Viikon tokoilut on tokoiltu maneesissa ja tallilla viikolla ynnä Marjamäessä su-iltana.
Sarjassamme erikoisia ilmiöitä: Hiski meni maihin luoksetulon stopissa ensimmäistä kertaa. Ja toi kaksi kertaa peräkkäin väärän tunarikapulan. Ensimmäiselle ei ole mitään järjellistä selitystä, jälkimmäiselle on: sössittiin Miikun kanssa tunarikapulat niin, että M. laittoi Hiskille kaksi kapulakasaa minun omista kapuloistani, joita olen käyttänyt muilla ja klähminyt moneen kartaan...Täysi väärinkäsitys.
Hiskin kunniaksi pitää sanoa, että se haisteli ensimmäistä kapulakasaa huolestuneen näköisenä, lopulta otti epävarmasti yhden ja kun se ei kelvannut, valkkasi toisen. Kolmas oli "oikea" (!) ja vasta silloin hokasin, mitä tuli tehtyä. Normaalilla tyylillä ei ollut mitään ongelmia. Näin sitä koiraa koetellaan :(
Käskytetyt seuraamiset sujuivat epätavallisen hyvin sekä maneesissa että tallilla, vaikka ruutua, tötteröä sun muuta härpäkettä oli viljalti.
Tallilla Lilin kanssa otimme lähinnä vain eri liikkeiden osia, vain seuraamista pitkät pätkät. Kivat treenit nämäkin :)
Marjamäessä oli minimöllitokot: p-makuun ja p-istumisen lisäksi kolme liikettä. Agikoirien möykkä koetteli taas kuuloelimiä, lisäksi lämmityspuhallin piti karmeaa ääntä. P-makuu yhdessä alokaskoirien kanssa. Hiskin toiselta puolelta lähti heti litomaan heeleri, sitten toiselta käppänä. Dödö petti?
P-istuminen meni myös hyvin, ei ollut haistellut tms. Liikkeinä otimme zetan, ohjatun ja tunarin. Zeta (S-M-I) meni aika hyvin, kaikki asennot oikein. Ohjattu oli myös mainio sikälikin, että vasen kapula (joka haettiin) oli aivan ruudun edessä. Inansa vino palautus. Tunari oli sataprosenttinen ja annoin nyt superpalkaksi kapulan pureskeltavaksi.
Sittenpä olikin ylellistä, kun saimme Saijan kanssa koko kentän kaksistaan käyttöömme yli tunniksi. Kerrankin oli tilaa! Ja tuli hirnuttuakin poskilihakset kipeiksi, kiitos Hiskin ja Nerin. Nerille tehtiin paikallapysymistreeniä esteen edessä niin, että minä hoin "käskyä", kun Saija oli heittänyt metallikapulan. His makoili siinä esteen toisella puolella aika lähellä. Ihan yllättäen se syöksähti kapulalle ja ennenkuin ehdin kissaa sanoa, karautti eteeni sen näköisenä, että "eihän tosta tule hittojakaan, antakaas, kun mää näytän." Vein Hiskin vähin äänin takaisin. En voinut olla vihainen, kun His ei kesällä suostunut edes koskemaan metallikapulaan...
Uusi yritys ja nyt Saija jo antoi "hyppy"-käskyn: nyt Neri ja His ampaisivat kapulalle yhtaikaa, mutta Neri oli nopeampi, ärähti Hiskille, nappasi kapulan ja palautti asiallisesti.
Vielä testattiin hommaa niin, että His istui vieressäni ja Saija antoi takaa hyppy-käskyn. Kas, kas, taas Hiippari meni halpaan :)
Muuten ehdimme vaikka mitä, aika tehtiin paljon kaukoja, niin, että häiriöt olivat takana. Se on selvästi Hiskille se vaikea juttu. Yritin pitää Hiskin huomion itsessäni heilumalla, tömistelemällä, heittelemällä palloa yms yllättävää, kävin välillä palkkaamassa perusmakuusta. Saatiin onnistuneita(kin) runsaasti asentoja, eri pituisilta matkoilta (kiitos vinkistä, Piia K.!)
Ruutu kokonaisena, hämykäskyjä, ei kutsua. Lisäksi paikanhakua, hyvin. Luoksetulon stoppi ja loppupää erikseen. Ja paaaaljon perusasentoja, tiheästi palkaten.
Ennen "koetta" kokeilin Susanin virityksiä mm pallolla ja namien etsimisellä. Ne toimivat hyvin siihen saakka, kunnes käytävälle pölähti aussiuros, joka oli jostain syystä (tuijotti?) Hiskin mielestä aivan hirveä. Ei kiinnostanut pallo, ei namit, ei mikään. Siinä tilanteessa ei vain ole muuta vaihtoehtoa kuin niskaperseote. Muu ympäristö kertakaikkiaan katoaa Hiskin tajunnasta.
Mutta muuten oli kertakaikkisen hauskat treenit, kiva ja rento fiilis. Tykkäsin:))))
Ilmaisu/motivaatio
Sääksjärvellä lauantaina jatkettiin näyttötreenien merkeissä. Tällä kertaa viisi näyttäytyvää maalimiestä, joista yksi melkein tapissa. Käsky "vedä" ja sitten jarruttamalla perille. Maalimiehet leikkivät kahdella leulla ja kuljtettivat vähän matkaa keskilinjan suuntaisesti. Oikein hyvin sujui jälleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti