HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




perjantai 30. tammikuuta 2009

Pikkuhaku (=eka tyhjä pisto!) ynnä tottis

Torstai 29.1.
Hakutreeni
Sääksjärvellä, neljä koirakkoa paikalla. Vain tuulenhenkäys vasemmalta, pakkasta viitisen astetta. Entuudestaan tuttu alue, hyvä näkyvyys.
Ensimmäinen pisto: mm vasemmalla kulmassa, valmiina/tuttu paikka. Sinkosi luotisuoraan.
Toinen tyhjä: lähetys oikeaan kulmaan, eteni sinnekin aivan suoraan ja jatkoi takarajaa eteenpäin. Kadotin hetkeksi näkyvistä, mutta vihelsin pilliin edettyäni noin 30 metriä keskilinjaa. Tuli vauhdilla, sain hidastettua sen verran, että palkkasin broileripullalla ja lähetin välittömästi keskilinjan yli vasemmalle pakenevan jäniksen (uusi mm) perään.
Tosihieno homma, hra Hiskonen! Halusin kokeilla tyhjää, jotta tiedän, tulee tuo Vemmelsääri tyhjältä alueelta pois... Ei meinaan ole ikinä ennen koitettu. Hiskillä on hirmuinen motivaatio hakuun: alueella treenasi Hiskin edellä kaksi narttua, jotka molemmat merkkailusta päätellen on aika vahvasti juoksuun kallellaan. Ei mitään vaikutusta työskentelyyn.

Perjantai 30.1.
Ensin reilunpuoleinen lenkki Iidesjärvellä, jossa Hiskipiski lähti kiellosta huolimatta irtokoiran perään (kaksi kertaa). Heta tarjosi seuraamista koko ajan. Annoinkin sen sitten seurata kilometrikaupalla (no ei sentään), ynnä istumisia, maahanmenoja ja luoksetuloa siinä hangessa.
Tottis
Nekalantien varressa, taimitarhan tiellä. Häiriöitä: autoja, autoja, toisten koirien pissoja, karjuvia varpusia puskat pullollaan. Erityisesti viimeksimainitut olivat Hiskille yllättävän tiukka paikka.
Perusasento/kontakti. Rätillä ensin. Ei millään meinannut löytyä oikeata paikkaa nyt: joko liian edessä tai vinossa. En tiedä, haittasiko remmi - jota pidin kädessä - nyt niin paljon. Pienikin remmin kiristyminen aiheutti välittömästi selvää väistämistä.
Liikkeellelähtöjä. Vielä pahempaa, koko ajan 10 senttiä edellä. Tässä vaiheessa huomasin onneksi, että mulla alkaa pinna kiristyä. Palkkasin oikeasta kohdasta ja lopetin.
Varmaan tää on nuorelle herralle aika vaikeeta aikaa (ja paikkaa), kun koirapopulaatio näillä nurkilla on melkoisen tiheä ja melkein joka nartulla juoksu...
Istumisia. Muutamia tosi nopeita sain aikaan. Siis pelkkää istumista edelleen.
Seisominen. Ensi tarjosi istumista. Muutama tosi nopea pysähdys sitten: otin pari askelta ja lelu lensi taakse. Ei paha.
Luoksetulo. Maassamakuusta. Ensin lyhyemmältä matkalta eteen. Aivan suora, mutta hiukan nopemmin olisi saanut tulla. Toinen kerta, lisää matkaa. Tuli julmetun lujaa (pelkäsin, että törmää, mutta ei), ja aivan suoraan eteen, tarpeeksi lähellekin. Hyvä, hyvä, tämä paranee koko ajan!
Tunnari. Olen huvikseni silloin tällöin vienyt palikan jonnekin lenkin varrelle ja antanut Hiskin hakea. Nytkin laitoin palikan ensin parin koivunoksan viereen ja treenin lopuksi Hiski sai tuoda. Nätisti palauttikin. Päätin kokeilla vähän vaikeampaa versiota ja otin uusinnan samassa paikassa niin, että latasin neljä hajustamatonta palikkaa hajustetun lisäksi samaan paikkaan, vapaassa muodostelmassa.
Hiski toi hetkeäkään epäröimättä Oman! Palkkasin ruhtinaallisesti enkä uskaltanut koittaa uudestaan...Voihan tuo olla sattumakin, senhän näkee sitten, kun uusitaan koe tässä lähipäivinä. Yhtään ei mälvännyt ja piti napakasti, kunnes annoin luvan pudottaa. Kaikenlaiset noudot on meillä aika kivassa mallissa. Yhtä ja toista muuta tekemistä kyllä riittää...
Mutta huominen päivä koirilla on täyslepo treenaamisesta.

Tottiksessa ensi viikolla:
- seuraamisen oikea paikka/imutuskuuri
- sivulle siirtymiset
- istumistreeni, edelleen pelkkää nopeutta
- seisominen, pidennetään seisomisaikaa
- paikallamakuita häiriöissä

- luoksetulot tauolle
-

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Keskiviikkotottis

28.1. keskiviikko
Levekin kentän parkkipaikka, Lempäälä. Katrin ja Roihun kera
Perusasentokantakti. Sivuille vilkuilua esiintyi. Vaihtelevan pituisista kontaktinpidoista naksu ja nami.
Istumisia. Pelkkä istumisliike vauhdista, ei valmistelevaa liikettä. Rättipalkka välittömästi nopeista istumisista.
Seisominen. Pelkkä käsky ei aiheuttanut mitään reaktiota, vaan liike jatkui. Palattiin siis siihen, että itse pysähdyin ja palkkasin nopeasta seisahtumisesta lelulla. Hyvin.
Seuraaminen. Katri seurasi ja naksutteli, kun peppu oli suorassa. Palkka piilossa. Paljon vasemmalle kaarrosta.
Sitten pätkä suoraa seuraamista lelu vasemmassa kainalossa. Katri ampui kaksi kertaa - ei reaktiota. Asento ja paikka oli ollut koko ajan hyvä.
Hiski autoon, Roihu kentälle.
Pk-paikallamakuu. Tätä ei olla otettu koskaan ennen. Vein Hiskin paikalleen seurauttamalla, jotta siitä tulisi heti tapa. Roihu leikki ja otti seuraamista Hiskin maatessa. Hiskin katseli aika paljon Roihun touhuja, vahvistin tiheästi kontaktia. Kerran yritti noustakin. Vapautus istumisen kautta lelulle.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Tottistapa hyvinkin

Tein sitten myöhästyneen uudenvuodenlupauksen: alan treenata Hiskin kanssa tottista ihan suunnitelmallisesti. Teen ohjelman treenattavista asioista aina kahdeksi viikoksi eteenpäin.
Mutta sitten tämän viikon ohjelmaan (joka siis ON tehty)

Maanantai 26.1. /Kyötikkälän kenttä, Kangasala. Häiröitä: autoja, naapuritalossa haukkuva koira, lapsia potkukelkkailemassa.
1. osa
Kontakti/perusasento
Tiukkaa teki häiriöitten takia, mutta jatkettiin sitkeästi. Kontaktista naksu ja palkka.
Seuraaminen (pitkä, käännökset)
Pitempi seuraamispätkä kuin koskaan ennen. Minun mielestäni se meni erittäin hyvin (lelu vasemmassa kainalossa), mutta minähän en näe sitä takapäätä itse...Käännökset sekä oikealle että vasemmalle, myös täyskäännös, joka sujui yllättävän mukavasti. Muutama vilkaisu autoihin päin.
Liikkeestä istuminen
Koska tässä on ollut ongelmia, jätin valmistelevan osuuden kokonaan pois. Kävelin rätti oikeassa kädessä enkä antanut Hiskille mitään käskyä. Sanoin vain "istu", kun se tavoitteli rättiä. Tämä toimi erinomaisesti. Sain monta sikanopeaa istumista. Keskityn nyt vain nopeuteen, en palkkaa hitaista tai edes puolinopeista ollenkaan. Sitten Vemmelsääri autoon ja Heta kentälle.

Seuraaminen/Heta
Koko kaavio, vähän pidennettynä vain kaikki pätkät. Seurasi kuin hai laivaa, nälkäisellä katseella. Lopuksi eteenmeno pallolle ja leikki.
Osa 2./Hiski
Seuraaminen
Vähän lyhyemmmin kuin ensimmäisellä kerralla ja paljon käännöksiä. Ok.
Istumisia kuten edellä. Hyvin.
Eteenmeno lelulle. Nopea. Loppuslut.

Tiistai 27.1. Sulkavuori, parkkipaikka
Tuulan ja Rillan kanssa yhdessä. Ei juuri häiriöitä (paitsi lentokoneet)
1. osa
Luoksetuloja eteen, matkaa pidentäen. Lelu piilossa. Kun Hiski lähestyi, pakitin. Kahdella ekalla kerralla himmasi hiukan lopussa, kolmannella tuli täysillä, suoraan ja ihan eteen. Jes!
Hypyt. Ensin alo-luokan hyppy+seisominen. Täähän meiltä jo käy. Sitten hyppynouto edestakaisin. Laakista hienosti.
Hiski autoon ja Rillan treeni.
2. osa
Seuraaminen
Tuula naksutteli oikeista paikoista. Enimmäkseen hyvin, mutta perä kiertyy välillä ulos=poikitusta. Tämä johtuu varmaan siitä, että on edelleen liian edessä. Tätä työstetään nyt ankarasti kotona imuttamalla ja peilin edessä.
Kaukoja. Läheltä. Osaa se.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Hankihakua ja sisätottista

23. ja 24.1., perjantai ja lauantai
Kun ulkona on lunta puolireiteen, eikä tottistelupaikkoja muutenkaan ole ihan ruuhkaksi asti, ollaan parina päivänä otettu hieman sisätottista, namien kanssa.
Sivulta maahanmenoa, ok. Paikkamakuuta, ok. Putoaa tosi nopeasti maahan jo, vaikka antaisin käskyn selin.
Ns. kaukoja (ihan läheltä) kokeilin myös hiukan. Ei hassumpaa, ehkä nekin joskus opitaan.
Sivulle tuloja vähän eri kulmista. Ilman apuakin onnistuu, mutta ei ihan joka kerta.
Seuraamista: muutama askel sivuille, eteen vinoon jne. Pyörimistä. Ei osaa peruuttaa, kun ei ole opetettu...
Jääviä liikkeitä ensin ihan olkkarissa apujen kanssa. Nämä sujuivat hyvin. Useita toistoja joka liikettä, mistä seurasi, että Hiski alkoi jo muutaman askeleen jälkeen hidastella ja odottaa, mikä käsky nyt annetaan.
Kellarikäytävällä sama, mutta yritin jättää avut kokonaan pois. Tulos: istu-käskyn jälkeen Hiski seisoi, meni maahan, seisoi, meni maahan jne. Ilme oli, että "never heard". Kertaakaan ei vahingossakaan istunut. Otettiin toistakymmentä yritystä, jonka jälkeen luovutin ja palasin pieneen vartaloapuun. Heti vörkki. Joka kerta. Maahanmeno ja seisominen ovat paljon helpompia kuin liikkeestä istuminen. Ihan sama juttu Hetan kanssa! Mitähän mä oikein teen väärin :(
Noutoja vielä kellarikäytävällä: siellä Hiski ei pääse kurvaamaan vasemmalle, kun tulee seinä vastaan :) Kapulanpitoa Hiskin kanssa ei tartte treenata ollenkaan, se pitää ja pysyy vaikka maailman tappiin! Jotain sentään on onnistuttu tekemään oikeinkin.

Sunnuntai 25.1./hakutreenit
Hiskille neljä maalimiestä ja nenänavaus. Kiva tuuli etuvasemmalta. Kaksi ukkoa valmiina (!), kaksi hajunhakuna.
Täysin nappisuoritus Hiskoselta taas: myös valmiit äijät, joista ensimmäinen - 30 metriä oikeasta kulmasta viidessäkympissä tuulen yläpuolella aikamoisessa ryteikössä ja paksujen hankien keskellä- ei tosiaankaan ollut mikään helppo nakki. Hiski teki sinne hienon laatikkopiston ja työskenteli muutenkin koko treenin ajan upeasti eteenpäin (joka oli treenin tarkoituskin). Olin todella tyytyväinen Vemmelsääreen.
Hakutreenien jälkeen taas Roihulle viestiä (melkein 300 m jo!), joka sujui taas kuin rasvattu. Roihu ja Hiski tempaisivat päälle yhteisliitonsa.
Ihan lopuksi raahauduin vielä Hetan ja Hiskin kanssa uudelle lenkille, jonka aikana pudotin Hetalle hanskan niin, ettei se huomannut mitään. Matkaa oli lähes 200 metriä, ei valmistelevaa osuutta. Halusin katsoa, tajuaako hoffineito pelkällä käskyllä, ilman mitään etukäteisvirittelyjä, lähteä hakemaan hanskaa. Tajusihan se, reipas tytteli, lähti ja palautti hanskan vailla moitteen sijaa. Tämä oli siis pudotetun esineen treeni.

Lopuksi HURRRJAT onnittelut Mervi-siskolle tokon ALO-tuloksesta pistein 190!!!

perjantai 23. tammikuuta 2009

Hakutreenit Pinsiönkankaalla

Torstai 22.1. hakutreeni
Treenin tavoite: harjoitella hajumielikuvan avulla valmiiden maalimiesten etsimistä suorina pistoina edestä. 2-osainen treeni.
Osa 1. Neljä (siirtyvät 2 kpl) maalimiestä (unohdin nenänavauksen) hajunhakuna ensin, kaikki 50 metrissä. Ei mitään valittamista. Hiskin nenä oli jo tullessa ylhäällä ja pysyikin melko hyvin. Muutamat jäljestämisyritykset kielsin.
Osa 2. Sama kuvio toistettiin muiden koirien treenin jälkeen, mutta niin, että mm:t olivat valmiina. Kolmatta maalimiestä lukuunottamatta Hiski ampaisi luotisuoraan piiloille. Kolmannelle oli jo menossa suoraan, kun jostain syystä kääntyi vasemmalle, siis taaksepäin (takajälki?), mutta heitti pian melkein ilmassa uparit mm:lle. Oikein mainio pieni Vemmelsääri jälleen!
Lisäksi kiinnitin huomiota lähetysasentoon (sivulta,suoraan), mikä pitää ottaa nyt pikkuhiljaa tavaksi. Pikkukoiran kanssa on vaan jotenkin paljon vaikeampi löytää se oikea vartalon asento...
Hiskille on selvästi itse työ - maalimiehen hakeminen - jo itsessään tosi kova juttu ja palkka.
Seuraavat treenit: aletaan treenata myös laatikkoa, eli joku maalimies siirtyy eteenpäin takarajalla hajunhaun jälkeen.
Paikallamakuu/Hiski
Kotona, pidennetty nyt viiteen minuuttiin. Vahvistamistiheys noin 1 krt/min. Välillä itsun, kävelen ja menen toiseen huoneeseen.

Perjantaiaamuna käytiin taas Iidesjärvellä - lunta oli nyt reilusti. Tunnin kahluu umpihangessa vastaa varmasti 10 kilometrin tavallista lenkkiä. Nekalantien ylitys on yhtä tuskaa, kun Hiski ei suostu tulemaan sivulle, kun autoja kiitää ohi. Tänään hermostuin (oli liukastakin) ja tempaisin hra Hiskosen valjaitten kahvasta sivulle ja pidin vein väkisin yli sivulla mennen tullen. Pidin vielä tien toisella puolella (ihan väkisin) sivulla ennen kuin päästin irti. Tosi tiukka pakote siis, kun mikään nakki- tai leluhoukutin ei tässä tilanteessa toimi yhtään :(

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Rivitottista (äijämeininkiä), esineitä yms


"Tää on muuten mun."
KUVA: KATRI PIETILÄ
Tiistai 20.1.
Tiistaiaamuna lenkkeiltiin vaihteeksi Iidesjärven jäällä. Ei ristin sielua liikkeellä, aikast ruhtinaallista. Koirat riehuivat ja ärisivät kumpikin oman keppinsä kanssa. Sain otettua vähän seuraamista kummankin kanssa. Hetan kanssa yritin hinkata myös suoria eteentuloja läheltä: se ressu menee aina täysin kipsiin ja onnettomaksi, ellei toinen tai viimeistään kolmaskaan kerta kelpaa: "Emmää osaa..." Loppujen lopuksi saatiin aikaan (kaukaa) ihan kelvollinen, nopea ja suora eteentulo, josta hirveet tuuletukset. Heta ei kertakaikkiaan halua tulla tiiviisti eteen niinkuin Hiski, joka sukeltaa suoraan treeniliivin helman alle.

Oli tarkoitus pitää treenivapaa alkuviikko, mutta kun illalla tarjoutui tilaisuus osallistua PPK:n rivitottikseen Särkänniemen parkkiksella, en malttanut olla hyppäämättä Hiskin kanssa sekaan.
Karseen kylmä tuuli puhalsi Näsijärveltä ja meinasi hyydyttää oman intoni jo alkueriin. Mutta ei Hiskin tietenkään: vitsi, kun se näki sen koirarivistön! Poika kasvoi ainakin kymmenen senttiä korkeutta ja sen hännäntötterö selän päällä oikein huusi: "Mää olen muuten oikeesti VALTAVA, vaikkei ehkä siltä näytäkään." Kun viereen vielä sattui äänekkäästi uhoava australiankarjakoiranuorukainen, niin vot. Meikäläinen sai käyttää kaiken mielikuvituksensa, että Vemmelsääri piti kontaktia - edes ajoittain. Namilla ei ollut mitään tehoa, ellei nakkia liimannut suoraan kuonoon, lelussa kyllä olisi roikuttu vaikka kuinka, mutta sitä oli vähän vaikee käyttää siinä tungoksessa.
Noh, naksulla ja sillä nakki-kirsussa systeemillä selvittiin sentään jotenkuten. Oli pujottelua, ringissä kulkemista, sekä peräkkäin että ympyrän sisään ja sisältä ulos, käännöksiä ja pysähdyksiä ja luoksetuloa "kujanjuoksuna". Ynnä paikkamakuuta pitkässä rivissä (tämä meni ihan hyvin). Ei tämän kanssa kyllä BH-kokeeseen mennä vielä aikoihin...
Yhdessä vaiheessa otin Hiskin jäähylle "rauhamatolle" (vanha lapsenpeitto), jossa se sai makoilla ja katsella muitten touhuja.
Huh, huh, hyödyllistä oli, mutta aika rankkaa. Hiski oli kyllä nyt ihan toiselta planeetalta (Marsista vissiin) kuin syksyllä pentutreeneissä, joissa se ei vielä ollut "äijä."

Keskiviikko 21.1. esinetreenit
Hiski
Ruutu lumisessa metsässä 50x50. Lili ja Minna koiruuksineen mukana. Kolme esinettä eteen yksitellen etenemällä pitkin lähetysrajaa, Minna vei niin, että Hiski näki viennin. Tarkoitus saada nenä auki heti alkuun ja hillittyä juoksemista. Onnistui sataprosenttisesti, lähetyksineen, luovutuksineen päivineen. Hyvä taas Hörökorva!
Heta
Myös kolme esinettä valmiina, yksi edessä oikeassa kulmassa,yksi keskellä ja yksi vasemmassa takakulmassa. Kahta ekaa joutui etsimään aika pitkään, kun esineitten hajuja oli jo paljon pitkin ruutua. Niihin se jumittuu.
Rullantuonti/Hiski
Roihun hienosti menneen viestin jälkeen Hiskille vielä Katrin kanssa kaksi rullanhakua. Tämäkin sujui 100 prosenttisesti. Mahtava Vemmelinen!!! Ei otettu sitten enempää.
Hiskin ja Roihun yhteiskaahaukset kruunasivat mukavan aamupäivän. Molemmille ammuttiin vielä lopuksi tiellä. Ei reaktioita.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Vauhtia ja tilanteita

KUVAT: KATRI PIETILÄ






Kuvat lauantain paukkupakkastottiksesta otti siis Katri. Kiitos! Huomatkaa ohjaajan Siperia-look ja viimeinen kuva, jossa esiintyy aito rättipää.

Hakutreenit sunnuntaina 18.1.
Hiski: ensin neljä ukkoa hajunhakuina (eka reaktiona lähellä keskilinjaa). Nämä erinomaisesti. Sitten neljän koirakon treenit ja Hiski kehiin uudestaan, hakemaan samat ukot samoista paikoista, mutta valmiina. Ensimmäinen kokeilu tätä lajia. Kolme ensimmäistä napakymppi (ekalle tosin varasti, mutta ei väliä). Nokka oli kivasti ylhäällä enimmäkseen. Viimeisellä ukolla tuli pikku kompastus: Hiski ampaisi suoraan kohti maalimiestä, joka oli piilossa kiven takana, mutta hukkasi sitten ilmeisesti hajun ihan lähellä ja kääntyi vasemmalle, jolloin kadotin Hiskin näkyvistä. Ehdin jo puhaltaa pilliin, kun hoksasin, että Hiski olikin jo piilolla.
Maalimiehen mukaan oli tullut loppumatkan käännöksen jälkeen jäljestämällä...Mm oli kiertänyt kaukaa takakautta piiloon, ihan ohjeiden mukaan. Hiukan harmitti, mutta toisaalta: Hiskillä on ihan hirveä hinku löytää maalimies ja jos se sitten löytää joskus ukon jäljestämällä, niin ei sille vaan mitään voi. Alku meni kyllä ihan ilmavainulla. Ja plussaa sekin, ettei tullut pois, vaikka puhalsin pilliin, kun oli juuri löytänyt mm:n.
Minkäänlaista ahdistusta Hiski ei maalimiehillä tunne ja lakanoista ja maastopressuista Vemmelsääri ei ota paineita. Se käyttäytyi taas piiloilla kauniisti. Palkkana ensin namit ja jokaiselta äijältä se sai myös lelun, jolla mm vähän leikki. Hiski luopuu viimeistään keskilinjalla lelusta ihan vapaaehtoisesti ja alkaa jo haistella seuraavaa maalimiestä.
Pitänee alkaa pikkuhiljaa kiinnitää lähetysasentoonkin huomiota: nyt Hiski on niin hirveellä kiihkolla menossa hakemaan, että sitä joutuu pidättelemään. Olen antanut tuon toistaiseksi olla.
Heta sai sitten jäljestää risukkoon eksyneen mamman ihmisten ilmoille. Odotteli Katrin kanssa niin kauan, että mamma ehti kunnolla eksyksiin.
Ja Roihun viestin päälle vielä Hiskin ja Roihun yhteiskiito.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Silkkaa tottista

Tottistelua lauantaina 17.1
Pakkasta lähtiessä -18... Pirkkahallilla urakoitiin Siperia-tunnelmissa Katrin ja Roihun kanssa oikein kunnollinen kenttätottis. Lunta ei ollut juuri yhtään, nurtsi kivasti jäässä.
Hiski /namipalkat
Eteentuloja läheltä eri suunnista. Aika mukavasti, tulee ihan kiinni.
Luoksetuloja niin, että Katri piti kiinni. Tarkoituksena saada tulemaan lujaa ja suoraan eteen. Lelu piilossa. Tulikin vauhdilla, mutta kaarsi vasemmalle. Toinen kerta hiukan paremmin ja kolmas jo (likimain) suoraan eteen. Ei himmaillut yhtään lopussa.
Sivulletuloja satsi. Ok.
Hyppyjä (matala este), aloluokan tyylillä kumpaankin suuntaan. Hienosti osasi ja pysähtyi nopeasti käskystä. Ei vaan malttaisi istua telineen eteen…

Heta
Eteenmeno
aluksi ruokakupille. Ylimääräisenä ohjelmanumerona palautti kupin (iso, metallinen) nätisti mulle käteen.
Nouto. Aika äreesti, ankaran kiroilun kera, ei ihan suora palautus. ”Saisi tuoda nopeammin”, sanoisi tuomari. Hyvä, hyvä Heta, sanon minä.
Jäävät liikkeet. Kaikki hyvin, paitsi istuminen hidas, kuten aina. Saapi olla.
Seuraaminen. Nättiä taas, muutama vilkaisu sivulle.
Hyppynouto. Kiroillen meni tämäkin. Palautus ei tässäkään suora, tarvii varmaan näitä vähän hinkata.
Keppileikit loppuun, kun pallo oli umpijäässä.

Hiski uudelleen (Roihun viestin jälkeen)/lelupalkat
Nouto. sekä viemällä että heittämällä. Muuten ihan hyvin, mutta tuppaa kaartamaan vasemmalle. Mietintään.
Jäävät liikkeet. Istuminen: Hidas, hitaampi, hitain. Johtuu lelusta, jota kyttää kiihkoissaan. Mietintään.
Maahanmeno oli vähän parempi, pysähtyminen nopea.
Seuraaminen. Tein suht pitkää pätkää. Seuraa liian edessä. Katrin mukaan Hiskin peffa kääntyy myös ulos. ”Rätti-imutusta” ja ympyrää vasemmalle tämän takia. Auttaa, mutta tarttis kyllä saada kuntoon tuo.
Eteenmeno vielä rätille. Eipä muuta valittamista, mutta haki kovasti maasta, kun rätti olikin ripustettuna vähän ylemmäs.
Lopuksi vielä ammuttiin kolme kertaa. Viiksikarvakaan ei pojalla värähtänyt.
Ja Roihu oli tosi pätevä!
Hiski ja Roihu kaahailivat taas lopuksi tuhatta ja sataa.

Enkä sitten malttanut olla kokeilematta Hiskin kanssa ihan vihoviimeiseksi - kun kerran telineitten lähellä oltiin -hyppynoutoa ja matalaa A-estettä. Hyppynouto (siis matalalla esteellä) onnistui kerrasta! A-estekin toisella yrittämällä! Taitava Vemmelsääri jälleen!

perjantai 16. tammikuuta 2009

Esineitä ja superrulla

Perjantai 16.1.
Esineruutu Sääksjärvellä Lilin ja Minnan kanssa, taas kaistale 15x50.
Hiski
Kolme esinettä hajunhakuina: ihan edessä, keskellä ja takarajalla. Nyt lelupalkka, joka näkyvissä maassa valmiina. Meni hienosti ja vauhdilla, ei kerrassaan mitään valittamista! Ei pureskele esineitä, luovuttaa upeasti.
Seuraavalla kerralla tehdäänkin jo täysimittainen ruutu ja heitetään esineet sivurajan yli.
Heta
Kolme esinettä, yksi pieni savukkeensytytin. Muut ihan ok, tämä pikkuesine edessä tuotti erittäin suuria vaikeuksia, Heta kiersi ja kaarsi ja lopulta jo tallasi esineen päälle...
Hiski/Rulla
Lili seisovana maalimiehenä, rulla maassa jalkojen edessä, palkkana namit ja lelu. Sataprosenttinen suoritus, ei pure rullaakaan, luovutus rauhallisesti sivulla. Mahtava, taitava Vemmelsääri!! Jätettiin tähän, kun meni niin hienosti.
Paikallaolo- ja maahanmenotreenit aamulla sisällä. Nämäkin hyvin.

torstai 15. tammikuuta 2009

Luistavaa ja loistavaa

Minä pöljä menin ostamaan Hiskille uuden vinkulelun. Heta ja minä ollaan nyt hermoraunioita ja puolikuuroja.
Keskiviikko 14.1.
Tottista omassa pihassa Lempäälässä.
Hiski
Seuraaminen. Aika pitkiä pätkiä lelu selän takana, muutama pätkä niin, että lelu oli kokonaan poissa kuvioista. Meni hyvin! On se hiukan liian edessä kyllä, mutta koitan aina palkata vain oikeasta paikasta. Käännöksiä, täyskäännös ei kyllä vielä suju.
Jäävät liikkeet. Ihan oikeasti jäävinä. Kaikki kolme onnistuivat mainiosti, otin myös luoksetulot, joissa hiukan hidastelua: lelu kiilui silmissä.
Hyppy. Löysin noin 70-senttiä korkean vanerinpalan, jota käytin. Hiskin vire oli tässä vaiheessa jo kova, ettei sitä meinannut saada istumaan ja rauhoittumaan. Muutama hyvä hyppy kuitenkin, molempiin suuntiin, otin pysäytyksenkin mukaan.
Erinomainen tottis, kun ei ollut mitään häiriöitä ja lelupalkkaus.
Ensimmäisen kerran tuli mieleen sellainen ajatus, että Hiskin kanssa voipi olla vaarana liiallinen kuumuminenkin. Toistoja voi olla lelun kanssa vaikka tuhat ja kierrokset sen kun vaan nousee... Pitänee nyt alkaa tehdä myös rauhoittumistreeniä.

Heta. Kokeilin jo pellolla seurauttaa hoffineitiä noin 100 metriä, kepin voimalla, Hiskin hyppiessä ympärillä. Seurasi rävähtämättä.
Pihassa sama juttu: nättiä, kiihkotonta seuraamista.
Jäävät liikkeet. Hyvin nämäkin, Hiski sai pyöriä ympärillä, ei mitään vaikutusta. Istuu aina liian hitaasti, en puutu siihen, kunhan ISTUU: Oli aika, jolloin ei istunut vahingossakaan, vaan seisoi tai meni maahan.
Hetalle ei enää parane kertoa, mikä liike on tulossa: se putosi maahan välittömästi, kun ehdin aloittaa, että "nyt tulee maahanmenol...". Sen kanssa ei tottista myöskään kannata treenata kuin korkeintaan kerran kuussa, silloin sillä säilyy mielenkiinto.

Torstai 15.1.
Hakutreenit Sääksjärvellä. Vain kolme hlöä, mutta hyvä treeni. Vain Hiski.
Olin ajatellut ottaa rullatreenin, mutta kun kerrankin kävi kiva tuuli, päätin ottaa ihan oikean etsintätreenin.
Tallasimme neljä kaistaletta, tuuli vasemmalta.
Eka mm oikealla, lähellä noin 15 metrissä, että Hiski sai heti nenänsä auki. Toimi! Sain lähettää Vemmelsäären loikkimaan keskilinjalta asti, kun sillä oli nokka heti hienosti ylhäällä.
Toinen vasemmalla hajunhakuna. Mm meni kaukaa kiertäen piiloon. Uskalsin tulla takaisin keskilinjalle asti, kun tuuli kivasti maalimieheltä. Hiski pinkaisi suoraan piilolle, onnistui loistavasti tämäkin.
Kolmas sitten taas läheltä oikealla tuulen yläpuolelta reaktiona. Mentiin remmissä aika lähelle ja His pinkaisi mm:lle kiertäen pitkän kaatuneen rungon, jonka takana Jaana kökki.
Neljäs (Jaana siirtyi) taas vasemmalla hajunhakuna. Sujui kuin rasvattu.
Maalimiehillä oli nyt ruuan lisäksi lelu, jonka His sai yllätyksekseen joka kerta. Voi sitä riemua!
Erittäin onnistunut treeni. Paikka oli uusi, maalimiehet samoin. Ilmeisesti se, että on otettu maalimiehiä alkuun ihan lähelle ja estetty Hiskiä jäljestämästä, on tehnyt tehtävänsä ja pojalla oli ainakin nyt selvästi nenä auki alusta asti. Taitava Vemmelsääri!
Jaana ja Tarja olivat ihan ihmeissään ja hämmästelivät Hiskin mm. hirmuista puruotetta leluista. Mää olen jo tottunut...
Nyt Hiski kyllä nouseekin leluilla sellaiseen vireeseen, että huhhuh. Pidän namit mukana kuitenkin vielä vähän aikaa, niillä sen saa rauhoitettua. Jossain vaiheessa siirrytään kyllä kokonaan lelupalkkaan.
Lisäksi Hiskille rullantuonteja ennen ruokaa. Maahanmenoja ja paikallamakuita kotona aamuisin.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Suhteellisen ikävän kelin treenit

Vihreä nurtsi ja metsä, jäätikköä ja kuraa. Siinä maanantain ja tiistain ulkopuolinen treeniympäristö.
Tottisosasto:
Maahanmenotreeniä on tehty päivittäin Hiskille sisällä ja ulkona yllätysmomentteina, eli "massu"-käsky tulee jostain kauempaa ja ilman ennankovalmisteluja.
Onnistumisprosentti noin 50. Aamulla ennen aamuruokaa paikalla makuu, vähintään 2 min. Pikaisesti myös nurkan takana näkymättömissä. Aika malttamaton tapaus, mutta paranee.
Seuraamista kellarikäytävällä namilla, mikä menee aina hienosti. Täyskäännöstä harjoiteltu: onnistumisia noin 2 kpl kahdestakymmenestä :)
Maanantaina Katrin ja Roihun kanssa Sääksjärvellä löysimme tien vierestä pienen siedettävän pläntin, jossa ei ollut pääkallojäätä, lasinsiruja tai muuta roskaa ja siinä otettiin ensin paikallamakuu yhdessä. Kumpikin koira oli varsin levoton. Roihulla heilui häntä, Hiski vilkuili ympärilleen. Muutama ohitusseurautus, sitten päätimme ottaa välillä muuta.
Roihun viestin jälkeen (jonka satunnainen hiippailija melkein onnistui pilaamaan) Hiskille rullatreeni, jossa oli oudon halutttoman oloinen. Kolme toistoa, toi rullan kyllä ja tuli viereen - vähän turhan hitaasti, mutta pudotti rullan joka kerta :( Viimeksi Katri antoi ruuan lisäksi lelupalkan.
Lopuksi suorapalkkana pelkkä lelu, ja jo oli pojassa virtaa! Taidan vaihtaa kokonaaan lelulle haussa. Leikki Katrinkin kanssa oikein intona, mahtavaa!
Mutta rullatreenin kanssa pitää nyt olla tarkkana: His vaikutti aika paineistuneelta. Olenkohan vaatinut siltä liikaa?
Vielä paikkamakuut koirille - meni paremmin, joskaan Hiski ei kestänyt ihan täyttä kahta minuuttia...Otin vielä vain nopean liikkeestä maahanmenon ja sitten vaan leikittiin. Ei oikein vörkkinyt, kelikin oli kyllä ihan karsee.
Ja sitten Roihu ja Hiski leikkimään: kyllä meinaan juostiinkin!
Heta sai vielä hakea Hiskiltä jääneen lelun ynnä pudotetun esineen, häiriönä Hiskonen, joka häröili vierellä seuraamisosuudessa - ei haitannut tahtia yhtään.

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Hakua

Hakutreeni 10.1.
Sääksjärvellä, muutama pakkasaste, lunta noin viisi senttiä, vieno tuuli.
Hiski/rullatreeni:
Viisi maalimiestä, vuorotellen muutaman metrin päässä polusta, metsässä.
Ekat seisomassa kokeeksi, koska Hiski on nyt härkkinyt ja nuoleskellut rullaa kädessään maassa pitävää maalimiestä. Rulla kaikilla vähän sivussa, irrallaan maalimiehestä.
Ekaa maalimiestä vasten hyppäsi kerran, sitten toi rullan nätisti sivulle. Yhden kerran pudotti rullan ennen sivulle tuloa: vaadin sivulle tulon ja laitoin rullan hetkeksi suuhun, kun ei nostanut käskystä. Seuraava, viimeinen meni moitteettomasti, joten lopetimme siihen. Parane kerta kerralta.
Heta: kaksi maalimiestä: ensimmäinen vasemmalla, noin 30 metriä etukulmasta eteenpäin, valkoisen muovialustan takana. Toinen oikealla 100 metrissä, noin 40 metriä syvällä, pressuteltassa.
Ensin tyhjä oikealle, teki erittäin hyvän laatikkopiston, tul nätisti pois, kun huusin (pilli jäi autoon). Toinen pisto hieman mutkitellen kulmaan vasemmalle, sitten loivasti eteenpäin. Kutsuin pois ja lähetin suoraan mm:lle. Viimeinen pisto noin 50 metristä, josta Heta sitten jo bongasikin toisen mm:n.
Muuten meni oikein hyvin, mutta maalimieskäytös oli järkyttävän sikamaista! Ensimmäinen mm (Heikki) oli saanut Hetan suoraan naamalleen ja moneen kertaan. Katrille ei käynyt kovin paljon paremmin: Katri komensi maahan, mutta nousi yhä uudelleen ja lipoi Katrin naamaa.
Ensi kerralla otetaan käytöstreeni, homma on nyt alkanut mennä selvästi huonompaan suuntaan.
Tottista 11.1.
Hiski: kotipihassa, jossa häiriöinä puistossa kulkevat koirat ja Kalle ja Aapo kiljumassa vieressä.
Seuraaminen: narulelelulla. Äärettömän intensiivistä, mutta NIIN edessä. Ja toimi vain, jos näytin, että lelu on tosiaan selän takana, muuten herpaantui häiriöistä.
Käännökset eivät nyt oikein onnistuneet.
Jäävät liikkeet: nopeita, nopeita. En siis edennyt ollenkaan, vaan palkkasin heti.
Nouto: 1,5-kiloinen kapula. Heittämällä. Pysyi paikallaan, jee. Ensimmäisellä kerralla juoksi ohi...Toinen kerta täydellinen: nopea, suora haku ja tuonti. Ei mälväystä eikä pyörittelyä. Sai palkan suoraan mun taskustani. Tähän oli hyvä lopettaa.
Rullatreeni Kallen avustuksella: Kalle seisoi ja rulla oli edessä. Hiski haki, toi suoraan sivulle ja näytti hienosti kaksi kertaa. Tällä tyylillä jatketaan.
Tunnari: vein hajustetun palikan nyt risukasaan. Hiski haki hienosti.

perjantai 9. tammikuuta 2009

Hakua, esineitä ja rullailua

Hakutreenit 8.1.
Pinsiössä, mäntykankaalla, hyvä näkyvyys, tasainen maasto, pakkasta noin 10 astetta, vieno tuuli oikealta. Tallasimme kolme kaistaletta: kaksi ekaa vastakkain, sitten noin 30 metrin väli ja kolmas kaistale oikealle.
Hiski: kolme ukkoa ja nenänavaus.
Nenänavauksessa jo oli ihan vähällä päästä jäljestämään. Ehdin kuitenkin huomata aikeen ja kiersin toiselle puolelle isoa kuusta, jonka alla Pia oli piilossa.
Eka varsinainen ukko vasemmalla noin 10 metrissä. Sai tästä hajun heti keskilinjalle ja päästin hakemaan.
Toka oikealla 50 metrissä, hajunhakuna. Meni hyvin, lähetin noin 20 metrin päästä.
Kolmas oikealla kaistaleella noin 10 metrissä. Ei tarvinnut monta askelta ottaa mm:n suuntaan, kun Hiski sai hajun ja eteni suoraan mm:lle.
Tämä treeni meni piirustusten mukaan eikä Hiski päässyt jäljestämään.

Esinetreeni 9.1.
Sääksjärvellä. Ruutu 10x50 metriä.
Hiski: vein kaikki kolme normiesinettä Hiskin kanssa yhdessä; ensin 10 metriin ja siitä aina vähän pitemmälle. Jokaisen Hiski toi löysi ja toi hyvin. Eteni suoraan. Nyt kaikista oli lelupalkka, ja tästä lähtien saa ollakin niin. Parempi kuin ruoka.
Heta: kolme (ei vaikeita) esinettä valmiiksi taakse. Viimeistä joutui vähän haeskelemaan, mutta ihan hyvin meni.

Rullatreeni 9.1.
Hiski: olen kotona tehnyt rullantuontitreenejä sivulle. Nyt kokeiltiin yhdistää maalimieheen (Lili). Ensimmäinen yritys epäonnistui: Hiski pudotti rullan ja lähti takaisin Lilin luo palkkaa kyttäämään (Lili otti purkin taskusta liian aikaisin). Toinen meni hyvin: toi rullan, sain tulemaan sivulle ja odottamaan rauhassa rulla suussa. Palkkasin pienesti namilla.
Kolmas meni taas häröilyn puolelle: pudotti rullan ja palasi Lilille. Uusinta onnistui.
Kyllä tämä muuten alkaa sujua, mutta mitä tehdään sille, että Hiski rynnii rullaa hakiessaan mm:n naamalle, hyppii ja torveilee? Siis ennen kuin ottaa rullan...

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Sekalaisia treenejä

6.1.
Tottistreeni
Hiski: vain henkilöryhmä. Namilla seurautus (oikeassa kädessä), joka aluksi meni oikein hyvin, mutta sitten jossain autossa alkoi koira haukkua. Siihen jäi kontakti. Imuttamalla sain taas kontaktiin, mutta ei kiva juttu.
Ampuminen: yhdessä muiden koirien kanssa. Aivan ok.
Heta: hlöryhmä. Ei valittamista.
Esineruutu
Hiski: ruutu 10x50, erittäin hyvin tallattu viiden ihmisen toimesta. Kolme vierasta esinettä, jotka vietiin valmiiksi, yksi eteen, yksi keskelle, yksi taakse.
Virittelin Hiskin sanallisesti ynnä haettamalla esineen. Lähetin: Hiski juoksi. Ja juoksi. Ja juoksi. Juoksisi varmaan vieläkin, ellen olisi kutsunut pois. Sama toistui useampaan kertaan, ruudussa ja tallauksista se viis veisasi. Esineet saatiin kyllä nostettua, kun menin itse ruutuun ja lähettelin uudestaan, ja uudestaan.
Tämä oli nyt siis se väistämätön takapakki, jonka piti tulla, koska esineruutu on mennyt aivan liian hyvin. Epäilen, että Hiskinin pikkumiehenpäässä on nyt liian monta asiaa: haku, esineet ja vielä viestikin. Sillä meni herneet jotenkin sekaisin.
Heta: en itsekää n tiennyt esineitten paikkaa. Kaksi edessä olevaa nousivat ihan hyvin, mutta aivan takana oleva avaimenperä tuotti suurta tuskaa ja vei paljon aikaa ja vaati monta lähetystä. Periksi tuo ei kyllä anna ikinä eikä tule hakemaan minulta apua, ellen kutsu.
Rullatreeni
Kolme rullanhakua ja -näyttöä. Rulla palautui nyt paremmin (ei tarpeeksi hyvin), mutta Hiski hääräilee ja häröilee ennen rullan ottamista hirveesti ja hyppii mm:n naamalle. Sille pitää tehdä jotain. Näytöllä syö kyllä naminsa ihan nätisti.

7.1.
Esineeet
Korjaava pikku treeni edellispäivän sekoilun jälkeen kummallekin. Ruutu 10x50 m.
Hiski: vietiin yhdessä kolme esinettä, eka noin 10 metrin päähän, toka 20 metriin ja vika 30 metriin, kaikki esineet suoraan edessä.
Viimeisenä Hiskin oma narulelu.
Kaikki haettiin suoraan ja tuotiin hienosti suoraan käteen. Kahdesta ekasta namipalkka, narulelun se sai pitää ja leikittiin sillä.
Heta: vein kolme helppoa esinettä ihan takarajalle. Heta haki kaikki hyvin (ei vaihtanut, hyvä).
Rullan haku
Hiski: sekä sisällä että ulkona. Hiski haki rullan 5-10 metrin päästä maasta ja toi mulle. Ohjasin tuomaan suoraan sivulle. Ajattelin, että opetan nyt tämän rullan tuonnin ihan erikseen. Meni hyvin, kymmenkunta toistoa.
Tunnari
Hiski: lenkkien yhteydessä olen piilottanut kapulan johonkin vähän matkan päähän tiestä. Haetutan nyt toistaiseksi vain tätä yhtä. Jossain vaiheessa vien niitä muita ja ajattelin palkata naksulla oikeasta.

maanantai 5. tammikuuta 2009

Vuoden ensimmäiset hakutreenit

Hiski
Sääksjärvi, pakkasta miinus kymmenen. Ihan tyyni (taas :(). Aluetta ei tallattu. Hyvä näkyvyys.
Treenin tavoite: suorat pistot, ei-jäljestäminen.
Kolme ukkoa, tarkoitus ottaa kaikki reaktioina, vaikka ei tuullutkaan. Kaikki maalimiehet kiersivät piiloihin niin, ettei jäljestämismahdollisuutta jäisi. Ruokapalkat, viimeisellä myös narulelu. Eka mm vasemmalla noin 40 metrissä kiven takana. Tästä His sai hajun jo keskilinjalle ja lähetin jo heti. Oikein hyvä suora pisto.
Toinen mm oikealla, myös noin 40 metrissä. Kävelin piilolle päin ehkä noin 10 metriä (Hiskillä nokka ylhäällä), kun poika näytti saaneen hajun. Lähetin ja lähti suoraan, mutta alkoi sitten harrastaa sinkoilua vähän sinne tänne (semmosta siksakkia), ei kuitenkaan kovin kauas.
Kolmas mm vasemmalla 50 metrissä: kävelin 10-15 metriä suoraan (His nokka ylhäällä) ja lähetin. Taas Hiski lähti osoitettuun suuntaan, mutta alkoi sitten huidella edestakaisin piilon lähellä etsien selvästi jälkeä, jota ei kuitenkaan löytänyt ja lopulta meni ihan ilmavainulla (tai näki?).
Hyvää treenissä: Hiski lähti pistoille ilmavainuisesti. Erittäin motivoitunut. Maalimieskäytös ok.
Huonoa: haahuilu piston loppupuolella ja jäljen etsimiseen turvautuminen.
Seuraavat treenit: Olisi tosi kiva, jos edes YHDEN kerran kävisi tuuli, kun treenataan hakua…
Sitä odotellessa: vanhanaikaiset kaistaletallaukset ja haamut kaistaleitten päissä kehiin ainakin kokeeksi hajunhakujen ohella, myös puolipaot. Lähes pelkkiä hajunhakuja ja reaktiotreenejä on tehty puoli vuotta… Kokeillaan jotain muutakin.

lauantai 3. tammikuuta 2009

Esineitä, viestiä ja tottista. Hiski rakastui...

Treenit 2.1.
Sääksjärvellä, Katrin ja Roihun kanssa kymmenen asteen pakkasessa.
Viesti
Roihu ekana: ihan napakymppi!
Hiski: Katri hetsasi vähän jo ennen lähtöä ja esitteli Hiskin lempilelua, juuttinarua (namit oli myös mukana), jonka jälkeen vein Hiskosen noin 100 metrin päähän ja lähetin matkaan. Juoksi kuin viitapiru, Katri palkkasi nameilla. Narulelu oli ollut näkyvissä, jonka takia ei kuulemma meinannutkaan lähteä heti takaisin mun luokseni. Olin edennyt hiukan sillä välin ja kun His alkoi lähestyä kehuin sitä, jolloin tuo pysähtyi, alkoi vilkuilla Katrin suuntaan ja empiä: narulelu jäi sinne… Poika tuli kyllä mulle asti, mutta ei juurikaan piitannut tuputtamistani nameista, vaan halusi heti pinkaista takaisin Katrille.
Esineruutu:
Kapea kaistale 10x50metriä, harva kuusikko , lunta muutama sentti, paikoitellen ihan paljasta maata.
Heta: neljä pientä ja/tai muuten vaikeaa esinettä (metallia, kovaa muovia). Vein vaikeisiin paikkoihin, yksi kiven päälle heti alkuun, pienenpieni muovilappu kannon päälle. Nuo kaksi olivatkin vaikeimmat - monta lähetystä - ja autoin niissä hiukan. Heta kuitenkin ahkeroi rauhallisesti ja kyllästymättä kuten yleensäkin esineruudussa.
Välissä otettiin Roihu - eka kerta ruudussa - siitä se lähtee.
Hiski: kolme normiesinettä, ja normipaikat edessä, keskellä ja takana, kaikki suht peräkkäin. Palkaksi nyt namia, ihan lopuksi sai valita esinekorista riepoteltavan esineen. Katri vei jokaisen esineen yksitellen niin, että Hiski näki viennit. Ensin etummainen. Tarkoitus oli treenata suoraan etenemistä: esine aina edessä. Tavoite ei toteutunut: kaikki kolme Hiski haki tarmokkaasti, mutta ei suinkaan suoralla etenemisellä, vaan ihan vapaalla tyylillä. Ja juoksi ensimmäiseksi sinne ihan taakse, kuten yleensäkin. Mutta siis esinemotivaatio oli taas oikein hyvä eikä etsimistäkään voi moittia, nenä on hyvä kuin mikä. Luovutukset paranevat koko ajan. Taitava poikanen kaiken kaikkiaan. Alkuun vaan on aina sitä vauhtia enemmän kuin tarpeeksi. Nyt pitää miettiä, miten saisin tuon homman pelittämään suoraan kuten haluan.
Lopuksi vielä Roihulle ja Hiskille ohituksia tiellä. Menivät vähän liiankin hyvin: miksi normaalilenkillä homma ei ikinä suju niin?
Hiski ja Roihu pääsivät vielä juoksemaan ja leikkimään yhdessä ja vihonviimeiseksi kummallekin ammuttiin vielä kolme kertaa. No problem.
Kiva treeni, varmaan Hiskin ja Roihunkin mielestä!

3.1.
Tottistreeni

Pakkasen takiakin vauhdikas sessio, Katrin ja Roihun kanssa kovassa pakkasessa lähikentällä. Vain Hiski.

Seuraaminen: monessa pätkässä. Rätti tai juuttinarulelu piilossa selän takana tai taskussa. Meni hyvin! Ehkä inansa liian edessä, mutta en ole ihan varma, pitääkö siitä välittää. Palkkasin käännösten jälkeen sekä oikealle että vasemmalle. Myös muutama juoksupätkä, edisti.
Myös pätkä imutusta. Seuraamiset aika hyvässä kuosissa: kontakti pysyi täysin alusta loppuun eikä mitään vilkuilua Katriin tai Roihuun, autoihin tai ylimalkaan mihinkään ympärillä olevaan.
Liikkeestä maahanmeno: rätillä. Nopea, mutta ei mennyt ihan, ihan kunnolla maahan ensin. Toistettiin. Onnistui: palkka.
Liikkeestä seisominen: pysähtyi hyvin, heti palkka lensi.
Kapulannouto: heitin oikein kunnolla, ensin seisoin remmin päällä, mutta ei yrittänyt singota perään, joten heitin sitten niin, että istui ihan vapaana vieressä. Onnistui muuten hienosti, mutta kaartoi kapulaa tuodessaan jonkin verran oikealle ja tuli sitten vinoon eteen takapuoli vasemmalle kääntyneenä. Tätä jouduin korjaamaan peruuttamalla: His tuli kyllä kapula suussa perässä vaikka kuinka pitkään ja päätyi eteen ihan lähelle. Piti taas kapulaa täysin rauhallisesti ja purematta. Tästä tulee vielä hyvä liike!
Luoksetulo: ei kovin kauas, ensin pari kertaa niin, että His tuli eteen: lähdin peruuttamaan mahdollisimman kovaa jo sen ollessa puolivälissä. Tämä tuntuu auttavan lopun hidasteluun. Sitten vielä kolme läpijuoksua täyttä vauhtia.
Eteenmeno vielä (hirrrvee vauhti) ja hurjaa riehumista kahdella lelulla lopuksi.
Erittäin onnistunut tottistelu kaikenkaikkiaan! Pieni tauko näyttäisi tehneen pelkästään hyvää. Intensiivisyyteen olin erityisen tyytyväinen.
Ohituksia Roihun ja Katrin kanssa. Nämä hyvät.

Palkaksi kovasta työstä Hiski ja Roihu pääsivät kaahailemaan yhdessä Iidesjärven rantaan. Sinne saapui myös ihana juoksuinen bc-neito, joka melkein särki Hiskin sydämen. Nyt se huokailee sohvannurkassa...

torstai 1. tammikuuta 2009

Paukut: pöh. Haukkumalla löytyy

Koirienkin vuosi vaihtui - ihan hyvin.
Täällä on paukkunut jo monta päivää ja olin kyllä katsellut, ettei hra Hiskonen pahemmin jyskeestä häiriintynyt. Varmuuden vuoksi kuitenkin tein kaikki "päämajan" suosittelemat toimenpiteet: verhot kiinni, aikainen ulkoilutus, telkkari täysillä. Ja olin itse kotona koko illan tarkkailemassa tilannetta. Joka puolella tykitettiin taas ihan riittävän täysillä.
Hetan puolesta uusi vuosi ei aiheuta mitään toimenpiteitä: se ei ole ikinä korvaansa lopsauttanut paukuttamisille. Hiskikään ei koko iltana oikeastaan reagoinut erityisemmin: muutaman kerran oli vähän hämmästyneen näköinen, kun ihan nurkalla tussahti. Siinä kymmenen maissa nuorukainen tuli ilmoittamaan, että "nyt tarttis alkaa päästä iltapisulle ja -kakille."
Mentiin ihan tavallista reittiä: räiskettä, sihinää ja ryskettä kuului niin takaa, edestä kuin sivuiltakin, mutta Hiski ei ollut moinaankaan. Tavalliseen tapaansa se säikkyi ja kyttäili ohi ajavia autoja, mutta paukuttelua se ei tuntunut juuri huomaavankaan. Ihme epeli.
Uudenvuodenpäivänä halusin päästä koirien kanssa kunnon metsälenkille, kun aurinkokin näyttäytyi. Ajeltiin Lahdekselle, vähän eri paikkaan kuin tavallisesti (aluetta nakerretaan koko ajan, metsäalue pienenee ja pienenee :(). Päästin koirat vapaaksi, mutta jätin nahkaremmit valjaisiin kiinni. Aika pian Heta lähti vetämään jonkun elukan jälkeä ja kohta Hiskikin hoksasi saman kiihdyttävän hajun ja hävisi. Odotin pari minuuttia ja huutelin. Hiski singahti sukkana takaisin (hyvä!), mutta Hetan ajohaukku alkoi kuulua kauempaa ja kauempaa. Ajattelin, että menköön, tulee muutaman minuutin päästä takaisin kuten ennenkin. Mutta eipä tullut 10 minuutin päästäkään, mistä jo arvasin, että remmi on jäänyt kiinni: kerran aikaisemmin kävi samoin. Eikun etsimään Hiskin kanssa. Kerran olin kuulevinani vinkumista ja iski aika ikävä fiilis, kun tultiin semmoseeen kosteikkopaikkaan, jossa oli leveitä ojia ynnä pikku lampia, joihin kiiihkoissaan ajava koira olisi voinut pudota. Sitten keksin huutaa: "Heta, hauku!" Ja hetimiten reipas hoffinhaukku kajahti kuusikon keskeltä aika läheltä kosteikkoa.
Pari kertaa pyysin lisää haukkua ja Heta ilmoittautui kuuluvasti. Silleen löydettiin Hiskin kanssa paikalle. Olisi Hiskikin ehkä Hetan lopulta löytänyt, mutta se olisi voinut juoksuttaa mua vaikka kuinka paljon. Taidan opettaa Hiskinkin haukkumaan käskystä, vaikka siitä rullakoira haussa tuleekin.
Heta makasi tyynesti ison kuusen alla: remmi oli kiertynyt pienen näreen ympärille. Olin ihan liikuttunut jälleennäkemisestä, mutta Heta oli sen näköinen, että "missä helkutissa sitä oikein viivyttiin, mulla on tässä ajo kesken." Ja se ryökäle löi heti nokkansa maahan ja meinasi lähteä uudestaan jäljittämään sitä otusta - mikä sitten lieneekin ollut. Ei ainakaan jänis, niistä Heta ei enää välitä. Joku eksoottisempi tyyppi oli kyseessä, sen verran tohkeissaan molemmat koirat oli.
Että semmonen vuoden 2009 aloitus koirilla.