Jälki nro 10
Pälkäneellä Lilin polkaisema jälki, noin 600 metriä, kaksi tuntia ikää, neljä keppiä.
Hyvä jana oikeaan suuntaan, ihan kunnon lähetys. Ensimmäisen kepin jälkeen (noin 100 metriä) tuli ihmesählinki: Hiski pyrki semmoisesta tasaisesta kohdasta metsätielle ja sen ylikin, moneen kertaan. Tiesin varmasti, ettei jälki mennyt sinne. Olen melko varma, että siinä oli kulkenut ihmisiä (ulkoilutettu koiraa?). Heti sen jälkeen, kun jälki oli tehty, sinne meni auto ja pysähtyi. Eli komeasti samanikäinen harha/harhoja jäljen alussa, liikaa Hiskille.
Kun poika oli ponnistellut itsensä uudestaan jäljelle - tai oikeastaan palattiin siihen, missä tiesin Hiskin varmasti olleen kartalla - loppu sujui kuin tanssi, kaikki kepit (aika pieniä) löytyivät.
Esineruutu nro 13
Ryteikköruutu, eli paljon kuivia risukasoja maassa, paljon myös sorkkaeläimien jälkiä.... Ei ollut ollenkaan hyvä hommeli. Ensimmäinen esine oli heti vasemmassa kulmassa edessä, His reagoi siihen hyvin, nosti - ja oli vähällä pudottaa saatuaan selvästi jonkin hajun nokkaansa. Kielsin tietty ja His toi esineen. Toisen hakemiseen - oikeasta takanurkasta - meni aivan liikaa aikaa, koska Hiski juoksenteli pahasti poikittain. Alkoi jo ärsyttää moinen meno. Kolmatta - keskellä - ei meinannut löytää millään, reagoikin siihen mielestäni, mutta ei malttanut tarkistaa. Hiskillä oli jotain ihan muuta mielessä, kaiketi se sorkkaeläin. Ehkä toi numero 13 toi huonoa onnea...
PK-tottis
Ja päälle vielä kisamainen tottis Kyötikkälässä, kuuden muun koirakon kanssa. Otin kaikki muut liikkeet paitsi eteenmenon. Eka palkka vasta ennen hyppyä. Hiskin parina oli valtava nöffiuros (!), joka saikin Hiipparin mukaville kierroksille.Se ei voi sietää suuria uroskoiria, hiljattain oli käydä leonbergin päälle...Epäilen, että taustalla kummittelee yhä se iso hoffiuros, joka kävi Hiskin kimppuun, kun se oli pentu.
Lili listasi meidän puutteet (kiitos!!!):
- vajaasti sivulle maasta luoksetulossa
- otti askeleita perään seisomisessa
- ennakoi tasamaanoudossa
- A-esteen kapulanpalautuksessa toinen tassu oli kenkäni päällä (!)
- seuraamisessa vilkuili pitkällä suoralla takaisintullessa
- ohjaajalla törkeän huonot täyskäännökset>saavat koirankin näyttämään huonolta
Näitä nyt sitten treenaillaan. Täyskäännöksiä varmaan ilman koiraa...
Koska meitä oli pariton luku, Heta pääsi juoksunartun pariksi viimeisenä, teki paikallamakuun, vähän seuraamista, jäävät +luoksetulon ja tasamaanoudon, jossa ei turhanpäiten odotellut mitään joutavia käskyjä, vaan haki kapulan kovasti kiroillen. Ja sai leikkiä pallolla lopuksi,. Ah, autuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti