HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Vauhtia ja tilanteita

KUVAT: KATRI PIETILÄ






Kuvat lauantain paukkupakkastottiksesta otti siis Katri. Kiitos! Huomatkaa ohjaajan Siperia-look ja viimeinen kuva, jossa esiintyy aito rättipää.

Hakutreenit sunnuntaina 18.1.
Hiski: ensin neljä ukkoa hajunhakuina (eka reaktiona lähellä keskilinjaa). Nämä erinomaisesti. Sitten neljän koirakon treenit ja Hiski kehiin uudestaan, hakemaan samat ukot samoista paikoista, mutta valmiina. Ensimmäinen kokeilu tätä lajia. Kolme ensimmäistä napakymppi (ekalle tosin varasti, mutta ei väliä). Nokka oli kivasti ylhäällä enimmäkseen. Viimeisellä ukolla tuli pikku kompastus: Hiski ampaisi suoraan kohti maalimiestä, joka oli piilossa kiven takana, mutta hukkasi sitten ilmeisesti hajun ihan lähellä ja kääntyi vasemmalle, jolloin kadotin Hiskin näkyvistä. Ehdin jo puhaltaa pilliin, kun hoksasin, että Hiski olikin jo piilolla.
Maalimiehen mukaan oli tullut loppumatkan käännöksen jälkeen jäljestämällä...Mm oli kiertänyt kaukaa takakautta piiloon, ihan ohjeiden mukaan. Hiukan harmitti, mutta toisaalta: Hiskillä on ihan hirveä hinku löytää maalimies ja jos se sitten löytää joskus ukon jäljestämällä, niin ei sille vaan mitään voi. Alku meni kyllä ihan ilmavainulla. Ja plussaa sekin, ettei tullut pois, vaikka puhalsin pilliin, kun oli juuri löytänyt mm:n.
Minkäänlaista ahdistusta Hiski ei maalimiehillä tunne ja lakanoista ja maastopressuista Vemmelsääri ei ota paineita. Se käyttäytyi taas piiloilla kauniisti. Palkkana ensin namit ja jokaiselta äijältä se sai myös lelun, jolla mm vähän leikki. Hiski luopuu viimeistään keskilinjalla lelusta ihan vapaaehtoisesti ja alkaa jo haistella seuraavaa maalimiestä.
Pitänee alkaa pikkuhiljaa kiinnitää lähetysasentoonkin huomiota: nyt Hiski on niin hirveellä kiihkolla menossa hakemaan, että sitä joutuu pidättelemään. Olen antanut tuon toistaiseksi olla.
Heta sai sitten jäljestää risukkoon eksyneen mamman ihmisten ilmoille. Odotteli Katrin kanssa niin kauan, että mamma ehti kunnolla eksyksiin.
Ja Roihun viestin päälle vielä Hiskin ja Roihun yhteiskiito.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vautsi vau kun hienoja kuvia Hra Hiskosesta! On se kyllä komia pojankoltiainen! Ja hyvältä näyttää (ja kuulostaa) tottiksetkin!

Hiippari kirjoitti...

Joko sää ny kerkisit kommentoimaan! Sitä ne kuvat teettää...Eikö Hiski olekin aika timmissä kunnossa, kylkiluut paistaa. Se laitetaan nyt lampaanihrakuurille, öljyt ei tunnu missään, vaikka joka annokseen lorotetaan.
Terkkuja Merkalle, sen tottikset ne vasta hienolta kuulostaakin: että ilman palkkaa koko setti, hui. Ei Vemmelsäären pinna kyllä kestäisi vielä...

Hanna kirjoitti...

Vaude tosiaan, upea pojankoltiainen :) Noi korvat on älyhellyyttävät!

Susan Miiro kirjoitti...

Voi mikä vemmelsääri. Nyt en kyllä yhtään ihmettele, miksi Ruut'a luultiin kerran vinttikoiraksi.. tosin Hiski se vasta vinttarin näköinen on, mutta niin tavattoman hyvän näköinen ja nuo lihakset =D Kyllä on poika timmissä kunnossa ja vauhtia tuntuu piisaavaan.