Tokot
Tallilla Lilin kanssa. Otimme ainakin ohjatun, ruudun, zetan ja tunarin liikkuroituna. Korjaussarjassa kapulan hakua vinosta (edelleen vaikeaa), luoksetulon jätön jännitettä, yksittäisiä jääviä. Kiitos, Lili, seurasta ja avusta!
Marjamäessä Levekin vapaavuorolla. Kenttä oli täynnä tötteröitä ja agitelineitä. Muutenkin oli järkyttävät häiriöt: agikoirat huusivat ja mellastivat kahdella viereisellä kentällä. Tämmöinen touhu nostaa Hiskin vireen maaniselle tasolle, se pureutuu silmät muljahdellen palloonkin kuin pieni piraija. Liikkeet se tekee apinan raivolla, mutta keskittyminen kärsii, selvä se.
Otimme seuraamista, zetaa (eri versioina), kaukoja takakierrolla ja luoksetuloa läpijuoksuna ja jätöistä palkaten. Ruutu, pariin kertaan, ei luoksetuloa.
Sitten vähän kikkailua: metallihyppy niin, että ensin lähetys ruutuun, sitten metskun nouto ja hyppy takaisin. Hyvin! Tunarikapulat telineen taakse (iso kasa), "hyppy"-käsky ja heti perään "oma". Ensin otti mitä sattui, uusinnalla jo haisteli ja otti oman>palkka lennosta.
Tässä vaiheessa omat hermot oli riekaleina ja korvat soi eli lopetimme.
Maneesissa: liikkuroituna kaikki liikkeet kisamaisesti, luoksetulo läpijuoksuna ja kaukoja vähän ihan läheltä takapalkalla, pari ihmistä takana häiriköimässä. Myös p-istuminen ja p-makuu. Istumisessa selvästi olisi ollut hinku haistella, sain kiellettyä.
Oikeastaan kaikki muu meni oikein hyvin - ihan superisti suorastaan - paitsi seuraaminen (ensimmäinen liike), joka oli kamalaa. Hiippari vilkuili vähän väliä - kerran jo ärähdin, mutta ei juuri vaikutusta - keskittyminen mätti pahasti. Muuten Hiski oli kyllä hyvässä vireessä. Ruudun paikka on ollut pitkään paljon parempi kuin syksyllä. Ehkä se sitkeä paikanhakutreeni on tuottanut tulosta..
Maneesi on tosi mahtava treenipaikka, kun siellä pääsee palkkaamaan kunnolla eikä tartte koko ajan kytätä, onko jonkun tiellä. Hiski rakastaa sitä, että saa vetää rundia lelun kanssa. Oli niin kivaa, kiitos "seuralaiset"!
Haku
Sääksjärvellä lauantaina viisi koiraa ja neljä hlöä. Melkein sama treeni kuin viimeksi, eli pelkät näytöt "vedä"-käskyllä. Nyt en yrittänytkään juosta henkihieverissä, vaan kriteerinä vain se, että liina oli kireänä koko ajan. Olin valmistautunut pysähtymään, jos veto herpaantuisi. Mutta katin kontit: hyvin meni ja Hiipparilla oli älyttömän hauskaa, kun jokainen (4 kpl) mm leikki kahdella lelulla ja kuljetti vähän matkaa eteenpäin.
Päälle vielä pitkä lenkki ja kauppareissu. Kotiin palasin keikalta molemmat jalat litimärkinä. Hakumetsässä oli solahtanut ensin vasen jalka ojan ylityksessä jään läpi ja sitten oikea sulaan vesilammikkoon lumen alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti