Toko
Meirän hallilla torstaina Hiskin kanssa. Perinteisesti palloja ensin sinne sun tänne.
Ensin "kisamainen" osuus.
Aloitettiin metallinoudolla. Kapula lensi (tai eihän se mihinkään "lentänyt", vaan minä ihan itse heitin) tietysti melkein yhteen palloon kiinni, mutta lähetin Hiskin kuitenkin noutamaan.Vähän vilkaisi palloa, mutta nappasi kapulan. Muistaakseni ei huomautettavaa.
Sitten kaukoja. Ah ja voih...Otin (siis yritin) noin viiden metrin päästä. Ei tullut mitään: Hiski pompsahti eteenpäin nyt SEI-MAAssakin, ihan kunnolla. Sitten ihan edestä: His veti itsensä ihan vinoon, kun ei päässyt etenemään. Ja me ollaan tehty tätä kotona aamuin illoin kymmeniä kertoja joka ikinen päivä! Noh, pikkasen siinä meinasi savu nousta korvista, mutta hillitsin itseni, hyvä minä.
Tunnari. Ajattelin, että His paineistui tuosta niin pahasti, ettei varmaan enää tee tätäkään, mutta hienosti sujui jälleen. Täyspitkältä matkalta ja kuusi kapulaa rivissä.
Seuraaminen. Askelsin hitaasti, ei se kauhean huonoltakaan tuntunut, mutta tiedä häntä.
Luoksetulo. Ihmeen hyvin! Pysähdykset olivat riittävän nopeita, lopun hipsi, mutta eiköhän tuohon keinot keksitä.
Hyppy/nouto. Inansa vinoon palautus, tätä on alkanut esiintyä.
Liikkeestä istu. Ei kai mitään ihmeitä.
Ruutu. Voi hyvät hyssykät! Kaartoi ties kuinka monta kertaa heti lähdöstä vasemmalle kohti tuolia, jolla oli pallo ja kapula. Ruutu oli hyvin merkitty, nauhat ja kaikki. Lopulta päätin, että en lähetä enää uudestaan, vaan saapi poika hakea sen paikan ihan ite vaikka mitä kautta. Ja hakihan se! Lähetysmatka oli ylipitkä, mutta silti... Mä olen varmaan tehnyt liian kauan sitä, että käyn näyttämässä paikan tai lyhennän matkaa, jos ei kaukaa osaa kohdalleen. Nyt pitää kyllä laittaa kaukaakin hakemaan se paikka tarjoamalla.
Menisihän tuo sinne ruutuun suoraan, jos veisin ensin pallon, mutta kun en vie. Pelkään niin paljon sitä pallosyndroomaa PK-tottiksessa, etten uskalla käyttää mitään apukeinoja, missä His pääsisi kytsimään.
Muutin treenisuunnitelmaa niin, että palkkasin Hiskin hyvästä paikasta tuon urakan jälkeen, en ottanut loppuosaa.
---------------------tauko---------------
Parin mandariinin, jugurtin ja pähkäilyn jälkeen (His sai vain vettä) jatkettiin. Päätin kohdistaa korjaussarjan kaukoihin ja ruutuun.
Ruutu. ensin lähetys 10 metrin päästä, sitten 12 metrin, sitten 15 metrin jne, kunnes oltiin edetty 25 metriin. Joka kerta nappiin.
Kaukot. Pelkkää peruuttamista ja siitä maahanmenoja ja istumista. Muutin hiukan maahanmenosanan "ääntämystä". Kaikki oikein.
Välillä otettiin muutama luoksetulo sekä suoraan että pysäytyksin, maasta vapautus suoraan lelulle. Lopuksi vielä läpijuoksu. Huutelin kaikenlaista ennen käskyä.
A-este. Heittelin sivuun. Ennen lähetystä huutelin tyttöjen ja poikein nimiä. Maijan, Tuulan, Jussin ja Kallen kesti hyvin, mutta Erkillä lähti...
Seuraamista. Nameilla, tyyliin muutama askel, käännös ja seis. Näin näkee, kuinka edessä Hiski on. Korjasi kyllä aika hyvin itse ja oli tosi skarppina muutenkin.
Kapulatreeni. Puisen kapulan kanssa luovutusta edessä. Hiukan vinoon tuppasi tulemaan. Palkka vain suorista. Lisäksi hokasin nyt, mikä on paras tapa ottaa kapula pois niin, etten meinaa itse pudottaa eikä His pure kapulaa liikaa (olikin korkea aika). Sivulle siirtymisiä myös.
Ruutu uudestaan. Suoraan 25 metristä. Ja eikös Hiskiä taas vetänyt sinne vasemmalle! Annoin mennä ja ohjasin ruutuun uudessa käskyllä. 20 metriä on jokin haamuraja, jota kauempaa His ei osaa mennä suoraan. Onkohan se likinäköinen? Tästä en edelleenkään kaikesta huolimatta ole huolissani.
Kaukot. Sen peruuttamisen kautta vain edelleen.
S-I-laskuri peruutuksesta/tiistai: 10/3
Keskiviikko: 10/1
Torstai: nx10/0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti