Reumaton on

Espoon-keikka on sitten heitetty ja lopputulos oli odotettu: Hiskillä ei ole reumaa: mitään siihen viittaavaa ei löytynyt. En ollut edes yllättynyt, koska olin jo 99,9-prosenttisen varma, että diagnoosi oli iso virhe.
Hiskin ristiselästä löytyi painellessa aristava kohta, minkä takia päätettiin ottaa röntgenkuva. Siinä näkyi "L7/S1 välissä luusilloittuma ja kapea hermoaukko, mutta ei sairauteen viittaavaa."
Oikea tassu kuvattiin myös, siitä ei löytynyt mitään häikkää. 
Anne Muhle kysyi, haluanko, että otetaan vielä magneettikuva, jolla varmistettaisiin, mikä tilanne tuossa kohdassa tarkkaan ottaen on. Tottakai halusin, kun sellainen mahdollisuus oli. Magneetissa näkyi pieni välilevytyrä ja vähän kaventuneet hermojuurikanavat.
His ei ole oireillut selkäänsä mitenkään, joten ei ole tietoa, onko sillä kipuja. Muhle halusi, että kokeillaan kipulääkitystä pari viikkoa, jotta nähdään, muuttuukko koira mitenkään. Lääkkeet: Gabapentiini ja Dolagis. Lisäksi fysioterapiaa, osteopatiaa, akupunktiota, hierontaa.
Hyppäämistä ei kielletty eikä muutakaan normaalia liikkumista. Frisbeen heittelyä yms ei suositella.
Koko selkäjuttua ei olisi edes huomattu, ellei olisi tullut tätä reumasotkua. Jotain hyötyä ehkä siis siitäkin.
En nyt kuitenkaan ole kovin huolissani ja olen hyvin huojentunut, että reumaepisodi on ohi.
Kennelliiton sivuilta kopsattua: "Tämän jälkeen arvostelussa otetaan huomioon koiran ikä siten, että 5–7 vuotiaalla koiralla jätetään huomioimatta yksi silloittuma ja 8-vuotiaalla tai vanhemmalla koiralla jätetään huomioimatta kaksi silloittumaa." Eli kyse on aika normaalista ikämuutoksesta.

Läski-Hiski

On tää blogin päivittely mennyt melko laitostuneeksi: "Mitenkäs täällä voidaan ja onko suoli toiminut?"
No juu,  huomenna ajelemme siis Hiskin kanssa Espoon eläinsairaalaan. Alkaa olla vähän lenteleviä otuksia mahassa. Lähtö pihasta aamulla kello viisi.
Mutta siis Hiski voi mainiosti kortisonit on ajattu alas ja poika paahtaisi pää kolmantena jalkana: ei ontumista, ei aristuksia. Tänään poikkesimme tuossa lähitallilla ja Hiskin olisi niin kauheasti tehnyt mieli paimentaa heppoja. On se sääli, kun sillä ei ole paimennettavia :(
Mari H. kävi käsittelemässä Hiskin ja hänen mielestään His oli kivassa kunnossa. Vähän jäykkä selästään ja jumia oikealla puolella, mutta ei mitään ihmeellistä. Mikä parasta: lihakset eivät ole sulaneet yhtään.
Ruoka on taas melkein sataprosenttisesti raakaa. Muutaman nappulan joskus heitän sekaan.
Ja Hiski on lihonut! Se ei ole kortisonin syytä, vaan ihan ruokinnan, olen lisännyt ruokaan rutkasti 75-prosenttista hirvenrasvaa. Nyt pitää jo vähentää rasvaa, sillä nulikka alkaa jo näyttää suorastaan pulskalta. Mutta ensimmäistä kertaa sillä ei kylkiluut paista silmään, mikä on aika kivaa :)

Lisäsyyniä

His menee nyt sitten Espoon eläinsairaalaan 19.2. Klo 8.15 ensin ortopedi Jan Räihälle ja sitten Anne Muhlen syynättäväksi. Muitakin eläinlääkäreitä kuulemma konsultoidaan tarvittaessa ja valmius on myös magneettikuvauksiin. Muhle lupasi tarvittaessa jäädä vaikka ylitöihin. Tulee pitkä ja sikakallis päivä, mutta siitä viis. Jo puhelimessa vaikutti siltä, että haluavat todella selvittää, mistä on kyse
Muhle antoi ohjeet kortisonin alasajamiseen neljässä viikossa. Nyt mennään jo 10 mg:lla/päivä, ensi viikolla pudotetaan 5 milligrammaan.
Hiskin ruoka on edelleen täysin viljatonta ja toistaiseksi kypsennettyä. Kalaa, kalkkunaa, kalaa, vähän sisäelimiä, kuivattua mahaa ja poroa, kananmunia, öljyä, voita, Nutrolin Niveltä, maitohappobakteereita, vitamiineja, Inupektiä. Olen alkanut myös lisätä ruokaan varovaisesti vähän inkivääriä ja kurkumaa.
Antibioottikuuri loppuu huomenna.
Hiski voi erinomaisesti ja menisi pää kolmantena jalkana. En jarruttele kauheasti, mutta ei tehdä mitään kovin rankkaakaan.

Epäilyksiä

Nyt on aika sekava tilanne. Sain eilen fb-viestin (kiitos hänelle, jos lukee tämän!), jonka lähettäjä kertoi, että hänenkin koiransa on saanut hiljattain reumadiagnoosin. Kortisonista oli tullut ongelmia ja koira mennyt pikemmin huonommaksi, joten henkilö otti selvää moniveletulehduksen tutkimisesta. Kävi ilmi, että reumatekijän koholla olo ei välttämättä kerro siitä, että koira olisi sairastunut reumasairauteen. Taustalla voi olla vaikkapa tulehdus. Pitäisi tutkia paljon muutakin...
Kirjoittaja oli ottanut yhteyttä Espoon eläinsairaalaan ja on viemässä koiransa sinne ensi viikolla lisätutkimuksiin.
Minua on viime päivinä jo valmiiksi mietitityttänyt, että voiko reumasairauden tosiaan koiralla päätellä noin helposti , kun sen selvittäminen ihmisellä on melkoisen mutkikasta. Netistä löytyy "ihmisreumasta" mm tällaista reumalääkärin tekstiä:

"Reumatekijä voi satunnaisesti olla koholla hyvin monenlaisissa sairauksissa, ei siihen välttämättä tarvita mitään syytäkään. Nivelreumassa ovat sitruliinipeptidivasta-aineet yleensä koholla, jos reumatekijäkin on."

Ja: "Jos lähdetään tutkimaan reumatekijää potilaalta, jolla ei ole mitään selviä viitteitä niveltulehduksesta, voi positiivinen koetulos johtaa aivan harhaan. Usein reumatekijän tutkimisen sijasta/ohella on järkevämpää tutkia esimerkiksi muita vasta-aineita, mutta niiden laaja selvittely tulee kalliiksi. Lääkäri toimii väärin, jos hän joidenkin epäselvien reumaattisten oireiden perusteella määrää reumakokeita."
Koirien reumasta löytyy hyvin vähän tietoa ja sairauden pitäisi koirilla olla erittäin harvinainen. Tampereella on nyt kuitenkin samalla lääkäriasemalla löydetty lyhyen ajan sisällä tietojeni mukaan ainakin viisi koirien reumatapausta...
 Fb-kaverin yhteydenotto vahvisti näitä epäilyksiä. Nyt olen yhteydessä Espooseen ja katsotaan, miten edetään.
Tietysti virisi pieni toivonkipinäkin, mutta koitan olla innostumatta liikaa.
Hiski voi joka tapauksessa erinomaisesti. Ja näytti siltä, että nimenomaan antibioottikuuri sai aikaan varsinaisen irti maasta-herätyksen, vaikkei poika siihenkään saakka mitenkään vaisu ollut.Miksi siis juuri antibiootin vaikutus oli tämmöinen...?

Lisää läääkeitä

Tänään Hiskille sitten pamahti ankara veriripuli, ei mitään pikku veripisaroita, vaan oikein kunnolla
kirkasta verta. Sain Juha Kallion kiinni ja hän määräsi 10 vuorokauden antibioottikuurin.
Kortisonia annetaan nyt puolet vähemmän kuin piti, mutta pitempään.
Syynä suoliston limakalvon vioittumiseen saattaa olla se, että olen syöttänyt Hiskille raakaa broileria ja kun kortisonin alkuannostus on ollut immuniteettia alentava, joku pöpö  - todennäköisesti kampylobakteeri - on päässyt riehaantumaan suolistossa. Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin, tämmöinen ääliö.
Nyt siis ei mitään raakaa, kaikki keitetään tai ainakin kuumennetaan kunnolla.
His oli vielä aamupäivällä ihan pirteä, nyt se kyllä alkaa vaikuttaa aika nuupahtaneelta, vaikka mitään ei ole tehty, ihan lyhyitä lenkkejä vain.
Koville ottaa. Onneksi on hyvä ja huolehtiva eläinlääkäri. Huomenna soitelaan taas Hiskin kunnosta.

Tukiruokaa

Kortisonikuuri menossa neljättä päivää jättiannoksella 40 mg/20 kiloa. Huomisesta alkaen määrä puolittuu, onneksi. Sitten kolme viikkoa 20 mg:lla/vrk.
Pelkäsin, että juominen ja pissaam inen äityy ihan hirveäksi, mutta niin ei käynyt. On  lisääntynyt, mutta kohtuullisesti ja yön pystyy pidättämään. His on ehkä hiukan tavallista vaisumpi, mutta vain vähän. Ja reipastuu nanosekunnissa, kun lähdetään ulos.Siellä riehuu ihan niin kuin ennenkin.
Päätin alkaa noudattaa Hiskin kanssa tärkkelyksetöntä ruokavaliota, joka on auttanut monia ihmisreumapotilaita. Lisäksi käytössä ovat kaikki koiran nivelkuntoa tukevat valmisteet. Proteiinia pitää saada reilusti, koska kortisoni vie lihaksia. Ja rasvaa myös, sillä kortisoni myös laihduttaa.
Eli tällä hetkellä ruokavalio käsittää vain kalaa, kanaa tai broileria, mahaa, vähän riistaa, kananmunia. öljyjä, banaania (kaliumin takia).Kasvisten tärkkelyspitoisuuksia tutkin vielä tarkemmin ja lisään ehkä niitä.
Lisäksi maitohappobakteerit, Nutrolin Nivel (sisältää mm glukosamiinia ja kondroiniisulfaattia, krilliä ja ceetä), C-B- (biotiinia karvan ja kynsien takia) ja D-vitamiini, kalsium, inkivääri ja kurkuma.Kun kortisonia päästään vähentämään, korvaan kalliin Nutrolinin jollain halvemmalla valmisteella.
Lisäksi annan Hiskille nyt kovan kortisonilääkityksen aikana puolikkaan Somac-tabletin/vrk mahavaivojen välttämiseksi. Keittiön työtaso näyttää lääkepurkkeineen ruoka-aikaan samanlaiselta kuin laitosvanhuksen yöpöytä. Pitänee hankkia Hiskille dosetti  :O

Hurjat kortisonit ja Mari H.

En olisi vielä muutama kuukausi sitten uskonut, että blogista tulee nyt sairaskertomus. Mutta niin taisi käydä.
Eilen aloitettiin kortisonilääkitys hirveällä mällillä, eli 40 mg/vrk neljän vuorokauden ajan. Sydäntäni särkee mättää tällainen määrä myrkkyä tähän asti terveen
ja iloisen koiranpojan mahaan. Mutta ei auta. Hirmuinen juominen alkoi heti, ihme, ettei pissannut yöllä siälle.
Kortisonia annetaan viisi kuukautta, koko ajan pienenevin annoksin toki.
Tänään kävimme Hyytiäisen Marin luona Vihdissä ja poika sai perusteellisen käsittelyn. Reumapotilas on nyt ihan rättipoikki. Reissu sujui rattoisasti kaameasta kelistä huolimatta, kun Saija ja Neri olivat matkaseurana.

Tässä Kallion Juhan raportti reuman hoidosta ja mahdollisesta etenemisestä:
"Sairaus on siis ihmisen nivelreumaan verrattava sairaus, jossa nivelrustoon, nivelen pehmytkudoksiin ja samalla myös nivelsiteisiin kohdistuva tulehdusreaktio vaurioittaa ja turvottaa niveliä, ohentaa nivelrustoa, lisää nivelten kitkaa ja vähentää nivelten liikkuvuutta. Kivun lisäksi myös nivelen mekaaninen kestävyys heikkenee ja rasitus aiheuttaa lisävaurioita nivelsiteille ja nivelrustolle. Niveltä rappeuttavalle sairaudelle tyypillisesti niveleen kehittyy ajan myötä myös nivelrikkomuutoksia, mutta niiden erottuessa esim. röntgenissä, nivel on jo pahoin vaurioitunut. Sairaus kehittyy hitaasti ja kuten ihmisillä, diagnoosiin pääsy saattaa viedä vuosia sairauden jo vaivatessa. Pahimmat vauriot ovat tässä vaiheessa pikkunivelissä (varpaat ja ranteet), mutta myös esim. lonkissa tai olkanivelissä on usein tulehdusoireita ja voimakas kipu.

Sairaus ei yleensä parane, koska taipumus tulehdusreaktioon säilyy. Sairaus voi kuitenkin reagoida lääkitykseen hyvinkin ja olla jopa vuosia uinuvassa ja hyvin lieväoireisessa tai oireettomassa tilassa, mutta suurella osalla oireet uusiutuvat jonkin ajan kuluttua lääkityksen jälkeen tai vaste hoitoon jää puutteelliseksi. Jatkohoito ja -lääkitys arvioidaan alkuvaiheen hoitovasteen ja uusiutumisen nopeuden perusteella.

Joskus kortisonilääkitystä joudutaan jatkamaan pienellä pysyvällä annostuksella estämään sairauden uusiutuminen. Joskus taas kortisonin tilalle joudutaan vaihtamaan solusalpaaja (atsatiopriini, Imurel). Kultahoitoakin on kokeiltu ja ainakin parille potilaalle siitä on ollut apua. Aluksi virheellisesti toimivaa immuunijärjestelmää kuitenkin on syytä sammuttaa kortisonilla riippumatta siitä, mitä jatkohoidossa tarvitaan.

Kortisonilääkitys aloitetaan aluksi isommalla immunosuppressiivisella annoksella, sen jälkeen annostusta pienennetään asteittain. Loppuvaiheessa annetaan pientä annosta pitkään niin, että se estää immuniteetin riehaantumisen uudelleen. Isoilla annoksilla kortisonilla on haittavaikutuksia: Ruokahalu kasvaa, juominen ja pissaaminen lisääntyvät, lihaskudos ohenee ja herkkyys esim. bakteeri- ja virustulehduksille kasvaa (esim. kennelyskä, muut hengitystietulehdukset, virtsatietulehdus). Haittavaikutukset lievittyvät yleensä hyvin  jo ensimmäisten 2-4 viikon jälkeen. Jos voinnissa ilmenee jotakin poikkeavaa tai haittavaikutukset jatkuvat pitkään, ota yhteyttä. Kortisonilääkitys annetaan alkuvaiheen jälkeen aina aamuisin, loppuvaiheessa joka toinen aamu. Kortisonilääkityksen aikana ei saa antaa tulehduskipulääkettä, eikä se ole tarpeenkaan, koska kortisoni vie nivelkivun hyvin.

Koska tauti kipeyttää nivelet ja kipeytyminen aiheuttaa lihaskipua ja nivelten jäykkyys ja nivelsiteiden rapistuminen altistavat vammoille, liikunta täytyy pitää rauhallisena ja lenkit normaalia lyhyempinä, käytännössä alle ½ tuntia kerralla. Alustan on hyvä olla pehmeä. Esim. hakutreenit ja kunnon lenkit metsässä kyllä käyvät, kunhan ei ole liian pitkiä jaksoja, jotka kipeyttävät. Toisaalta säännöllinen liikunta on tärkeääkin,  lievittää oireita, pitää lihaskuntoa yllä ja pitää nivelet liikkuvina ."

Kortisonin annostus :
Prednisolon 20 mg:

1. 1 tabletti 2 kertaa päivässä 4 vrk ajan.
2. 1 tabletti aamuisin 3 viikon ajan.

Vaihto miedompaan Prednisolon 5 mg:
3. 2 tablettia aamuisin 3 vk ajan.
4. 1 tabletti aamuisin 6 vk ajan.
5. 1 tabletti joka toinen aamu 6 vk.
6. ½ tablettia joka toinen aamu 2 vk.