HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




torstai 4. heinäkuuta 2013

On tottisteltu(kin). Ja saatiin SE

 
Yhteinen suunta. Hiski ja tehokas tottishäirikkö Piitu-beagle

Tottista, nih
Kotipihassa naksuttelua aamuin illoin AHKERASTI hyvistä perusasennoista ja lähdöistä, nyt jo muutama pitempikin pätkä "altapois"-taktiikalla. Ruokakupille (taka)palkkailua aamuin illoin.
Myös eteentuloista sivullesiirtymisiä ihan käsiavuin, kun paikka tuntuu erityisesti tuossa hukkuvan. Sama kapulan kanssa. Muutama hyppykin jopa on otettu.
Pidemmistä seuraamispätkistä usemmiten superhyperpalkka eli uiminen.
Lempäälän Kirkkojärven rannan nurtsilla seuraamista ja kapulan luovutuksia. Palkkana taas lopuksi uiminen. Kivasti män.
Toijalan kentällä ensin ilmot Kiton kanssa, lähtöjä ja pyörimistä, yksi hiukan pidempi pätkä. Siirtymäpalkkausta, noudot.
Toisessa erässä vain jäävät nopeasti palkaten.
Niihamassa kisamaisesti.  Koko seuruukuvio palkatta, palkka vasta istumisen valmistelevasta. Sitä samaa: keulimista, keulimista, poikkeilin pois alta, tuntui vähän siitä aina paranevan. Ja prrrk, vajaita perusasentoja jokapäiväisestä hinkutuksesta huolimatta. Hienot noudot. EI eteenmenoa, jonka luuli tulevan hähää, ei pystynyt edes istumaan perusasentoon. Otin vain valmistelevan osuuden ja käännöksen takaisin ja siitä palkan.
Esineruutu
Sekoiltiin oikein huolella ruudun tekemisen kanssa treenikavereiden kanssa ja tehtiin lopuksi kokoaan uuteen paikkaan. Ei täysleveä.
Hiskille viisi esinettä kaistalehakuina. Ei vaikeuksia.

Haut
Savontie.  Hiipparille kahdeksan maalimiestä, kummallakin puolella mm siirtyi. Seitsemän ekaa suorapalkoin, kuusi ruokaa, yksi pallo: Viimeiselle näyttö + superpalkat. Yksi ääniavulla, muut valmiina. Vihelsin  pois, paitsi viimeisellä hallinta.
Ideana oli vahvistaa suoria pistoja, kun tyhjiä on tullut hinkattua melkoisesti. Lisäksi alleviivasin naksulla sivulle tuloa, joka on ollut varsinkin kisoissa välillä vähän nihkeää. Rauhoittaa vähän muutenkin sitä korkeelta ja kovaa-menoa.
Alkajaisiksi sain heti ampparipesällisen kimppuuni, onneksi vain yksi tuikkasi käsivarteen.
His oli taas niin mussukka :)
Pitkänkalliontie.Ja täälllä saatiin sitten  SE. Tai tässä tapauksessa itse asiassa NE. Nimittäin valeilmaisu(t). Hiskin elämän ekat. Jeeee, kiva ässämmiin on neljä viikkoa!
Ei vaiskaan: ihan loistavaa saada tämä vihdoinkin treeneissä esiin!
Eli näin se meni: Marja-Leena oli tuonut (KIITOS!) kotamaisen vaneripiilon, joka meillä on ollut viimeksi talvella. Se oli vasemmalla keskilinjan alusta noin 30 metriä, noin 30 metrin syvyydessä. Mm oli samassa piilossa kuin viime viikolla, kulmassa, ojassa levyn alla.  Mm kiersi piiloon tien kautta.
Hiski lähti suoraan, kaarsi 30 metrin kohdalla kotapiilolle, nappasi rullan ja toi. OMG! Lähetin uudestaan suoraan, sama juttu. Toistui yhteensä neljä kertaa...Vasta viidennellä meni kulmaan ja otti rullan sieltä.
Joka kerta His toi kodalta rullan silmät loistaen, ja killitti rulla suussa minua sen näköisenä, että "Jumankekka vähänkö oon hyvä ja etkö sä mamma nyt tosiaan näe, mikä mulla on?". Ei pienintäkään epävarmuutta tai paineistumista. Ja yhtä iloisesti ja vauhdikkaasti lähti joka kerta uudestaan pistolle. Kun tultiin maalimieheltä, käytiin sitten yhdessä katsomassa sitä kotaa ja olihan Hiski aika hölmistyneen näköinen. Piilo oli kaiken lisäksi raollaan, joten jos poika olisi suvainnut kiertää piilon, kuten sille on irtorullatreenissä opetettu, se olisi jopa nähnyt, ettei se ollut asuttu.
Luultavasti on tultu siihen pisteeseen, että Hiski on yksinkertaisesti jo liian itsevarma. Lisäksi se oli aikamoisen "liipasinherkässä" tilassa, kun se oli just pörhistellyt autokoirille enkä ollut antanut sille purua. Silloin se ottaa herkästi jotain suuhunsa. Tulihan tuokin testattua.
Joka tapauksessa nyt piilosulkeisia niin, että paukkuu. Piilotreenejähän on kyllä tehtykin aika paljon, mutta ei aivan viime aikoina.
Muu treeni oli aivan bueno: 300 metrin rata, neljä maalimiestä. Hiski teki hyvät tyhjät pistot eikä jaksamisessa ollut pienintäkään ongelmaa, vaikka ilma oli aika painostava. Pari ei ihan täydellistä pistoa jätin korjaamatta tuon ilmaisuhärdellin takia. En halunnut yhtään enempää säätöä, että jää hyvä fiilis. Kolmella ekalla ruokapalkka runsaan nesteen kera, vain vikalla lelut. Tämä lienee lämpimällä säällä hyvä systeemi eikä näytä Hiskin virettä laskevan.Vikalla palkka hallinnan jälkeen. Muille hetsaus.
 Treenit oli kaikenkaikkiaankin aika mielenkiintoiset - sattui vaikka mitä. Mutta erittäin opettavaiset ja hauskat, vaikka pois lähdettiin vasta puoli kymmenen aikaan. On haku sittenkin vaan niin  kivaa, aina tulee jotain uutta pähkäiltävää. Eikä vain omasta koirasta.
Voi olla, että muutaman viikon kuluttua taas olen tästä taas ihan eri mieltä...

Ja esineruutu vielä: 27 astetta mittarissa, mutta ei armoa. tallasin koko ruudun,, mutta vain sivurajat. Kolme esinettä oikealle kaistalle, sitten yksi keskikaistalle taakse ja yksi keskelle vasemmalle kaistalle. Osa vaikeita esineitä ja vaikeissa paikoissa. Hiski sai tehdä tosissaan töitä niiden kolmen kanssa, jotka olivat syvällä mustikkavarpujen seassa. Pitää muistaa tämä.



Ei kommentteja: