HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




perjantai 25. maaliskuuta 2011

Esineruutu: mikäs se taas olikaan?

Esineruutu
Tai ei se nyt mikään ruutu varsinaisesti ollut, vaan suhteellisen epämääräinen kaistale Iidesjärven multakasoillla. Semmosta osittain aurattua kenturaa, takana korkea lumipenkka (yllättävää). Kävelin oikean reunan suoraan ennenkuin muistin, ettei niin saakaan tehdä tai His jää taas maata kiertävälle radalle ravaamaan niitä sivureunoja. Joten sitten vaan haahuilin sinne tänne. Siinä vieressä on kaupungin laitapuolen asujien parakit, joten pahakaan hoippuminen ei herätä mitään huomiota.
Vein kolme esinettä ihan takarajalle ja hain Hiskin, piti siitä vaan lähettää hakemaan esineet. Ei mennytköön kuin Strömsössä: His tapitti sitkeästi vasempaan, minä näytin kädellä että suoraan, nih. Otin monta kertaan sisääntulonkin uudestaan, mutta His jatkoi toljotustaan vasemmalle. Pattitilanne johtaa aina siihen, että Hiski alkaa irvistellä ulkonaisesti ja minä sisäisesti. Kun sitten sain poitsun lähetettyä, se ei oikeastaan edennyt yhtään mihinkään, vaan jäi hortoilemaan siihen eteen mun jälkiäni haistellen. Ei irronnut, ei sitten millään. Ennenkuulumatonta Hiskille! Tässä vaiheessa vasta tajusin, ettei sillä ole hajuakaan, mitä me ollaan tekemässä. Olin yliarvioinut pienen bc-poikaparan muistin.
Kävin näyttämässä yhtä esinettä ja His raapaisi menemään niin että tilsat lenteli. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun kaikki esineet olivat kädessäni. Nenänkäytöstä ei toisaalta lähtökuopissa ollut tietoakaan, joten vein Hiskin välillä pois ja tiputin esineet ihan eteen ja keskelle.
Lentävä lähtö ja singahdus suoraan takarajalle. Hiski kyllä tajusi (muisti palasi pätkittäin?) aika nopeasti, ettei siellä nyt mitään olekaan ja se tuli takaisinpäin jo ihan rauhallisesti sillä asenteella, että "tänne matkalle se varmaan jäi." Hyvä noinkin. Sieltähän ne löytyivät.
Seuraaminen. Annoin käskyn ja kokeilin vaihteeksi semmoista häiriötä, että heiluttelin käsiäni ihan paikalla seistessä eri tavoilla, olin laittavinani käsiä taskuun, raavin kylkeäni ja päätäni jne. Jos kontakti putosi, huomautin. Palkkailin, kun malttoi mielensä.
Tämäkin näky sopi mainiosti siihen parakin ympäristöön.

Ei kommentteja: