Jostain käsittämättömästä syystä löysin itseni ja Hiskin Kyröskoskelta JK3-kisasta. Jälkiä on tehty tänä keväänä tasan kolme kappaletta, pisin 600 metriä. Yksi vieraan tekemä jälki, peräti 300-metrinen.
Janoja on tehty muutama ja ne ovat enemmän tai vähemmän vituralleen.
Siihen nähden Hiskin tulos oli aivan loistava: vain yksi välikeppi jäi, ilmeisesti toiseksi viimeinen. Maasto oli mahtavaa, mutta rutikuivaa, yli puolet jäljestä kulki täysin varjottomassa paistinpannussa. Olin itse pyörtyä ja kilometrin kohdalla His alkoi läähättää ja jäljesti ihan kuono ilmassa, näytti siltä, ettei sillä oikein henki kulkenut. Olin jo ihan varma, että lopettaa kokonaan. Mutta ei, loppuun asti taisteli hän.
Jälki lähti janalta ihan tapista. Alussa oli jokin väärä jälki, joka teki Hiskin jatkamisen vähän epävarmaksi. Pisteitä kuitenkin 39.
Esineruutu oli älyttömän helppo: Hiskiltä meni 1,5 minuuttia. Kuulemma päivän paras suoritus. Lisäksi Hiski toimi juuri niin kuin on treenattu, kaistaleperiaatteella.
Aijuu, se tottis. Oli ensimmäisenä päivän ohjelmistossa. Taas ensimmäisenä suorittamassa ja se keleen keuliminen iski heti taas päälle. Mian mielestä seuraaminen oli sitten taas välillä liian tiivistä. Hmm, enpä tiedä. Mutta tästä aiheellisesti vain hyvä.
Ja sama juttu kaikissa valmistelevissa. Ja kas kummaa: vinot loppuperusasennot olivat taas löytyneet. Kauhistus oli se, että His kuulemma VÄISTI, kun heitin kaksikiloista ja siitä saatiin vain hyvä, mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen. Tämä nyt tehotarkkailuun.
Pisteitä 92. Tähän en voi olla tyytyväinen, koska His pystyy paljon parempaan.
Yhteispisteet niukka ykköstulos 271. ja koirakoita oli mukana 19 kappaletta. Hui ja Hanna voittivat hienosti, onnea!
2 kommenttia:
No johan te tuloksia taas tahkoatte lajissa kuin lajissa, onnittelut! On taas veli-/enomiehet olleet ahkeria.
Onnea, taas :)
Lähetä kommentti