Tokoa siis ohjelmassa jälleen.
Maneesi: Kera Miikun, Roihun ja Priiman perjantai-iltana. Aloitimme metallihypyllä ja teimme kaikki liikkeet liikkuroituina, osa palkatta. '
Hyvää:
Hyppy>mainio. Ohjattu>mainio Tunari>mainio. L-tulo, noh, otettiin vain läpi.
Seuraamisessa paljon käännöksiä ja pysähdyksiä, Hiski tuntui hyvin valppaalta. Mutta: se tosiaan "osaa lukea ajatukset" eli alkaa kääntyä jo heti, kun liikkuri sanoo "täyskäännös"! Ei sentään yksi lähde eri suuntaan kuten kuulemma eräs koira on tehnyt. Hämykäskyä kehiin siis.
Hyvät merkillemenot: ei jälkeäkään edellisen maneesinitreenin koomailusta.
Ongelmakohtia: zeta. Oli jotenkin epävarma (itse olin liian "löysä"?) ja istui seisomisen (m-i-s). Käsiapua ei siis voi jättää pois....
Kaukot: kaukaa. Seisomaan oikein hyvin, siitä palkka. Istumaan nousussa pompsahti eteenpäin kunnolla. Hinkattiin tätä eri matkoilta Miikun ja Priiman melskatessa takana. Olikin paha: His jopa arpoi likkeitä, jota se ei yleensä tee.
Ruutu: mustat nauhat hiekalla ja aika pimeää, ylipitkä matkaa. Meni epävarmasti ja jäi eteen. Ei kertakaikkiaan vaan hahmottanut. En ole silti huolissani tästä.
Oikein hyvä fiilis jäi treenistä.
Lauantaiaamuna käväisimme Tamskin kisamaisissa treeneissä tallilla: listallamme oli seuraaminen, ohjattu ja tunari+paikallamakuu.
Seuruun aikana oli tosi pahat haukku- yms häiriöt ja liikkuri kulki pitkin kenttää, samoin "tuomari". Hiski ei ollut yhtä pätevä kuin edellisiltana, muttei huonokaan. Vilkuilua esiintyi.
Seuraamisen jälkeen His ei ottanut kontaktia millään, tätä ihmettelin, kunnes huomasin, että joku ihana pörröinen koiranpentu rallattelee pitkin kenttää. Hiski tietysti seurasi sitä silmä tarkkana.
Ohjatusta ja tunarista en keksi mitään huomauttamista.Olin mahdottoman tyytyväinen poitsuun!
"Kisan" jälkeen vielä Lilin ja kumppaneiden kanssa vähän treeniä. Otimme p-istumisen, ok. Lisäksi jääviä, sekä törpötellen että ilman. Kaukot, ensin peruuttamista, sitten kaukaa>palkka heti seisomisesta ja sitten istumisesta, vielä läheltä koko setti. Lopuksi ihan kisamaisesti kaikki vaihdot. Ja 100-prosenttisesti oikein, sähäkästi ja liikkumatta yhtään! Jeee!
Luoksetulonkin otin, ihan kokonaisena. Makuusta tulosta vauhtipalkka. Oikein hyvä. Lopuksi vielä läpi, vähän jo himmaili...
Ruudun paikkaa haimme kahteen ruutuun lopuksi.
Yhdessä vaiheessa hoffiuros pöllähti aika uhkaavin elein meidän viereen ja His ehti jo terhentyä. Hoffin omistaja sai nopsasti koiransa ruotuun ja me jatkettiin siitä, mihin jäätiin. Hiskille ei jäänyt mitenkään tilanne päälle, olin mielissäni. Jo tallille tullessa ohitimme läheltä pari nuorta urosta, joille Hiippari yritti kukkoilla, mutta ehdin estää. Puri sitten vähän rättiä ennen kuin aloitettiin ja oli treeneissä ihan kuosissa.
Marjamäki:
Su-ilta. Kummasti ehdittiin touhuta vähän kaikenlaista ja oli oikein hauskaa, vaikka olin vähän väsynyt mennessä. His oli niin täpöillä mukana, että hertttileijaa. Humputeltiin ja leikittiin paljon eikä säästelty palkoissa tällä kertaa. Ensin p-istuminen, ok. Teemana oli luoksetulo ja siinä Hiski meni retkuun Sari L:n karjahdellessa vienolla(!!!) äänellään käskyjä ihan vieressä, kun kävelin poispäin. His oli likkunut parikymmentä senttiä. Kaukoja tehtiin paljon peruuttamalla ja sitten ihan kisamaisesti. Vautsi, että osasi hienosti! Törpön kiertojakin oikein kunnon vauhtipalkalla.
Herra H. Hörökorva on mahtava :)))
Hetalle kuuluu muuten oikein hyvää. Se on hämmästyttävän reipas ja jaksaa lenkkeillä (paljon vapaana, sori). Olen tehnyt sille mielenvirkistykseksi pentutreeniä, esimerkiksi luoksetuloja ja asennonvaihtoja. Niissä se on kyllä uskomattoman hiiiiidas. Se myös yrittää aina niin kovasti jumpata taustalla, jos treenaan Hiskin kanssa jotain. Aina puolisen minuuttia myöhässä....
Hetaliini on myös alueen epävirallinen, mutta äärimmäisen tarkka kadunlakaisija: ei sellaista roskaa olekaan, jota se ei poimisi kadulta (tai kaivaisi lumihangesta) mukaansa. Aina viedään roskikseen ja neito saa ansaitun palkan.
Ja ammuskellutkin olen lähinnä metsälenkkien yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti