 |
| Vili kolmisen vuotta sitten,. Nyt se on jo iso poika, jolla on JK3 ja EK3 ykköstuloksin. Mutta edelleen se on "puolikesy luonnonlapsi", äärimmäisen rakastettava adhd-kakara |
Olemme käyneet Vilin kanssa kahdessakin EK-kokeessa ja sillä on nyt EK2- ja EK3-koularit.
EK2, KALAJOKI 29.9., Sami Isopahkala
Koe kulki rantaloman nimellä (raaka tuuli ja kylmä kuin mikä) ja sinne lähdimme kolmen koplalla, eli matkassa mukana olivat myös Sara+Tarmo ja Saara+Kyy. Vuokrasimme kivan mökin ja olimme kaksi yötä. Kaikinpuolin hauska ja onnistunut reissu!
Maasto
Koe alkoi jäljellä. Kaikki kepit, mutta janalta lähti kaksi pistettä "ryntäämisestä", minusta vähän turhaan, koska Vili eteni luotisuoraan otti varmasti jäljen oikeaan suuntaan. 58 p.
Seuraavaksi pudotettu, joka meni muuten hyvin, mutta Vili pysähtyi haistamaan matkalle pystytettyä, alokasluokan matkaa merkkaavaa keppiä. Siitä pois yksi piste. 19 p.
Sitten tarkkuus. Ja voihan kökkö: Vili ilmaisi esineen maahanmenolla, loikkasin ruutuun ja kappas: en löydäkään esinettä. Minuutti kuluu ja sitten tulee jo tuomarikin etsimään. Ei löytynyt koskaan, seuraavalle piti tehdä uusi ruutu. Ilmeisesti pikkuesine hupsahti jonnekin syvälle paksuun jäkälään eikä smöyhimisestä huolimatta suostunut enää ilmaantumaan. 0 p.
Jos tarkkuuden nollaus potuttikin pienen hetken, niin haku kohensi mielialaa kummasti. Vili teki kaiken aivan oppikirjamaisesti ja saatiin ansaitusti täydet pisteet eli 70 p.
Tottis
Olimme toisessa parissa, Vili suoritti ekana. Melkein suoraan autosta kentälle, joka oli pieni ja laidat täynnä jos jonkinlaista härpäkettä. Vili virittyi tapansa mukaan välittömästi vinkumaan ja jatkoi piipitystä noutoihin saakka taukoamatta. Teki kuitenkin kaikki liikkeet hienosti ja ihmeen tarkasti, vinkumisesta huolimatta sen mieliala ei ollut kovin paha. Itsekin olin aika rento.
Ninpä saimme kokonaispisteiksi 89, mistä olin mielissäni. Tuomarointi oli asiallisen tiukahkoa.
Loppupisteet 265, eli vallan mainio suoritus.
Tarmo nappasi ykköstuloksen ja Kyy myös kakkostuloksen,. Hyvillä mielin lähdimme sunnuntaina ajelemaan (4 tuntia... ) kotia kohti. Hirvittelimme kyllä, että kahden viikon päästä olisi heti EK3-koe.
EK3, HÄMEENKYRÖ 13.10., Mikael Kallio
Tämä oli siitä poikkeuksellinen EK-koe, että se alkoi tottiksella.
Olimme Vilin kanssa nro 1.
Vili aloitti ulinan samalla hetkellä, kun jalkani osui kentän reunaan... Mökä oli pahempaa kuin Kalajoella ja Vili oli paljon hermostuneempi ja keskittymättömämpi. Pystyi kuitenkin tekemään hommat ilman liikevirheitä ja paikkasi noudoilla paljon. Onnistuin antamaan niin järeät irrotuskäskyt, että irrotti sentään kapuloista ekoilla käskyillä, luojan kiitos. Mutta mielenmtila oli mitä oli.
Pisteitä kuitenkin 86, missä omasta mielestäni oli muutama liikaa.
Maasto
Täällä kaikki sujui mallikkaasti: esineruudussa meni kolme pistettä mälväämisestä, ihan aiheellisesti. Vili kikkaili harvinaisen reteästi ja irrottamisessakin oli vaikeuksia. Nauratti kyllä yleisöä taas pöljäilyllään. Kaameat ylikierrokset. Toiset kaksi pistettä lähti hausta, jossa yksi pisto jäi vajaaksi ja toisella piilolla pyöri levottomasti ja vähän liian kaukanakin.
Maastopisteet yhteensä 195.
Yhteispisteet 281, eli ensimmäinen ykköstulos EK:sta. Valiokello on siis käynnistynyt sekä jäljeltä että EK:sta.
Nyt alkoi Vilin kanssa hyvin intensiivisen treenirupeaman jälkeen PIIIITKÄ talvitauko, varsinkin tottiksesta, jonka kohdalla mietintämyssy on erittäin syvällä päässä. Ainakin pallo-/lelupalkka jää nyt kokonaan pois kentältä. Se vain selvästi pahentaa asiaa/turhaumaa.
Vili on aloittanut agilityn lainakuskin kanssa ja saa nyt puskea energiaansa siihen. Harvakseltaan käymme myös hakutreeneissä ja ehkä tekemässä muutaman jäljen ennen lumentuloa. Keväällä katsotaan, mikä on tilanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti