Torstaiaamuna Lilin kanssa Tamskin tallilla.
Kokeilimme taas nurkassa olevaa ruutua, jonne koiranpoika sukkuloi jälleen sujuvasti sivusta sisään. Sitten paikanhakua monta monituista kertaa. Homma menee nyt niin, että me tehdään pelkkiä seinäruutuja toistaiseksi. Treenasimme myös törpölle lähetyksen odottelua (jota ei siis tullut) Lilin käskyttäessä>palkka kunnollisesta istumisesta perusasennossa.
Tunnari. Kolme kasaa, joista yhdessä oma. Seisoin itse vähän lähempänä. Haisteli tosi nätisti ja nosti oman, palkkasin lennosta.
Ohjattu, ilman ohjaamista. Eli Lili vei kapulat kisamaisesti ja käskytti, mutta en lähettänyt mihinkään, vaan vapautin ja palkkasin hyvästä asennosta.
Herin jälkeen taas tunnaria. Nyt riekutin Hiskiä kunnolla ennen suoritusta. Kolme kasaa jälleen. Ja aijai. Paljon huonommin teki hän nyt - toi jopa väärän. Muutama toisto - välissä aina nostatus - ei kovin hyviä nämäkään. Mutta siis myös kiihdyttävän liikkeen jälkeen korkeassa vireessäkin on pystyttävä keskittymään, eli näitäkin harjoituksia jatketaan.
Hyppy metallin kanssa - tässä ei ole ollut enää ongelmia, eipä nytkään.
Ruudussa paikkaa haettiin vielä uudestaan, sitten vähän seuraamista, jossa ei nyt painanut yhtään :)
Lopuksi vielä tunnari. Iso kasa hajuttomia ja oma keskellä. Tämä meni taas seuraamisen jälkeen vallan mainiosti, palkka lennosta tuonnista.
Kaiken Hiski teki täysillä. Lisäksi Lili huomasi, että Hiski ei enää välittänyt aidan takana räksyttävistä ja juoksevista agikoirista mitään. Totta! Toivottavasti olotila pysyy ja pysyy...
torstai 29. syyskuuta 2011
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Maastossa ja kentällä
Myöhäisiltapäivänä tiistaina nappasin Sinin ja sakunpentu Hukan Tasenteelta autoon ja hurautettiin Pälkäneelle, jossa tapasimme Miikun ja Tuulan ynnä rekkunsa. Tallasimme runsaan 100 metrin hakuradan Hiskille ihan uuteen, kivaan maastoon. Aurinko paistoi, ah autuutta!
Viisi pistoa. Oikean kulmaan tyhjä, vasemmalla ukko kodassa, sitten oikealle löytö roskiksesta, sen jälkeen tyhjä ja oikealla syvällä tiheässä kuusikossa kökki viimeinen ukko. Kaikille näytöt. Ei kerrassaan mitään valittamista tällä(kään) kertaa: suorat syvät pistot, napakat näytöt ja hyvin pysyi hallinnassa, tuli jopa hyvin sivulle tyhjiltä. Mukava pieni treeni ja hyvä Haku-Hiskonen!
Haun päälle vielä esineruutu, kolme vierasta esinettä. Kaksi ihan edessä, yksi takana keskellä. Muuten ok, mutta hiusharja ei selvästikään kuulu Hiskin suosikkeihin. Ei se sitä räkinyt, mutta ilme oli paljonpuhuva: "Yäk."
Keskiviikkoaamuna sitten Miikun ( + Ennan, 1 vee) kanssa Levekin kentällä. Otin ensin PK-tottista, eteenmenoa lukuunottamatta. Hiskillä oli nupit niin kaakossa kuin olla voi. Seuraamisessa painoi ihan törkeästi, mutta en jaksa tota murehtia. Virheitä: seisomisessa oli liikkunut. Hypyssä kolautti takaisintullessa. Muuta en ainakaan muista.
Lopuksi tokoa. Törppöjä valmiina kentällä siellä sun täällä. Otettiin ohjattua Jessican neuvojen mukaan, eli ei heti merkille lähetystä, kun kapulat on viety, vaan vapautus siitä, ja lennosta merkille. Haettiin lopuksi vasen, muuten hyvin, mutta se luovutus...Sitä on pihassa harjoiteltu jonkin verran, mutta ei ainakaan vielä näkynyt tuloksia.
Sitten tunnari, Miikku liikkuroi. Vähän tönkköä oli ja pientä arpomista taas, vaikka oman toikin. Pitää kentällä/hallissa varmaan rentouttaa hommaa välillä.
Ruutu. Olin tehnyt ruudun tällä kertaa kopin seinän viereen, ihan uuteen paikkaan. Olin etukäteen melko varma, ettei His mene oikein ruutuun, seinä jotenkin häiritsee. Avoimella kentällä ei ole mitään ongelmaa. Ja niinhän siinä kävi, ihmepuikkimista kulmasta sisään. Ihan suosista sitten tehtiin paikanhakua eri suunnista. Eli tätä pitää vaan treenata paljon hallikokeita varten.
Kaikillle suurkiitokset hyvästä treeniseurasta taas!
Viisi pistoa. Oikean kulmaan tyhjä, vasemmalla ukko kodassa, sitten oikealle löytö roskiksesta, sen jälkeen tyhjä ja oikealla syvällä tiheässä kuusikossa kökki viimeinen ukko. Kaikille näytöt. Ei kerrassaan mitään valittamista tällä(kään) kertaa: suorat syvät pistot, napakat näytöt ja hyvin pysyi hallinnassa, tuli jopa hyvin sivulle tyhjiltä. Mukava pieni treeni ja hyvä Haku-Hiskonen!
Haun päälle vielä esineruutu, kolme vierasta esinettä. Kaksi ihan edessä, yksi takana keskellä. Muuten ok, mutta hiusharja ei selvästikään kuulu Hiskin suosikkeihin. Ei se sitä räkinyt, mutta ilme oli paljonpuhuva: "Yäk."
Keskiviikkoaamuna sitten Miikun ( + Ennan, 1 vee) kanssa Levekin kentällä. Otin ensin PK-tottista, eteenmenoa lukuunottamatta. Hiskillä oli nupit niin kaakossa kuin olla voi. Seuraamisessa painoi ihan törkeästi, mutta en jaksa tota murehtia. Virheitä: seisomisessa oli liikkunut. Hypyssä kolautti takaisintullessa. Muuta en ainakaan muista.
Lopuksi tokoa. Törppöjä valmiina kentällä siellä sun täällä. Otettiin ohjattua Jessican neuvojen mukaan, eli ei heti merkille lähetystä, kun kapulat on viety, vaan vapautus siitä, ja lennosta merkille. Haettiin lopuksi vasen, muuten hyvin, mutta se luovutus...Sitä on pihassa harjoiteltu jonkin verran, mutta ei ainakaan vielä näkynyt tuloksia.
Sitten tunnari, Miikku liikkuroi. Vähän tönkköä oli ja pientä arpomista taas, vaikka oman toikin. Pitää kentällä/hallissa varmaan rentouttaa hommaa välillä.
Ruutu. Olin tehnyt ruudun tällä kertaa kopin seinän viereen, ihan uuteen paikkaan. Olin etukäteen melko varma, ettei His mene oikein ruutuun, seinä jotenkin häiritsee. Avoimella kentällä ei ole mitään ongelmaa. Ja niinhän siinä kävi, ihmepuikkimista kulmasta sisään. Ihan suosista sitten tehtiin paikanhakua eri suunnista. Eli tätä pitää vaan treenata paljon hallikokeita varten.
Kaikillle suurkiitokset hyvästä treeniseurasta taas!
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Jessican opissa
Sunnuntaina olimme Hiskin kanssa Jessica Svanljungin tokokoulutuksessa Niihamassa koko päivän. Pitkästä aikaa sääkin oli säällinen.
Joka koirakko sai tehdä kaksi 15 minuutin pätkää. Otimme ensin ohjatun noutoa, jossa ilmoitin ongelmaksi hitaan merkille menon ja vinot kapulan palautukset. Ynnä yleisesti sen tötteröiden vaanimisen.
Tehtiin liikkuroituna. Hispander ei nyt sitten mennytkään niin älyttömän hitaasti merkille, joskin J. myönsi, että voisi se homman nopeamminkin tehdä. His "kiinnittyy" jo valmiiksi niihin kapuloihin, minkä tiesinkin. Hiski teki myös sen saman, minkä Akaan kisoissakin: istui ensin perusasentoon, mutta nosti takapuolensa ylös ennen lähetystä, mitä en itse huomannut. Liikettä lähdettiin työstämään rikkomalla kaavaa, eli liikkkurin "käsky" >vapautus, sitten perään lennosta merkille lähetys. Sitten Jessica heitteli kaploita ihan muuten vaan Hiskin ollessa vapaana, minä annoin "liki"-käskyn ja ja palkkasin hyvistä perusasennoista. Kerran His meni Jessican viereen tarjoamaan seuraamista :D
Päätin nyt, että alan käyttää tokokisoissa ihan samaa systeemiä kuin PK-kisoissakin, eli liikkeiden välit seuraten ja perusasentoihin kunnon "liki"-käsky eikä mitään "vähän sinnepäin"-juttuja. Kuvittelin, että tokokisoissa pitää olla jotenkin yleisrennompi, mutta erilainen käytös taitaa vaan sekottaa koiran päätä.
Vinoihin palautuksiin Jessica tarjosi tapaa, jota me ollaan jo alettu tehdäkin, eli kapulan nouto (heitto) vähitellen vinompaan ja vinompaan.
Toisessa osassa kaukoja, joissa sählättiin Hiskin kanssa kaikkea mahdollista vääristä asennoista massiiviseen eteenpäintuloon. Jessica tahtoi tietää meidän kriteerin, jota ei ole...Nyt tehdään pelkkää namijumppaa, eli takaisin ihan alkuun.
Lopuksi otettiin vielä paikalla istuminen ja -makuu ryhmässä. Istumisessa sattui kurja välikohtaus, kun porouros hyökkäsi Hiskin vieressä vasemmalla istuneen bc-uroksen kimppuun ja ne tappelivat oikein kunnolla aivan Hiskin nenän edessä. Huuto ja mekkala oli melkoinen. Hiskiä olisi selvästi himoittanut syöksyä sekaan, vaan eipä uskaltanut. Ennen tapausta ilmassa oli ollut jo sähköä: tappelun aloittanut koira oli eleistä päätellen aivan hyökkäysvalmis ja mainitsinkin siitä ohjaajalle. Molempien koirien omistajille tapaus oli järkytys. Itselleni vain vahvistui toimintatapa: koira viedään aina kentän reunalta valmiina (tiukan) käskyn alla riviin ja pidetään käskyn alla joka ikinen hetki.
Paikallaolot sujuivat kuulemma Hiskiltä kympin arvoisesti. Hiski oli iloinen ja innokas koko ajan.
Tykkäsin kovasti Jessican tyylistä. En tehnyt muistiinpanoja ja lisäksi minulta meni osa koulutuksista ohi, kun kävelytin vähän väliä Hetaa, jolla oli kova ripuli, minkä takia jouduin ottamaan sen mukaan. Tässä linkki Piia K.:n sivuille, hän näyttää kirjanneen kaiken tarkasti ylös: http://piiakarine.vuodatus.net/
Joka koirakko sai tehdä kaksi 15 minuutin pätkää. Otimme ensin ohjatun noutoa, jossa ilmoitin ongelmaksi hitaan merkille menon ja vinot kapulan palautukset. Ynnä yleisesti sen tötteröiden vaanimisen.
Tehtiin liikkuroituna. Hispander ei nyt sitten mennytkään niin älyttömän hitaasti merkille, joskin J. myönsi, että voisi se homman nopeamminkin tehdä. His "kiinnittyy" jo valmiiksi niihin kapuloihin, minkä tiesinkin. Hiski teki myös sen saman, minkä Akaan kisoissakin: istui ensin perusasentoon, mutta nosti takapuolensa ylös ennen lähetystä, mitä en itse huomannut. Liikettä lähdettiin työstämään rikkomalla kaavaa, eli liikkkurin "käsky" >vapautus, sitten perään lennosta merkille lähetys. Sitten Jessica heitteli kaploita ihan muuten vaan Hiskin ollessa vapaana, minä annoin "liki"-käskyn ja ja palkkasin hyvistä perusasennoista. Kerran His meni Jessican viereen tarjoamaan seuraamista :D
Päätin nyt, että alan käyttää tokokisoissa ihan samaa systeemiä kuin PK-kisoissakin, eli liikkeiden välit seuraten ja perusasentoihin kunnon "liki"-käsky eikä mitään "vähän sinnepäin"-juttuja. Kuvittelin, että tokokisoissa pitää olla jotenkin yleisrennompi, mutta erilainen käytös taitaa vaan sekottaa koiran päätä.
Vinoihin palautuksiin Jessica tarjosi tapaa, jota me ollaan jo alettu tehdäkin, eli kapulan nouto (heitto) vähitellen vinompaan ja vinompaan.
Toisessa osassa kaukoja, joissa sählättiin Hiskin kanssa kaikkea mahdollista vääristä asennoista massiiviseen eteenpäintuloon. Jessica tahtoi tietää meidän kriteerin, jota ei ole...Nyt tehdään pelkkää namijumppaa, eli takaisin ihan alkuun.
Lopuksi otettiin vielä paikalla istuminen ja -makuu ryhmässä. Istumisessa sattui kurja välikohtaus, kun porouros hyökkäsi Hiskin vieressä vasemmalla istuneen bc-uroksen kimppuun ja ne tappelivat oikein kunnolla aivan Hiskin nenän edessä. Huuto ja mekkala oli melkoinen. Hiskiä olisi selvästi himoittanut syöksyä sekaan, vaan eipä uskaltanut. Ennen tapausta ilmassa oli ollut jo sähköä: tappelun aloittanut koira oli eleistä päätellen aivan hyökkäysvalmis ja mainitsinkin siitä ohjaajalle. Molempien koirien omistajille tapaus oli järkytys. Itselleni vain vahvistui toimintatapa: koira viedään aina kentän reunalta valmiina (tiukan) käskyn alla riviin ja pidetään käskyn alla joka ikinen hetki.
Paikallaolot sujuivat kuulemma Hiskiltä kympin arvoisesti. Hiski oli iloinen ja innokas koko ajan.
Tykkäsin kovasti Jessican tyylistä. En tehnyt muistiinpanoja ja lisäksi minulta meni osa koulutuksista ohi, kun kävelytin vähän väliä Hetaa, jolla oli kova ripuli, minkä takia jouduin ottamaan sen mukaan. Tässä linkki Piia K.:n sivuille, hän näyttää kirjanneen kaiken tarkasti ylös: http://piiakarine.vuodatus.net/
lauantai 24. syyskuuta 2011
Hyvässä vedossa
Lauantaiaamuna hakuiltiin Sääksjärvellä pitkällä radalla, jonka olin edellisenä päivä käynyt merkkaamassa. Loistava, uusi paikka, ja luvallinenkin vielä. Lisämausteena ihan päältä ujeltavat Hornetit ynnä joku metsästäjä, joka räiski aika lähellä. Koirat ei olleet moksiskaan, hyvähermoista sakkia.
Hiski teki 12 pistoa, kaikilta löytö suoraan edestä, osa valmiina, osa ääniavuilla. Teemana eteneminen ja suorat pistot. Hienosti meni: His olisi vaivatta pistoillut toisen mokoman, ei painanut väsy, ei edes läähättänyt pahemmin. Poika on nyt hyvässä kunnossa. Maalimiehet kuljettivat koiraa leikittämällä aina vähän matkaa takalinjalla eteenpäin ja itse huutelin keskilinjalle.
Kun virtaa tuntui kovasti riittävän, tallasin Hispanderille hakutreenin jälkeen vielä esineruudunkin. Melko hankala maasto - nousua ja laskua - ja sairaan vaikeat, pienet esineet, kaksi ihan edessä, yksi vasemmalla lähellä sivurajaa montussa ja neljäs takana risukasojen keskellä.
Etu- ja keskiesineet His löysi helposti, mutta takaesinettä (!) ei millään. Se oli pieni kaasuletkun pätkä, joka on ennenkin ollut vaikea. Menin vähän lähemmäksi ja nousihan sekin sitten.
Huomenna on sitten vuorossa Jessica S.:n tokokoulu Niihamassa.
Hiski teki 12 pistoa, kaikilta löytö suoraan edestä, osa valmiina, osa ääniavuilla. Teemana eteneminen ja suorat pistot. Hienosti meni: His olisi vaivatta pistoillut toisen mokoman, ei painanut väsy, ei edes läähättänyt pahemmin. Poika on nyt hyvässä kunnossa. Maalimiehet kuljettivat koiraa leikittämällä aina vähän matkaa takalinjalla eteenpäin ja itse huutelin keskilinjalle.
Kun virtaa tuntui kovasti riittävän, tallasin Hispanderille hakutreenin jälkeen vielä esineruudunkin. Melko hankala maasto - nousua ja laskua - ja sairaan vaikeat, pienet esineet, kaksi ihan edessä, yksi vasemmalla lähellä sivurajaa montussa ja neljäs takana risukasojen keskellä.
Etu- ja keskiesineet His löysi helposti, mutta takaesinettä (!) ei millään. Se oli pieni kaasuletkun pätkä, joka on ennenkin ollut vaikea. Menin vähän lähemmäksi ja nousihan sekin sitten.
Huomenna on sitten vuorossa Jessica S.:n tokokoulu Niihamassa.
torstai 22. syyskuuta 2011
Toimi taas...
...haku nimittäin. Keskiviikkoiltana hakuiltiin vaihteeksi ihan eri porukassa, Hiskille uusia maalimiehiä. Poika otti valmiina oikean kulman, tyhjänä vasemman ja sitten neljä ukkoa, jotka kääntyivät takarajalla eteenpäin. Viimeisenä taas valmis äijä. Kaikki suorapalkoin, koska arki-iltana on pakko kiirehtiä.
Kaikki muu oli melko täydellistä, paitsi se kulmatyhjä: oli kaartelua ja pysähdyksiä, jotka johtuivat 99-prosenttisen varmasti siitä, että siinä alussa oli ollut meitä ennen treenanneiden aloittelevien koirien piiloja.
Lopuksi rämmittiin jo kaatosateessa ja melkein pilkkopimeässä. Likomärkänä ja viluisena, auton ikkunat vesihuurusta ummessa ajelin kotiin.
Torstaiaamuna taas Lilin ja Terhin kanssa Tamskin tallilla tokoilemassa. Tehtiin Herille kisamainen treeni.
Hiski otti ensin metskuhypyn, ruudun ja tunarin, käskytyksin. Metsku (pöllytys auttoi...) ja ruutu loistavat, tunarissa arpoi jotain, mutta ei annettu sen pilata hyvää fiilistä, eikä otettu uusintaakaan.
Lopuksi voimisteltiin Hiskin kanssa istumisharjoituksia törpöin miinoitetussa hallissa. Palkka pelkistä kunnollisista sivulla istumisista. Zetan asentoja>palkka heti oikeista. Tosin oli ne oli joka kerta oikeita...Ja PK-luoksetulo loppuun asti ynnä pientä seuraamista: paljon pysähdyksiä ja käännöksiä. Oli aika viihtyisää touhuta hallissa, kun sade lotisi ulkona.
Esineruutu. Joku päivä tuommoinenkin tehtiin. Kolme ihan pientä esinettä aivan edessä, neljäs keskellä ruutua. Ällistyttävän helppo nakki Hiskille.
Tarkkuusruutu. Tätä ei ole otettu kertaakaan SM-kisan jälkeen. Nyt on vissiin ohjaaja selvinnyt nollatraumastaan. Tallasin semmoseen paikkaan, jossa oli sahanpurua, puunkaarnaa, tikkuja ja tuohia. Viisisenttinen tuohirullan alla. Hetihän hra Hoo tuon löysi.
Kaikki muu oli melko täydellistä, paitsi se kulmatyhjä: oli kaartelua ja pysähdyksiä, jotka johtuivat 99-prosenttisen varmasti siitä, että siinä alussa oli ollut meitä ennen treenanneiden aloittelevien koirien piiloja.
Lopuksi rämmittiin jo kaatosateessa ja melkein pilkkopimeässä. Likomärkänä ja viluisena, auton ikkunat vesihuurusta ummessa ajelin kotiin.
Torstaiaamuna taas Lilin ja Terhin kanssa Tamskin tallilla tokoilemassa. Tehtiin Herille kisamainen treeni.
Hiski otti ensin metskuhypyn, ruudun ja tunarin, käskytyksin. Metsku (pöllytys auttoi...) ja ruutu loistavat, tunarissa arpoi jotain, mutta ei annettu sen pilata hyvää fiilistä, eikä otettu uusintaakaan.
Lopuksi voimisteltiin Hiskin kanssa istumisharjoituksia törpöin miinoitetussa hallissa. Palkka pelkistä kunnollisista sivulla istumisista. Zetan asentoja>palkka heti oikeista. Tosin oli ne oli joka kerta oikeita...Ja PK-luoksetulo loppuun asti ynnä pientä seuraamista: paljon pysähdyksiä ja käännöksiä. Oli aika viihtyisää touhuta hallissa, kun sade lotisi ulkona.
Esineruutu. Joku päivä tuommoinenkin tehtiin. Kolme ihan pientä esinettä aivan edessä, neljäs keskellä ruutua. Ällistyttävän helppo nakki Hiskille.
Tarkkuusruutu. Tätä ei ole otettu kertaakaan SM-kisan jälkeen. Nyt on vissiin ohjaaja selvinnyt nollatraumastaan. Tallasin semmoseen paikkaan, jossa oli sahanpurua, puunkaarnaa, tikkuja ja tuohia. Viisisenttinen tuohirullan alla. Hetihän hra Hoo tuon löysi.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Hirveä haku ja vähän tokoa
Haku Sääksjärvellä torstai-iltana kuuluu sarjaan "parempi unohtaa." Miten on ylimalkaan mahdollista, että koira, jonka kanssa on harrastettu hakua erittäin aktiivisesti 3,5 vuotta, ei osaa tehdä yhtään kunnollista suoraa pistoa ja yrittää toistuvasti takapistoja yms yms? Esim. oikeaan etukulmaan sain Hispanderin ehkä seitsemännellä lähetyksellä niin, että seisoin itse jo noin kymmenen metrin päässä kulmasta...
Kaiken lisäksi noin 100 metrin kohdalla His bongasi muutaman alueen reunamilla (irti olevan) koiransa kanssa talsivan ihmisen...Tallattua aluetta (ja suunnitelmaa) oli vielä jäljellä, mutta lopetettiin sitten siihen.
Positiivista muuten niin kaaottisessa rytäkässä oli Hiskin maailmaa syleilevän valtaisa innostus, jota en saanut lannistettua edes vihaisella karjumisellani.
Tokoilemassa kävimme Lilin ja Terhin kanssa Tamskin tallilla aamuna muutamana. Törppöjä ripoteltiin runsaasti tatamille. His kävi kuumana. Otimme ainakin ruudun, joka asennettiin silleen vinottain kulmaa kohti ja olikin Hispanderille vaikea rasti. Kisamainen tunnari sen sijaan oli helppo. Metallihypyssä His yritti taas venkoilla ja jäi esteen taakse toljailemaan. Niinpä ravistelin sitä niskanahasta ja kerroin, ettei niin tehdä. Kylläpä sitten onnistui metskukapulan nosto - ja ihan iloisesti kaiken lisäksi.
Vähän perusasentojumppaa ja se oli siinä.
Kaiken lisäksi noin 100 metrin kohdalla His bongasi muutaman alueen reunamilla (irti olevan) koiransa kanssa talsivan ihmisen...Tallattua aluetta (ja suunnitelmaa) oli vielä jäljellä, mutta lopetettiin sitten siihen.
Positiivista muuten niin kaaottisessa rytäkässä oli Hiskin maailmaa syleilevän valtaisa innostus, jota en saanut lannistettua edes vihaisella karjumisellani.
Tokoilemassa kävimme Lilin ja Terhin kanssa Tamskin tallilla aamuna muutamana. Törppöjä ripoteltiin runsaasti tatamille. His kävi kuumana. Otimme ainakin ruudun, joka asennettiin silleen vinottain kulmaa kohti ja olikin Hispanderille vaikea rasti. Kisamainen tunnari sen sijaan oli helppo. Metallihypyssä His yritti taas venkoilla ja jäi esteen taakse toljailemaan. Niinpä ravistelin sitä niskanahasta ja kerroin, ettei niin tehdä. Kylläpä sitten onnistui metskukapulan nosto - ja ihan iloisesti kaiken lisäksi.
Vähän perusasentojumppaa ja se oli siinä.
tiistai 13. syyskuuta 2011
Tottista, esineruutu ja metskutorveilua
Ja päivämäärä on siis keskiviikko 14.9.
Maanantai oli Hiskille lepopäivä, vain vapaana metsässä juoksentelua ohjelmistossa. Mieluusti pitäisin aina vähintään 2-3 lepopäivää kisojen jälkeen, mutta (taas) piti lipsua, kun sain hyvää treeniseuraa Vatulaan tiistaiaamuna. Eli kolmen ämmän - Miikun, Minnan ja Marian - kanssa käytiin tottiskentällä.Tänään His ei sitten taas tee mitään.
Tottis
Kito-sakemannin parina. Kaikki liikkeet, p-makuu ensin. Palkka ilmoittautumisen jälkeen pitkän suoran seuraamisesta, seuraava vasta eteenmenon jälkeen, muuten suulliset kehut. Hiski oli mainiossa vireessä, pikkuvirheitään tosin teki. Henkilöryhmässä tarkkailtiin erityisesti istumista, jota ei tehnyt kunnolla. Sitä sitten tovi jumpattiin. Toista kierrosta ei otettu.
Esineruutu
Ylellistä tallata esineruutu tämmöiseen paikkaan: tasaista, ei risukkoa ei puskia, eikä kuoppia, joihin rojahtaa joka toisella askeleella. Hiskille neljä esinettä: takakulmissa, keskellä ja edessä. Etuesine oli taas vaikea. Heta sai vielä hakea lapsen kengän ja oli tukehtua intoonsa.
Olipahan mukava syysretki kivassa seurassa, eikä yhtään haitannut, vaikka roiski vettä. Kyllä PK-hommelit on sentään niin tuttuja ja turvallisia, ah ja voih. Ja lopuksi tehtiin vielä pitkä, ihana lenkki.
Ainiin, aloin kiusata Hiskiä metallilla heti sunnuntai-iltana. Metallikapula on ollut lattiallla ennen aamu- ja iltaruokaa, ei mitään käskyjä, en edes katso Hiskiä enkä kapulaa. Ruokakuppi tulee, kun kapula on tuotu mulle. Ensimmäisenä iltana Hispander kävi örisemässä kapulalle, paiskoi sitä käpälillään, tuijotteli vuorotellen sitä ja minua varmaan varttitunnin. Eilisaamuna His jo tempaisi kapulan reippaasti matolta ja kantoi aikailematta kahvipöydän viereen, piti hyvällä otteella, otti perusasennonkin, hyvä, ettei kantapäitä kalauttanut yhteen ja pokannut. Tänä aamuna kokeilin pihassa ja taas alkoi se "onks pakko, jos ei taho"-mulkoilu. Toi kuitenkin lopulta vaikean näköisesti. Aika pässi osaa Hiippari välillä olla.
Maanantai oli Hiskille lepopäivä, vain vapaana metsässä juoksentelua ohjelmistossa. Mieluusti pitäisin aina vähintään 2-3 lepopäivää kisojen jälkeen, mutta (taas) piti lipsua, kun sain hyvää treeniseuraa Vatulaan tiistaiaamuna. Eli kolmen ämmän - Miikun, Minnan ja Marian - kanssa käytiin tottiskentällä.Tänään His ei sitten taas tee mitään.
Tottis
Kito-sakemannin parina. Kaikki liikkeet, p-makuu ensin. Palkka ilmoittautumisen jälkeen pitkän suoran seuraamisesta, seuraava vasta eteenmenon jälkeen, muuten suulliset kehut. Hiski oli mainiossa vireessä, pikkuvirheitään tosin teki. Henkilöryhmässä tarkkailtiin erityisesti istumista, jota ei tehnyt kunnolla. Sitä sitten tovi jumpattiin. Toista kierrosta ei otettu.
Esineruutu
Ylellistä tallata esineruutu tämmöiseen paikkaan: tasaista, ei risukkoa ei puskia, eikä kuoppia, joihin rojahtaa joka toisella askeleella. Hiskille neljä esinettä: takakulmissa, keskellä ja edessä. Etuesine oli taas vaikea. Heta sai vielä hakea lapsen kengän ja oli tukehtua intoonsa.
Olipahan mukava syysretki kivassa seurassa, eikä yhtään haitannut, vaikka roiski vettä. Kyllä PK-hommelit on sentään niin tuttuja ja turvallisia, ah ja voih. Ja lopuksi tehtiin vielä pitkä, ihana lenkki.
Ainiin, aloin kiusata Hiskiä metallilla heti sunnuntai-iltana. Metallikapula on ollut lattiallla ennen aamu- ja iltaruokaa, ei mitään käskyjä, en edes katso Hiskiä enkä kapulaa. Ruokakuppi tulee, kun kapula on tuotu mulle. Ensimmäisenä iltana Hispander kävi örisemässä kapulalle, paiskoi sitä käpälillään, tuijotteli vuorotellen sitä ja minua varmaan varttitunnin. Eilisaamuna His jo tempaisi kapulan reippaasti matolta ja kantoi aikailematta kahvipöydän viereen, piti hyvällä otteella, otti perusasennonkin, hyvä, ettei kantapäitä kalauttanut yhteen ja pokannut. Tänä aamuna kokeilin pihassa ja taas alkoi se "onks pakko, jos ei taho"-mulkoilu. Toi kuitenkin lopulta vaikean näköisesti. Aika pässi osaa Hiippari välillä olla.
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Latteahko evl-uran aloitus
Aloitimme sitten Hiskin kanssa evl-uramme. Tai "urasta" ei nyt oikein tässä tapauksessa voine puhua...Jotenkin en jaksanut ottaa ihan tosissani koko hommaa - en edes jännittänyt - eikä aamulla olisi kauheasti olisi huvittanut lähteä kentälle päiväksi notkumaan.
No mentiin nyt sitten kuitenkin. Tuomarina Timo Pussinen. Kaikki liikkeet tehtiin putkeen, eipä ole tuotakaan koskaan treenattu. Olimme kolmantena suoritusvuorossa, 14 koirakkoa luokassa. Olihan touhussa joitakin valopilkkujakin, kahden nollan lisäksi. Mutta mennäänpä järjestyksessä:
Istuminen ryhmässä 9. Oli liikutellut jalkojaan.
Paikalla makaaminen 8. Tarvitsi kaksi maahan-käskyä! Ei hyvää päivää...
Seuraaminen 7. Itse tykkäsin, oli napakkaa menoa. Katsojat olivat sitä mieltä, että pojot lähtivät paitsi tiiviydestä, myös vinoista p-asennoista. Saaplari sentään.
Zeta 8. Ei hajuakaan, mistä livahti pois kaksi pistettä, eikä sitä kerrottu. Kaikki asennot teki oikein.
Luoksetulo 8. Olisi voinut mennä maahan nopeamminkin, stoppi oli hieno.
Ruutu 7,5. Hämmästyin, kun näin pisteet ja se vissiin paistoi naamastakin, koskapa tuomari selitti, että liike olisi muuten ollut täydellinen, mutta kun koira ei ollut kunnolla perusasennossa. Joo, mutta että tuosta 2,5 pistettä...
Ohjattu 0. Tästä en sano muuta kuin että ohjaajan piikkiin menee koko pläjäys.
Metallinouto 0. Ei tuonut. Ei suostunut edes koskemaan - toljotti vain minua uppiniskaisen näköisenä esteen takaa: - Hae kuule ihan ite. Nöyrä bordercollie?
Tunnari.8. Oli minusta oikein hyvä, haisteli siististi, otti heti oman ja toi nätisti, tosin aika hitaasti, mutta niin teki moni muukin.
Kaukot 8. Liikkui vain 2-3 senttiä eteenpäin, teki kaikki vaihdot kertakäskyllä ja nopeasti. Jeee! Tästä olin suorastaan onnellinen.
Tiukka oli linja, kun kerran oli piirimestikset. Ihan tasaisen tiukkaa ei linja valitettavasti ollut: siinä missä alkupään koirat saivat esim. luoksetulosta ja tunarista kasin, lopussa heltisi ihan samanlaisesta suorituksesta ysi.
Hiskiin olin muuten oikein tyytyväinen, mutta yhdessä asiassa se kyllä oli tositosituhmien sukua: ei millään ottanut sitä peevelin perusasentoa liikkeiden alussa, so istunut sivulle. En voinut tokokokeessa oikein pahasti komentaakaan. Tästä tulee kyllä nyt runtua :( Ja se metallihomma pannaan myös nyt järjestykseen, nih.
Tokossa on tyhmää, ettei yhtään tiedä, mistä pisteitä lähtee. Paha tietää, mitä treenata.
No mentiin nyt sitten kuitenkin. Tuomarina Timo Pussinen. Kaikki liikkeet tehtiin putkeen, eipä ole tuotakaan koskaan treenattu. Olimme kolmantena suoritusvuorossa, 14 koirakkoa luokassa. Olihan touhussa joitakin valopilkkujakin, kahden nollan lisäksi. Mutta mennäänpä järjestyksessä:
Istuminen ryhmässä 9. Oli liikutellut jalkojaan.
Paikalla makaaminen 8. Tarvitsi kaksi maahan-käskyä! Ei hyvää päivää...
Seuraaminen 7. Itse tykkäsin, oli napakkaa menoa. Katsojat olivat sitä mieltä, että pojot lähtivät paitsi tiiviydestä, myös vinoista p-asennoista. Saaplari sentään.
Zeta 8. Ei hajuakaan, mistä livahti pois kaksi pistettä, eikä sitä kerrottu. Kaikki asennot teki oikein.
Luoksetulo 8. Olisi voinut mennä maahan nopeamminkin, stoppi oli hieno.
Ruutu 7,5. Hämmästyin, kun näin pisteet ja se vissiin paistoi naamastakin, koskapa tuomari selitti, että liike olisi muuten ollut täydellinen, mutta kun koira ei ollut kunnolla perusasennossa. Joo, mutta että tuosta 2,5 pistettä...
Ohjattu 0. Tästä en sano muuta kuin että ohjaajan piikkiin menee koko pläjäys.
Metallinouto 0. Ei tuonut. Ei suostunut edes koskemaan - toljotti vain minua uppiniskaisen näköisenä esteen takaa: - Hae kuule ihan ite. Nöyrä bordercollie?
Tunnari.8. Oli minusta oikein hyvä, haisteli siististi, otti heti oman ja toi nätisti, tosin aika hitaasti, mutta niin teki moni muukin.
Kaukot 8. Liikkui vain 2-3 senttiä eteenpäin, teki kaikki vaihdot kertakäskyllä ja nopeasti. Jeee! Tästä olin suorastaan onnellinen.
Tiukka oli linja, kun kerran oli piirimestikset. Ihan tasaisen tiukkaa ei linja valitettavasti ollut: siinä missä alkupään koirat saivat esim. luoksetulosta ja tunarista kasin, lopussa heltisi ihan samanlaisesta suorituksesta ysi.
Hiskiin olin muuten oikein tyytyväinen, mutta yhdessä asiassa se kyllä oli tositosituhmien sukua: ei millään ottanut sitä peevelin perusasentoa liikkeiden alussa, so istunut sivulle. En voinut tokokokeessa oikein pahasti komentaakaan. Tästä tulee kyllä nyt runtua :( Ja se metallihomma pannaan myös nyt järjestykseen, nih.
Tokossa on tyhmää, ettei yhtään tiedä, mistä pisteitä lähtee. Paha tietää, mitä treenata.
torstai 8. syyskuuta 2011
Hakustelua ja tokostelua
Hakua Sääksjärvellä to-iltana, viisi koirakkoa paikalla. Oltiin paikassa, jossa ollaan oltu viimeksi kolmisen vuotta sitten. Pimeä pamahtaa metsässä päälle jo heti kahdeksan jälkeen nykyään, joten pitkää rataa ei enää voi ajatellakaan. Eipä tosin ajateltu kesälläkään: Hiskille otettiin tasan yksi 300 metrin rata ennen viime viikonlopun HK3-kisaa.
Hiskille viisi pistoa, vasen kulma tyhjä (loistava pisto), sitten neljä ukkoa suoraan edessä, kaikille näyttö, mutta vapaalla liinalla>ruokapalkka, minulla pallo keskilinjalla. Kylläpä oli taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta kivaa silti.
Tokot
Hiski tuo ohjatussa kapulan niin, että oikean se palauttaa vinosti oikeaan kylkeen ja vasemman vasempaan ihan tyytyväisenä. Siitä se sitten siirtyy jonnekin sivumaastoon miten sattuu. Ihan karseeta. Olen yrittänyt opettaa sille suoraa eteen tuloa, mutta tuntuu olevan täysin toivotonta. Eilen luovutin ja totesin, että helpompi on opettaa se tulemaan (tässä liikkeessä) suoraan sivulle. Sitten joskus.
Kaukoissa ei myöskään mitään edistymistä ja eilen sekoili tunarissakin: ei nyt sentään väärää tuonut, mutta härkki kapuloita.
Mutta jostain syystä ei paljon haittaa :)
Hiskille viisi pistoa, vasen kulma tyhjä (loistava pisto), sitten neljä ukkoa suoraan edessä, kaikille näyttö, mutta vapaalla liinalla>ruokapalkka, minulla pallo keskilinjalla. Kylläpä oli taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta kivaa silti.
Tokot
Hiski tuo ohjatussa kapulan niin, että oikean se palauttaa vinosti oikeaan kylkeen ja vasemman vasempaan ihan tyytyväisenä. Siitä se sitten siirtyy jonnekin sivumaastoon miten sattuu. Ihan karseeta. Olen yrittänyt opettaa sille suoraa eteen tuloa, mutta tuntuu olevan täysin toivotonta. Eilen luovutin ja totesin, että helpompi on opettaa se tulemaan (tässä liikkeessä) suoraan sivulle. Sitten joskus.
Kaukoissa ei myöskään mitään edistymistä ja eilen sekoili tunarissakin: ei nyt sentään väärää tuonut, mutta härkki kapuloita.
Mutta jostain syystä ei paljon haittaa :)
 |
| Hiski ruutuilee. Tosi iloisen näköinen? Kuva Lili Scarpellini |
tiistai 6. syyskuuta 2011
Kuvia Niihaman tottiksesta HK3 3.9.
 |
| Tarkkana nyt. Henkilöryhmässä viisi ihmistä |
 |
| Hiipii, hiipii.... |
 |
| Dynamiittia kuonosta hännänpäähän |
 | |||
Tämähän meiltä sujuu
|
Tokoja
Tokoa on hömpötelty eri paikoissa hieman.
Kohtuuhyvällä mallilla-osasto:
Seuraaminen. Jaa-a. Taso vaihtelee.
Zeta. Kertaakaan (neljä kokonaista treeniä) His ei ole tehnyt väärää liikettä, kop, kop. Itse sekoilen, joten olen kuivaharjoitelllut ilman koiraa ja alan pikkuhiljaa oppia.
Tunnari. Ei ole tuonut väärää tai muuten sössinyt, ei kotona eikä kentällä.
Ruutu. Törpölle menoon otin käyttöön (eilen) "kierrä"-käskyn, joka nopeutti hommaa. Ohjautuu oikeaan paikkaan 90-prosenttisesti, mutta 10 prosentissa voipi kyllä käydä niin, ettei löydä koko ruutua :(
Ohjattu. Tässä en uskalla käyttää "kierrä"-käskyä, vaan vanha "törppö" saa kelvata. Lönköttelee merkille kuin vanha koni, mutta ei se mitään. Kertaakaan ei ole yrittänyt tuoda keskimmäistä. Pelottavaa.
P-istuminen ja p-makuu. Eipä ole hamoja tullut, mutta mikäänhän ei ole varmaa.
Luoksetulo. Ei olla pahemmin treenattu, joten ei tämä nyt mitenkään varma nakki ole.
Murheenkryyniosasto:
Metalli/hyppy. Outo juttu, luulin jo, että tämä oli kondiksessa. Ei ole kyllä tätäkään treenattu aikoihin. Kalisuttelee, on pudottamaisillaan: "ei pysty, ei kestä, kamalaa, ällöä". Pakko ottaa tiukka linja.
Kaukot. Huoh, huoh ja huoh. Kun edessä on jotain vaikka kuinka pientä estettä, menee ihan hyvin, samoin, jos seison lähellä, mutta jos siirryn kauas, etenee jopa metrin. Ja huom:. tätä kyllä on treenattu, paljonkin. Mutta ei opi, ei. Tai siis minä en ole osannut opettaa.
Kohtuuhyvällä mallilla-osasto:
Seuraaminen. Jaa-a. Taso vaihtelee.
Zeta. Kertaakaan (neljä kokonaista treeniä) His ei ole tehnyt väärää liikettä, kop, kop. Itse sekoilen, joten olen kuivaharjoitelllut ilman koiraa ja alan pikkuhiljaa oppia.
Tunnari. Ei ole tuonut väärää tai muuten sössinyt, ei kotona eikä kentällä.
Ruutu. Törpölle menoon otin käyttöön (eilen) "kierrä"-käskyn, joka nopeutti hommaa. Ohjautuu oikeaan paikkaan 90-prosenttisesti, mutta 10 prosentissa voipi kyllä käydä niin, ettei löydä koko ruutua :(
Ohjattu. Tässä en uskalla käyttää "kierrä"-käskyä, vaan vanha "törppö" saa kelvata. Lönköttelee merkille kuin vanha koni, mutta ei se mitään. Kertaakaan ei ole yrittänyt tuoda keskimmäistä. Pelottavaa.
P-istuminen ja p-makuu. Eipä ole hamoja tullut, mutta mikäänhän ei ole varmaa.
Luoksetulo. Ei olla pahemmin treenattu, joten ei tämä nyt mitenkään varma nakki ole.
Murheenkryyniosasto:
Metalli/hyppy. Outo juttu, luulin jo, että tämä oli kondiksessa. Ei ole kyllä tätäkään treenattu aikoihin. Kalisuttelee, on pudottamaisillaan: "ei pysty, ei kestä, kamalaa, ällöä". Pakko ottaa tiukka linja.
Kaukot. Huoh, huoh ja huoh. Kun edessä on jotain vaikka kuinka pientä estettä, menee ihan hyvin, samoin, jos seison lähellä, mutta jos siirryn kauas, etenee jopa metrin. Ja huom:. tätä kyllä on treenattu, paljonkin. Mutta ei opi, ei. Tai siis minä en ole osannut opettaa.
lauantai 3. syyskuuta 2011
HK3 pistein 290 :D
Hakukoe 3.9.
Tavesin järjestämä koe: tottis Niihamassa, maastot Teiskossa. Kymmenen koiran kokeessa vain viisi koirakkoa. Olimme ainoa voittajaluokan koirakko.
Tottis vedettiin kolmen ringissä, josta en tykkää yhtään. Tuomarina K. Santikko. Olimme ensimmäisenä suorittamassa.
Hiski ei ollut niin hyvässä mielentilassa kuin SM:ssä, se vauhkoontui vaihteeksi provosoivasta sakemanniuroksesta. Sain kuitenkin hanskattua homman aika hyvin. Seuraamisessa näkyi levottomuutta ja kontaktin tippumista,muut liikkeet teki melko hyvin. Esteen takaa ei meinannut löytää kapulaa ja luulin jo, että kiertää. Itselläni oli tosi huono olo, huimasi ja oli kova päänsärky, pari kertaa horjahdinkin.
Pisteitä tuli kuitenkin peräti 96, kumma kyllä.
Henkilöetsintä. Eka ukko oli oikealla jossain 50-100 metrin vaiheilla, seuraava 200 metrin tienoilla vasemmalla ja viimeinen taas vasemmalla lähes 300 metrissä. Käytin nyt pilliä ja se ehkä auttoi vähän pistojen supistamisessa, mutta kyllähän Hispander silti muutaman ihan tolkuttoman laajan piston onnistui luikauttamaan. Se tuli pois kaukaa edestäpäin, kun olin itse edennyt noin 30 metriä. Teki aika hyvät ja syvät pistot kuitenkin ja itse pistotin kohtuullisen järkevästi.
Tuomari - Mia S. - kehui "koiran käyttöä" ja "alueen käyttöä", mutta olisi toivonut hallitumpaa kokonaisuutta ja vähemmän laajoja pistoja. Oho...
Pisteitä 164, yksi piste lähti ihan oikeutetusti keskimmäisestä näytöstä, jolla His ei mennyt ihan piilolle asti.
Sitten melkein suoraan esineruutuun, joka oli - hakkuuaukolla. Aukko kasvoi puolitoistametristä horsmaa. Kun koiran lähetti sekaan, sinne se myös katosi. Hispander toi kuitenkin parissa minuutissa kolme esinettä ja se oli siinä. Täydet 30 pistettä, ei mitään moitittavaa.
Yhteensä siis pisteitä 290. Olen kyllä Hiskiin enemmän kuin tyytyväinen :) Se oli siis meidän toinen ykköstulos. Yksi tarttis vielä hakea...
Koe oli hyvin järjestetty ja tunnelma tosi mukava. Purtavaa oli runsaasti ja sää paras mahdollinen.
Tavesin järjestämä koe: tottis Niihamassa, maastot Teiskossa. Kymmenen koiran kokeessa vain viisi koirakkoa. Olimme ainoa voittajaluokan koirakko.
Tottis vedettiin kolmen ringissä, josta en tykkää yhtään. Tuomarina K. Santikko. Olimme ensimmäisenä suorittamassa.
Hiski ei ollut niin hyvässä mielentilassa kuin SM:ssä, se vauhkoontui vaihteeksi provosoivasta sakemanniuroksesta. Sain kuitenkin hanskattua homman aika hyvin. Seuraamisessa näkyi levottomuutta ja kontaktin tippumista,muut liikkeet teki melko hyvin. Esteen takaa ei meinannut löytää kapulaa ja luulin jo, että kiertää. Itselläni oli tosi huono olo, huimasi ja oli kova päänsärky, pari kertaa horjahdinkin.
Pisteitä tuli kuitenkin peräti 96, kumma kyllä.
Henkilöetsintä. Eka ukko oli oikealla jossain 50-100 metrin vaiheilla, seuraava 200 metrin tienoilla vasemmalla ja viimeinen taas vasemmalla lähes 300 metrissä. Käytin nyt pilliä ja se ehkä auttoi vähän pistojen supistamisessa, mutta kyllähän Hispander silti muutaman ihan tolkuttoman laajan piston onnistui luikauttamaan. Se tuli pois kaukaa edestäpäin, kun olin itse edennyt noin 30 metriä. Teki aika hyvät ja syvät pistot kuitenkin ja itse pistotin kohtuullisen järkevästi.
Tuomari - Mia S. - kehui "koiran käyttöä" ja "alueen käyttöä", mutta olisi toivonut hallitumpaa kokonaisuutta ja vähemmän laajoja pistoja. Oho...
Pisteitä 164, yksi piste lähti ihan oikeutetusti keskimmäisestä näytöstä, jolla His ei mennyt ihan piilolle asti.
Sitten melkein suoraan esineruutuun, joka oli - hakkuuaukolla. Aukko kasvoi puolitoistametristä horsmaa. Kun koiran lähetti sekaan, sinne se myös katosi. Hispander toi kuitenkin parissa minuutissa kolme esinettä ja se oli siinä. Täydet 30 pistettä, ei mitään moitittavaa.
Yhteensä siis pisteitä 290. Olen kyllä Hiskiin enemmän kuin tyytyväinen :) Se oli siis meidän toinen ykköstulos. Yksi tarttis vielä hakea...
Koe oli hyvin järjestetty ja tunnelma tosi mukava. Purtavaa oli runsaasti ja sää paras mahdollinen.
 |
| - Olinko vähän hyvä? Kuva: Elina Noppari |
perjantai 2. syyskuuta 2011
Minihakua
Haku vuorossa jälleen torstai-iltana Sääksjärvellä. Mulla oli tosi hutera olo Lyrica-vieroitusoireiden takia. Nyt tiedän, miltä narkkareista tuntuu.
Hiskille vain kolme maalimiestä, kaikille näytöt: Vasemmalla ei ihan kulmassa olevan haistoi heti kättelyssä, tuuli kävi sieltä. Seuraavan maalimiehen nosti ojan pohjalta oikealta suunnitelman mukaan hienolta laatikkopistolta palatessaan. Olin jo viheltänyt pilliin ja His oli kovaa kyytiä tulossa, kun haistoi ukon ja heiti uparit. Upeeta! Kolmas oli tosi syvällä vasemmalla puuston takana, mutta haistoi ryökäle senkin jo keskilinjalle. Puhalsin piruuttani pilliin, vaikka tiesin hyvin, että Hispander on menossa maalimiehelle. Marja-Leena kertoi, että vihellys kuului juuri, kun His oli tulossa piilolle, mutta tyynesti poitsu oli käynyt tarkistamassa, onko akalla palkka, ottanut rullan ja lähtenyt tulemaan keskilinjalle.
Ensimmäiseltä ja toiselta piilolta toin pois hallinnassa, toisella palkkasin itse vasta keskilinjalla, ensimmäisellä takana kulkeva mm palkkasi keskilinjalle mennessä aina, kun His seurasi minua hyvin.
Kaikenkaikkiaan superisti sujunut pikku treeni, josta jäi tosi kiva fiilis. Oltiin nopeita ja treenattiin viisi koiraa kahdessa tunnissa.
Hiskille vain kolme maalimiestä, kaikille näytöt: Vasemmalla ei ihan kulmassa olevan haistoi heti kättelyssä, tuuli kävi sieltä. Seuraavan maalimiehen nosti ojan pohjalta oikealta suunnitelman mukaan hienolta laatikkopistolta palatessaan. Olin jo viheltänyt pilliin ja His oli kovaa kyytiä tulossa, kun haistoi ukon ja heiti uparit. Upeeta! Kolmas oli tosi syvällä vasemmalla puuston takana, mutta haistoi ryökäle senkin jo keskilinjalle. Puhalsin piruuttani pilliin, vaikka tiesin hyvin, että Hispander on menossa maalimiehelle. Marja-Leena kertoi, että vihellys kuului juuri, kun His oli tulossa piilolle, mutta tyynesti poitsu oli käynyt tarkistamassa, onko akalla palkka, ottanut rullan ja lähtenyt tulemaan keskilinjalle.
Ensimmäiseltä ja toiselta piilolta toin pois hallinnassa, toisella palkkasin itse vasta keskilinjalla, ensimmäisellä takana kulkeva mm palkkasi keskilinjalle mennessä aina, kun His seurasi minua hyvin.
Kaikenkaikkiaan superisti sujunut pikku treeni, josta jäi tosi kiva fiilis. Oltiin nopeita ja treenattiin viisi koiraa kahdessa tunnissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)