namipalkka.
Vähän leikkiä loppuun ja siitä kunnon rauhoitus.
torstai 5. marraskuuta 2009
Tasapainoilua...
...nimittäin tuon Hiskin tasaisesti joka rintamalla nousevan vireen kanssa.
Jälki
Surkeasti menneen peltojäljen jälkeen kävin polkemassa namijäljen: aamuruokaa tuplasti ja huolella askeleissa, monta kulmaa, keppi vain päässä.
Ryysiminen alkoi heti, vaikka kuinka koitin himmata. Jälki mentiin niin, että minä jarrutin voimieni takaa kaksi käsin ja His eteni lähes koko matkan mahallaan, jumalaton neliveto päällä. Kauheeta touhua, ei se pentunakaan tuolla tavalla ikinä edennyt.
Tarkkuusruutu
Pienenpieni avain. Heta sai tehdä tosissaan töitä ennen kuin löysi.
Ja sitten vuoroon Puuha-Pete Hiski, joka ryntäili sinne tänne eikä meinannut malttaa pysyä ruudussa. Rupesin jo hermostumaan, kun homma oli yhtä sähellystä. Hiski huomasi pinnan kiristymisen heti (sillä on nykyään melkoiset antennit mun fiiliksiini) ja alkoi tarjota maahanmenoja - siis ilman, että esineestä oli mitään hajua. Vaihdoin liian vaikean avaimen tilalle helpomman esineen, metallirinkulan. Heti pelitti ja saatiin onnistunut maahanmeno esineellä. Huh.
Pudotettu esine
Pudotusratana pellonreuna, Heta ensin, taitava tyttö taas.
Hiskille alokkaan mittainen pudotus, valmisteleva osuuskin 50 metriä. Seurasi aika mukavasti nyt.
Haki hurjalla vauhdilla ja takaisin samaa superkiitoa - ja sitten matkalla hajosivat pk-liivit ja His sotkeutui niihin ja pudotti hanskan.
Tokoa
Nokian hallilla, kävin hakemassa Pia P.:ltä hienot, uudet T-treeniliivit. Pia touhusi pienen, taitavan Tuplan kanssa toisessa päässä tokohallia. Äänitehosteet oli melkoiset: ihan vieressä treenattiin agilitya ja eriasteista haukkua riitti (kuinka ihmisten hermo kestää sitä mekkalaa?). Hiski oli melkoisen kiihtynyt, muiden koirien haukkuhan on sille pahin mahdollinen häiriö. Jotain kuitenkin saatiin tehtyä, allaolevassa järjestyksessä.
Aloitin (kuten tavallista) ihan vaan kontaktilla ja kehuilla siitä.
Kaukot: onnistuivat ihan hyvin ekalla kerralla, mutta toistossa käskyt eivät enää kuuluneet sen hirveän taustaräkytyksen yli.
Luoksetulo: sotkeentui sukkiinsa ja pysähtyi matkalla, kun ihan vierestä kuului taas toisen koiran haukku...Uusinta ok.
Luoksetulon stoppi pelkällä käsimerkillä/pallo: otti pari askelta, pah.
Avon hyppy: kahdella ekalla kerralla jäi vaan seisomaan "istu"-käskyn jälkeen. Taustahäly ehkä taas... Kolmannelle hyvin.
Paikallamakuita. Pitkähköjä aikoja. Ihan ookoo.
"Seuraaminen" Lainausmerkeissä siksi, ettei matkaa otettu taaskaan juuri ollenkaan, vain askel pari kaikkiin suuntiin ja kehuja näistä. Ja lopuksi pallonvienti eteen ja pallosta luopumistreeniä. Tuijottihan se sitä, mutta sain kunnon kontaktin lopulta, jolloin hain pallon ja palkkasin sillä.
Lorun lopuksi His poislähtiessä pääsi karkaamaan agilityhallin puolelle ja kävi pullistelemessa siellä. Sain sen kyllä heti kiinni ja pöllytin eikä mitään vahinkoa tapahtunut, mutta p-a juttu silti.
Mutta mielenkiintoinen kokemus, kiitos Pia!
Jälki
Surkeasti menneen peltojäljen jälkeen kävin polkemassa namijäljen: aamuruokaa tuplasti ja huolella askeleissa, monta kulmaa, keppi vain päässä.
Ryysiminen alkoi heti, vaikka kuinka koitin himmata. Jälki mentiin niin, että minä jarrutin voimieni takaa kaksi käsin ja His eteni lähes koko matkan mahallaan, jumalaton neliveto päällä. Kauheeta touhua, ei se pentunakaan tuolla tavalla ikinä edennyt.
Tarkkuusruutu
Pienenpieni avain. Heta sai tehdä tosissaan töitä ennen kuin löysi.
Ja sitten vuoroon Puuha-Pete Hiski, joka ryntäili sinne tänne eikä meinannut malttaa pysyä ruudussa. Rupesin jo hermostumaan, kun homma oli yhtä sähellystä. Hiski huomasi pinnan kiristymisen heti (sillä on nykyään melkoiset antennit mun fiiliksiini) ja alkoi tarjota maahanmenoja - siis ilman, että esineestä oli mitään hajua. Vaihdoin liian vaikean avaimen tilalle helpomman esineen, metallirinkulan. Heti pelitti ja saatiin onnistunut maahanmeno esineellä. Huh.
Pudotettu esine
Pudotusratana pellonreuna, Heta ensin, taitava tyttö taas.
Hiskille alokkaan mittainen pudotus, valmisteleva osuuskin 50 metriä. Seurasi aika mukavasti nyt.
Haki hurjalla vauhdilla ja takaisin samaa superkiitoa - ja sitten matkalla hajosivat pk-liivit ja His sotkeutui niihin ja pudotti hanskan.
Tokoa
Nokian hallilla, kävin hakemassa Pia P.:ltä hienot, uudet T-treeniliivit. Pia touhusi pienen, taitavan Tuplan kanssa toisessa päässä tokohallia. Äänitehosteet oli melkoiset: ihan vieressä treenattiin agilitya ja eriasteista haukkua riitti (kuinka ihmisten hermo kestää sitä mekkalaa?). Hiski oli melkoisen kiihtynyt, muiden koirien haukkuhan on sille pahin mahdollinen häiriö. Jotain kuitenkin saatiin tehtyä, allaolevassa järjestyksessä.
Aloitin (kuten tavallista) ihan vaan kontaktilla ja kehuilla siitä.
Kaukot: onnistuivat ihan hyvin ekalla kerralla, mutta toistossa käskyt eivät enää kuuluneet sen hirveän taustaräkytyksen yli.
Luoksetulo: sotkeentui sukkiinsa ja pysähtyi matkalla, kun ihan vierestä kuului taas toisen koiran haukku...Uusinta ok.
Luoksetulon stoppi pelkällä käsimerkillä/pallo: otti pari askelta, pah.
Avon hyppy: kahdella ekalla kerralla jäi vaan seisomaan "istu"-käskyn jälkeen. Taustahäly ehkä taas... Kolmannelle hyvin.
Paikallamakuita. Pitkähköjä aikoja. Ihan ookoo.
"Seuraaminen" Lainausmerkeissä siksi, ettei matkaa otettu taaskaan juuri ollenkaan, vain askel pari kaikkiin suuntiin ja kehuja näistä. Ja lopuksi pallonvienti eteen ja pallosta luopumistreeniä. Tuijottihan se sitä, mutta sain kunnon kontaktin lopulta, jolloin hain pallon ja palkkasin sillä.
Lorun lopuksi His poislähtiessä pääsi karkaamaan agilityhallin puolelle ja kävi pullistelemessa siellä. Sain sen kyllä heti kiinni ja pöllytin eikä mitään vahinkoa tapahtunut, mutta p-a juttu silti.
Mutta mielenkiintoinen kokemus, kiitos Pia!
tiistai 3. marraskuuta 2009
2xjälki + toko
3.11.-4.11.
Jälki 1
Poljin Nekalan siirtolapuutarhan nurmikolle ja teille lyhyen jäljen. Paikalla oli vielä yllättävän paljon väkeä, joten harhoja oli taatusti riittävästi.
Jälki kierteli nurtsilla, jonne tein kaikenlaisia mutkia ja siinä oli kaksi suht pitkää osuutta, joilla jälki kulki tietä pitkin ja taas takaisin nurtsille. Ensimmäinen pätkä oli aika karkealla soralla, toinen hiekkapohjaisella tiellä, jolla oli ihan pikkuriikkisen myös jotain viherrystä.
Jätin kaksi pientä sukanpalaa jäljelle.
Nurtsi ja mutkat ja penkinjalan juureen kätketty sukanpala - kakunpaloja kaikki. Soratie - vaikea, vaikea. Olisi jäänyt selvittämättä, ellen olisi tarkkaan tiennyt, missä jälki menee. Pari kertaa His kävi jo multa kysymässä, että "missä hitossa tässä nyt muka joku jälki on, häh?" Kehuin poikaa, kun sen nenä oli (sattumalta?)pitkän kiertelyn ja kaartelun jälkeen jäljen kohdalla.
Toinen tienpätkä - se tampattu hieno hiekka, jossa oli hiukan viherrystä - oli paljon, paljon helpompi. Pupujussi tai mikälie citykani tai rusakko vaan pomppasi melkein nenän eteen, sitä nuoriherra kyllä joutui vähän katselemaan. Viimeinen sukanpala oli tiellä kuivien lehtien alla, josta His sen hyvin löysi. Mainiota Puuha-Pete!
Jälki 2
Lempäälän pellolla, Katri polki ja Lili teki kaksi jälkeä tuoreempaa harhaa. Navakka tuuli oikealta. Viisi suoraa kulmaa, yksi terävä, neljä keppiä. Vanheni vajaat kaksi tuntia.
On melko vaikea keksiä, mikä meni hyvin...Alusta asti Hiski oli aivan liian kovassa vauhdissa, janan yli se veti kuin viimeistä päivää ja sinkoili sitten sinne tänne. Eka keppi nousi hyvin, sen jälkeen heti oli kulma, josta His paahtoi kauas yli ja loppu meni sitten kutakuinkin päin seiniä.
Hiski kaahotti nenä ylhäällä suu auki sinne tänne, taisi se jonkun hetken jäljelläkin olla. Terävässä kulmassa veti ympyrää varmaan viisi minuuttia, molemmille harhoille yritti sitkeästi kumpaankin suuntaan ties kuinka monta kertaa. Kolmas keppi onnistuttiin bongaamaan ja siihen jätettiin.
Melkein samassa paikassa samantapainen jälki onnistui viikko sitten ihan hyvin.
Mahdollisia syitä surkeuteen: 1.Katrin Roihulla on tärppipäivät (Katrin jäljissä juoksunartun haju?) ja Roihu oli myös ollut ennen jäljestystä ulkona autojen luona. Sekottivatko juoksunartun hajut pojan pään?
2. voimakas tuuli toi oikealta Lilin Herille tekemältä namijäljeltä vahvat lemut, joka sotki Hiskin kuvioita?
Tai 1+2 yhdessä + jokin tuntematon lisätekijä? Näyttää siltä, että His pitää nyt rauhoittaa kunnolla jäljestykseen ja se ottaa kepin löytymisestä lisää kierroksia.
Esineet toistaiseksi kokonaan pois jäljeltä, nameja (huoh) taas jäljelle ja keppi vain loppuun?
Joka tapauksessa tämä oli yksi Hiskin karseimmista jäljestyksistä ikinä :(
Heta kävi lopuksi napsimassa Heriltä jääneet namit.
Toko
Paikallaistuminen, 2 minuuttia. Eipä olisi voinut enempää pyörittää päätään.
Kaukoja: oikein hyvin nyt.
Luoksetuloja: hyvin
Luoksetulon stoppeja: pelkällä käsimerkillä, aika nopea, kai.
Nouto: hyvä.
Avon hyppy: edelleen hyppää tosi sivuun oikealle taakse, muuten mainiosti.
Pikku seuraamista: siis ihan vähän namilla. Kouluttaja väitti, että hyvin meni, mutta en ole yhtään varma...
Jälki 1
Poljin Nekalan siirtolapuutarhan nurmikolle ja teille lyhyen jäljen. Paikalla oli vielä yllättävän paljon väkeä, joten harhoja oli taatusti riittävästi.
Jälki kierteli nurtsilla, jonne tein kaikenlaisia mutkia ja siinä oli kaksi suht pitkää osuutta, joilla jälki kulki tietä pitkin ja taas takaisin nurtsille. Ensimmäinen pätkä oli aika karkealla soralla, toinen hiekkapohjaisella tiellä, jolla oli ihan pikkuriikkisen myös jotain viherrystä.
Jätin kaksi pientä sukanpalaa jäljelle.
Nurtsi ja mutkat ja penkinjalan juureen kätketty sukanpala - kakunpaloja kaikki. Soratie - vaikea, vaikea. Olisi jäänyt selvittämättä, ellen olisi tarkkaan tiennyt, missä jälki menee. Pari kertaa His kävi jo multa kysymässä, että "missä hitossa tässä nyt muka joku jälki on, häh?" Kehuin poikaa, kun sen nenä oli (sattumalta?)pitkän kiertelyn ja kaartelun jälkeen jäljen kohdalla.
Toinen tienpätkä - se tampattu hieno hiekka, jossa oli hiukan viherrystä - oli paljon, paljon helpompi. Pupujussi tai mikälie citykani tai rusakko vaan pomppasi melkein nenän eteen, sitä nuoriherra kyllä joutui vähän katselemaan. Viimeinen sukanpala oli tiellä kuivien lehtien alla, josta His sen hyvin löysi. Mainiota Puuha-Pete!
Jälki 2
Lempäälän pellolla, Katri polki ja Lili teki kaksi jälkeä tuoreempaa harhaa. Navakka tuuli oikealta. Viisi suoraa kulmaa, yksi terävä, neljä keppiä. Vanheni vajaat kaksi tuntia.
On melko vaikea keksiä, mikä meni hyvin...Alusta asti Hiski oli aivan liian kovassa vauhdissa, janan yli se veti kuin viimeistä päivää ja sinkoili sitten sinne tänne. Eka keppi nousi hyvin, sen jälkeen heti oli kulma, josta His paahtoi kauas yli ja loppu meni sitten kutakuinkin päin seiniä.
Hiski kaahotti nenä ylhäällä suu auki sinne tänne, taisi se jonkun hetken jäljelläkin olla. Terävässä kulmassa veti ympyrää varmaan viisi minuuttia, molemmille harhoille yritti sitkeästi kumpaankin suuntaan ties kuinka monta kertaa. Kolmas keppi onnistuttiin bongaamaan ja siihen jätettiin.
Melkein samassa paikassa samantapainen jälki onnistui viikko sitten ihan hyvin.
Mahdollisia syitä surkeuteen: 1.Katrin Roihulla on tärppipäivät (Katrin jäljissä juoksunartun haju?) ja Roihu oli myös ollut ennen jäljestystä ulkona autojen luona. Sekottivatko juoksunartun hajut pojan pään?
2. voimakas tuuli toi oikealta Lilin Herille tekemältä namijäljeltä vahvat lemut, joka sotki Hiskin kuvioita?
Tai 1+2 yhdessä + jokin tuntematon lisätekijä? Näyttää siltä, että His pitää nyt rauhoittaa kunnolla jäljestykseen ja se ottaa kepin löytymisestä lisää kierroksia.
Esineet toistaiseksi kokonaan pois jäljeltä, nameja (huoh) taas jäljelle ja keppi vain loppuun?
Joka tapauksessa tämä oli yksi Hiskin karseimmista jäljestyksistä ikinä :(
Heta kävi lopuksi napsimassa Heriltä jääneet namit.
Toko
Paikallaistuminen, 2 minuuttia. Eipä olisi voinut enempää pyörittää päätään.
Kaukoja: oikein hyvin nyt.
Luoksetuloja: hyvin
Luoksetulon stoppeja: pelkällä käsimerkillä, aika nopea, kai.
Nouto: hyvä.
Avon hyppy: edelleen hyppää tosi sivuun oikealle taakse, muuten mainiosti.
Pikku seuraamista: siis ihan vähän namilla. Kouluttaja väitti, että hyvin meni, mutta en ole yhtään varma...
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
2xhaku
Lauantai 31.10.
Haku 1
Sääksjärvellä. Keli täysin tyyni, kylmenevä iltapäivä.
Hiskille kuusi maalimiestä, yksi tyhjä pisto. Kolmella ekalla mm:llä rulla, loput suorapalkkoja, kolmosella palkkasin itse.
1. Oikealla ukko umpparissa. Hyvä pisto.
Vasemmalla 2. ukko montussa, maapiilossa pressun alla, vieressä jyrkähkö mäki. His lähti ihan suoraan, mutta sitten kimposi sinne mäkeen ja eteni jo aika pitkälle sinne. Huusin pois ja lähetin uudestaan. Nytkin joutui vähän haeskelemaan. Tämä piilo oli tosi vaikea kaikille koirille. Juoksivat kaikki ihan vierestä ohi.
3. ukko oli oikealla viidessäkympissä, suora, hyvä pisto.
4. ukko kökki kivikkopiilossa sikavaikeassa paikassa, heti alussa oli tien ylitys ja paljon kaatuneita, isoja puunrunkoja. Tämä oli paha rasti: His lähti vetämään (ja jäljesti selvästi) tienvierustaa pariin kertaan heti oikealle, eli ei mennyt tien yli. Huusin aina takaisin. Kolmas kerta toden sanoi ja His löysi ukon hyvin.
5. pisto oli tyhjä. Hieno suora pisto, vähän turhankin laaja.
6. pisto oli taas tien ylitys, ukko ison kiven takana, otin pomppuna. Ok näin.
7. äijä oli oikealla viidessäkympissä maastopressun alla helpossa maastossa. Tämä oli omituisen vaikea: His ei meinannut tänne irrota suoraan, muistaakseni korjasin 2-3 kertaa.
Huh, oli kyllä aika hurja treeni pojalla, mutta hyvin se jaksoi eikä yhtään häiriintynut uudelleenlähetyksistä. Pitää helpottaa treeniä ja vahvistaa suoria pistoja.
Sunnuntai 1.11.
Haku 2
Sama paikka, samat piilot (paitsi kutonen) kuin lauantaina.
Kuusi pistoa: neljä maalimiestä, kaksi tyhjää. Kahdella ekalla rulla, kaksi suorapalkkaa
1. oikealle tyhjä. Vihelsin pillillä pois. Ehti kyllä tehdä melko ison laatikon.
2. vasemmalla maalimies montussa pressun alla. His haistoi jo keskilinjalle, sinkosi suoraan, pyöri siinä ympärillä vähän aikaa ja kaivautui sitten mm:n kainaloon pressun alle. Siellä ne kökötti onnellisen näköisinä :)
3. oikealle, tyhjä. Taas His upposi hienosti syvälle ja suoraan, ei vaan ihan huvittais käydä mamman tykönä tyhjän jälkeen, pitäisi päästä heti kiitämään toiselle puolelle...
4. mm vasemmalla kivikossa, tien ylitys. Otettiin pomppuna. Ok
5. mm oikealla häkkipiilossa. Otin tämän reaktiona suoruuden varmistamiseksi: His sai hajun noin 30 metrin päässä, josta lähetin.
6. oikealla myös, samoin kuin vitonen. Hyvin tämäkin
Tämä treeni meni nyt täysin piirustusten mukaan. M-L huomautti, että His vedättää mua lähetyksissä: pitäisi vaatia tarkemmin sivulletulot. Oikeassa oli, pitää muistaa skarpata.
Heta haki lopuksi kaksi ukkoa. Muutama hyvä tyhjä siinä tuli myös.
Haku 1
Sääksjärvellä. Keli täysin tyyni, kylmenevä iltapäivä.
Hiskille kuusi maalimiestä, yksi tyhjä pisto. Kolmella ekalla mm:llä rulla, loput suorapalkkoja, kolmosella palkkasin itse.
1. Oikealla ukko umpparissa. Hyvä pisto.
Vasemmalla 2. ukko montussa, maapiilossa pressun alla, vieressä jyrkähkö mäki. His lähti ihan suoraan, mutta sitten kimposi sinne mäkeen ja eteni jo aika pitkälle sinne. Huusin pois ja lähetin uudestaan. Nytkin joutui vähän haeskelemaan. Tämä piilo oli tosi vaikea kaikille koirille. Juoksivat kaikki ihan vierestä ohi.
3. ukko oli oikealla viidessäkympissä, suora, hyvä pisto.
4. ukko kökki kivikkopiilossa sikavaikeassa paikassa, heti alussa oli tien ylitys ja paljon kaatuneita, isoja puunrunkoja. Tämä oli paha rasti: His lähti vetämään (ja jäljesti selvästi) tienvierustaa pariin kertaan heti oikealle, eli ei mennyt tien yli. Huusin aina takaisin. Kolmas kerta toden sanoi ja His löysi ukon hyvin.
5. pisto oli tyhjä. Hieno suora pisto, vähän turhankin laaja.
6. pisto oli taas tien ylitys, ukko ison kiven takana, otin pomppuna. Ok näin.
7. äijä oli oikealla viidessäkympissä maastopressun alla helpossa maastossa. Tämä oli omituisen vaikea: His ei meinannut tänne irrota suoraan, muistaakseni korjasin 2-3 kertaa.
Huh, oli kyllä aika hurja treeni pojalla, mutta hyvin se jaksoi eikä yhtään häiriintynut uudelleenlähetyksistä. Pitää helpottaa treeniä ja vahvistaa suoria pistoja.
Sunnuntai 1.11.
Haku 2
Sama paikka, samat piilot (paitsi kutonen) kuin lauantaina.
Kuusi pistoa: neljä maalimiestä, kaksi tyhjää. Kahdella ekalla rulla, kaksi suorapalkkaa
1. oikealle tyhjä. Vihelsin pillillä pois. Ehti kyllä tehdä melko ison laatikon.
2. vasemmalla maalimies montussa pressun alla. His haistoi jo keskilinjalle, sinkosi suoraan, pyöri siinä ympärillä vähän aikaa ja kaivautui sitten mm:n kainaloon pressun alle. Siellä ne kökötti onnellisen näköisinä :)
3. oikealle, tyhjä. Taas His upposi hienosti syvälle ja suoraan, ei vaan ihan huvittais käydä mamman tykönä tyhjän jälkeen, pitäisi päästä heti kiitämään toiselle puolelle...
4. mm vasemmalla kivikossa, tien ylitys. Otettiin pomppuna. Ok
5. mm oikealla häkkipiilossa. Otin tämän reaktiona suoruuden varmistamiseksi: His sai hajun noin 30 metrin päässä, josta lähetin.
6. oikealla myös, samoin kuin vitonen. Hyvin tämäkin
Tämä treeni meni nyt täysin piirustusten mukaan. M-L huomautti, että His vedättää mua lähetyksissä: pitäisi vaatia tarkemmin sivulletulot. Oikeassa oli, pitää muistaa skarpata.
Heta haki lopuksi kaksi ukkoa. Muutama hyvä tyhjä siinä tuli myös.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)