Tuntuu tapanin myrsky pyyhkäisseen muistinkin mennessään: tiistaina unohdin autuaasti viedä Hiskin hieroja-Terhille. Onneksi Terhikiltti otti meidät vielä vastaan. Hiskin molemmat lavat olivat vähän arat ja selässäkin jotain kiristystä. Nätisti kellahtelee nykyään käsiteltäväksi.
Tokot
Aatonaattona kävimme KK:n hallilla puuhastelemassa jotain pientä. Ainakin tunari tehtiin liikkuroituna ja ylenmäärin häiriköitynä, kaukoja pakitelttiin ja zetaa talsittiin. Metallihyppy myös. Siinä yllättäen ennakoi sivulle siirtymisen kaksikin kertaa. P-makuu ok.
Joulupäivän iltana karkasin juhlahulinasta pariksi tunniksi Marjamäkeen. Siellä Saijan liikkuroimana tunari, jossa hupsistakeikkaa toi väärän. Saattoi sillä olla jotain tekemistä asian kanssa, että olin vähän koskenut niihin muihinkin kapuloihin...
Ruutu myös liikkuroituna. Hiskillä oli nupit niin kaakossa - tai missä lie - kuin ikinä olla voi. Kun se oli merkillä, käänsin päätäni ruutuun päin, jolloin poika alkoi kallistua ruudun suuntaan kuin laiva myrskyssä - tästä kallistumasta se sitten purjehti sujuvasti ilman käskyä kohti ruutua. Uusinnalla sama juttu. Kun sitten lopulta monen yrityksen jälkeen sain sen odottamaan käskyä ja ruutuun, se valahti silmät loistaen suoraan maihin: "kato, kyllä mä tän osaan". Ja sama uusintana.Ja uusintana ja...
Ohjattua viilattiin myös pelkkänä merkille menona ja sitten Paavon hakuna. Kammottavan vino palautus.
Zeta myös liikkuroituna, mutta niin, että palkkailin sekä oikeista asennoista että muutenkin satunnaisesti. Nyt kun His ei ole enää ottanut vääriä asentoja, yritän saada pidettyä parempaa ilmettä yllätyspalkoilla. Vasemmalle käännös on jostain syystä zetassa sikamaisen huono.
Metallinouto vauhtipalkalla.
Kaukoja peruuttamalla, kuinkas muuten, Roihun kierrot inhottavana häiriönä. Silti pystyi tekemään asennot oikein ja pitämään takajalat paikoillaan (läheltä siis), mahtavaa. Seuraamisen askelluksia pitkästä aikaa.
Paikallamakuu ja p-istuminen ookoot.
Keskiviikkona pyrähdys Levekin kentälle (ei lunta, mutta ihan jäässä). Nyt sitten hinkattiin merkille menoa. Sitä ei näköjään kannattaisi ottaa kuin yksi kerta, toistoista His menee ihan pökkelöksi, eli hipsuttelee varovaisesti kuin ohuella jäällä tai jää jopa eteen. Ruudussa pysähtyy aina vaan liian eteen ja niinpä oikeaa paikkaa haettiin tällä kertaa moneen kertaan eri suunnista. Ohjatussa ensin merkkiä (se jähmeys siirtyi sitten tännekin), sitten sekä vasen että oikea kapula. Muuten ok, mutta vasemmalta toi ihan vinoon, sen jälkeen vielä monta kertaa pelkkää tuontia.
Luoksetulossa ensin läpi ja sitten kokonaisena, valui mielestäni vähän. Sitten taas läpi, kokonaisena ja läpi. Hyvin nyt.
Zeta eri paikoista palkaten. Ei vääriä asentoja ja oli hyvin tarkkana muutenkin.
Tunari. Hyvin.
Seuraamista, juoksua ja käännöksiä ynnä askelluksia. Erityisesti monta täyskäännöstä juoksusta, joka on mulle vaikea.
Kaukoja, edelleen peruuttamisen kautta, matkaa ehkä viisi metriä. Ja napakymppi!
Huhhuh, tulipa touhuttua paljon enemmän kuin oikeastaan piti...
Vuoden 61. esineruututreeni
Viisi koirakkoa ja hyvin tallattu ja hyvin merkitty ruutu lumettomassa, vihreässä metsässä torstaiaamuna.
Hiskille jälleen 3x3 esineen treeni, tällä kertaa aloitus keskeltä. Alkaa näyttää vähän siltä kuin haluaisin, eli poika pysyy suht koht hyvin etsintälohkolla. Intoa olisi taas piisannut vaikka 30 esineeseen. Pari kummaa pikkujuttua: ei selvästikään olisi halunnut nostaa kumihanskaa ja vaihtoi yhden esineen lennosta, hupsista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti