SM-tottis 98 pistettä:D. Pronssia, vaan ei mitalia :(

Kotona jo. Hiskin hyvän tottiksen salainen ase, jota ei ollut vielä maastovaiheessa. Tainan hallussa tottiksen ajan. Kiitos!

Sairaan hieno ja sairaan kallis Silverin superpallo. Olemassa myös isompi versio, jonka myös ostin. Vielä kalliimpi...

Lupasin kirjoittaa taas vasta, kun on jotain "kunnollista" kirjoitettavaa.
Mielestäni nyt on: saatiin PK-SM-kisoissa Lahdessa tottiksesta 98 pistettä!!!Oikeastaan kaikki muu on tämän rinnalla valjua. On meinaan tottista sen verran väännetty ja sen takia murehdittu. Olosuhteetkaan eivät olleet parhaat mahdolliset: jäimme sunnuntaina kaikista EK-koirakoista ainoina roikkumaan iltapäiväryhmään, suoritimme nollakoiran kanssa. Kaikki muut pääsivät tekemään tottiksen aamupäivällä. Eli notkuttiin odotellessa siellä sun  täällä ja selkää särki niin, että näin tähtiä, kävin jo välillä makoilemassa sisällä olevilla paareilla.
Tiesin heti, kun tultiin  kentälle, että nyt lähtee. Tuomarina Pirjo Kylänpää.  Kaikki muut liikkeet olivat erinomaisia paitsi seuraaminen ja eteenmeno. Eteenmenon valmistelevassa hyppäsi eteenpäin noin viiden askelen jälkeen, muuten His teki kaiken ei-hiskimäisen tarkasti: ei vinoja perusasentoja, ei ennakointeja, ei vinoja eteentuloja, ei törmäämistä, ei esteen kosketusta, ei pureskeleua. Lähes täydellinen suoritus oikeasti. Itsekään en sössinyt, mikä on ihme. Leijailin suorastaan homman jälkeen :)
Olin ennen tottista sanonut Hiskille, että annan sille tarkkuusruutumöhlinnän anteeksi, jos se tekee 100 pisteen tottiksen. ja melkein mokoma onnistuikin! Katselin, ettei muissakaan lajeissa monta 98 pisteen tottista ollut.
Ihan uskomatonta: me räpeltäjät!

Jos nyt vähän jossitellaan, niin tarkkuusruutuun  karahti meidän kultamitali: huonollakin ruututuloksella se olisi tullut heittämällä. Hiski otti ruudusta nollan, mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen (kahdeksan ek-koetta  takana). Ruutu ei ollut vaikea eikä esinekään. Olin melkoisen järkyttynyt, tähän en ollut varautunut yhtään.
Esineruutu oli myös pieni pettymys: siinä Hiski juoksenteli reikä päässä takaosassa ja niin etuesine jäi.
Jäljeltä nousivat kaikki kepit, monilta muilta niitä jäi paljon. Lopussa jälki kulki polun reunaa ja polun toista reunaa noin 10 metrin päässä tuli vastaan toinen jäljestäjä...joka oli sivumennen sanoen käynyt jo meidän jäljellä. Oli vähällä, ettei loppukepppi jäänyt siinä rytäkässä. Kepit olivat pienimpiä koskaan kisoissa näkemiäni. (Ulkoilu)maastossa tungeksi myös kaikenmaaailman aamukävelijää ja hölkkääjää.
Pudotetussakin tuli lievä ylläri: His ei suostunut istumaan lähetyksessa ja siitä rokotettiin peräti kolme pojoa. Muuten suoritus oli aivan huippu, sanoi tuomari (Ossi Harjula).
Haku sujui Hiskin perinteisellä tyylillä: lähetys oikealle>ukon nosto 75 metristä, lähetys vasemmalle>ukon nosto 100 metristä. Tuomari pyyhki hikeä ja kiroili: "tämmöset koirat pitäisi lailla kieltää." Mitäs siinä muuta voi kuin pyydellä anteeksi. Eipä ole pistojen laajuus treeneistä kutistunut...
Loppujen lopuksi saimme kasaan 254 pojoa, eli saman verran kuin Eppu ja hoffi-Rico. Pronssimitali annettiin kuitenkin  maastopisteitten perusteella Epulle ja Ricolle, joille suon sen ilomielin. Me olimme siis joka tapauksessa jaetulla kolmannella sijalla Hiskin kanssa, vaikka virallisesti olimme neljänsiä. Viime vuonna olimme viidensiä, edistystä, sano.

Pidän kyllä meitä myös pronssimitalisteina. Kultamitalinkin ratkaisi selvästi parenpi tottis. Miksi vain tasapisteissä homma arvotaan maastopisteiden perusteella? Reilumpaa olisi jakaa mitali. Pientä ketutusta havaittavissa seuraavana päivänä...

Kultamitalin nappasi Hanna O., tutusti yhdellä pisteellä. Tottis ratkaisi: Piia R.:llä ja keskarilla oli tottiksessa huono tuuri: voi sanoa, että heiltä kullan vei irtoheinä, josta koira ei löytänyt kapulaa.
Ylökkin joukkue, johon Hiskin kanssa kuuluttiin, voittti kisojen joukkuekullan, eli palkintopallille päästiin tänäkin vuonna.
Hui-velipoika voitti jäljellä pronssia - kovasti onnea - ja muutkin tendingläiset pärjäsivät käsittämättömän hienosti.
Maastossa oli taas kiva ja kannustava tunnelma, majapaikkamme oli eksoottinen ja majapaikan emäntä - hmmm - mielenkiintoinen. Päällimmäiseksi jäi joka tapauksessa hieno fiilis tottiksesta :D
Ja nyt treenataan vaihteeksi tokoa, jos jotain treenataan. Mutta ensin huilitaan kunnolla.