Nero-Vili

"Koirasi on nero" "On sulla melkoinen koira."
Mitähän sitä pitäisi tämmöisen keskinkertaisilla älynlahoilla varustetun ohjaajan ajatella näistä Jari Koon kommenteista? Kieltämättä pikkasen hämmentävää. Mutta ylpeä olen tosta neropatti- Filistealaisestani, joka hämmästytti taas jopa guru-Jaria.
Vili oli kyllä eilisiltana Vihdissä aikamoisessa vedossa, ihan siinä rajoilla, ettei heilahtanut neula punaiselle. Tai itse asiassa muutaman kerran heilahtikin. Otin sen kokeeksi ihan suoraan autosta kehiin pitkän matkan jälkeen, silläkin saattoi kyllä olla osuutta siihen, että Vili oli vähän niinkuin  lentoonlähdössä. Mun pitää nyt luultavasti vaihtaa tuo seuraamiskäsky "liki", koska se aiheuttaa Vilissä välittömän jännittymisen (ne väärät neuvot, aaargh!).
Mutta pääpaino oli eilen noutojutuilla, koska halusin Jarin kommentoivan hommaa. Vili iski tapansa mukaan hampaat kapulaan kuin se kuuluisa sika siihen limppuun. Rusahdus vain kuului. Mutta piti pitotreenissä hyvin rauhallisesti kuten tapansa on. Sitten treenasimme "kolmionoutoa", jossa Vili teki homman hienosti myös, muutamalla kerralla hyökkäsi kapulaan vähän turhan raivoisasti, otti laipasta kiinni, mutta korjasi suussaan kesken matkan oikeaan asentoon. Aika hauska näky. Vili ei varsinaisesti pureskele kapulaa, mutta "korjaa" paikkaa, eli saattaa pyöräyttää muutaman kerran, mistä en kyllä tykkää. Ihan hemmetin noipeat palautukset ja hyvät luovutukset suoraan edessä.
Sitten kokeiltiin heittämistä, mitä ei ole tehty kertaakaan viime syksyn jälkeen. Siinähän Vilistä kuoriutuu korppikotka ja kapulasta on aika vaikea irrottaa katsetta. Sain sen kyllä vilkaisemaan itseäni ennen lähetystä. Tässä sitten tuli mukaan myös pahempi pyöräytys ja palautuksessa pieni vinkaisu. Aletaanpa tätä nyt työstää targetin avulla.
Tämä oli viimeinen kurssikerta. Oli kyllä antoisa kattaus. Jari vähän lupaili jatkoa, ollaan Vilin kanssa mukana, jos sellainen tulee.

Muuten ollaan tehty Vilin kanssa tottista muutama kerta jo kentällä ja se on aivan mahtavaa! Ihan eri fiilis kuin hallissa. Pysytellään edelleen helpoissa jutuissa, mutta pikkuhiljaa pitää vähän jo vaikeuttaa.

Maastossa Vili on jatkanut rullatreenejä, kasassa nyt 56 rullantuontia. Otettiin mukaan piilotkin ja näyttö, jossa roikun mukana. Hyvin menee ja Vilistä homma on supermahtavaa.
Hiskikin on treenannut pari kertaa hakua 100 metrin radalla ja sehän on kyllä ihan pro edelleen.

Molemmille pojille on tallottu myös esineruutuja, joissa ei mitään valittamista.

Pudotetun rata tehtiin enimmäistä kertaa oikein metsään ja kumpikin rekku oli aika kuutamolla. Molemmat vetäisivät hanskan yli tuhatta ja sataa, jarruttamatta, Hiski Savontielle saakka. Pistän tämän uutuuden piikkiin. Toisto meni kummallakin nappiin.

Tarkkuusruutuja tehty muutama molemmille, Vilille jo pari pikkuesineen helppoa etsintääkin, hienosti maahanmenolla ilmaisi.

Ja Vilihän on myös käynyt pari kertaa paimentamassa Somerolla. Edistyy, se on ihmellinen luonnonlahjakkuus. Kun saisi omat aivonsa ja koordinaationsa vaan jotenkin toimimnaan.