Hiski - paimenpoika!

Nyt se sitten tehtiin: oltiin Hiipparin  kanssa paimentamassa lampaita Somerolla.
Hiski löysi oitis sisäisen paimenpoikansa. Heti kun vein sen lammasaidan viereen, se unohti muun maailman, tärisi kauttaaltaan ja tuijotti elukoita. Uroskoiria loikki  pitkin ja poikin ympärillä eikä Hiski edes vilkaissut niitä.
"Paimentamista" tehtiin kolme erää. Ensimmäisellä kerralla koira oli vähän aikaa liinassa, joka otettiin aika pian pois. Homma tapahtui pyöröhäkissä. Toisella kertaa mentiin jo ilman liinaa. Kolmas osa otettiin oikein isolla laitumella.
En nyt osaa enkä jaksa selostaa kaikkea, mutta yksi on varmaa: Hiski oli paljon, paljon parempi kuin  olisin etukäteen kuvitellut. Kehuja tuli talon isännältä/kouluttajalta ja muiltakin.
Jännitin etukäteen eniten sitä, että His puree lampaita tai on muuten liian hurja, mutta mitä vielä. Enemmänkin ongelmana oli se, että poika oli vähän liikaa kiinni  minussa (kuulemma harrastettu  liikaa tokoa ja tottista...). Pienintäkään lampaitten näykkäisyn yrittämistäkään ei esiintynyt. Ainoa hurjuuden pilkahdus näkyi siinä, että His yritti käydä useampaan otteeseen "ohjaussauvana" toimineen aurauskepin kimppuun. Muut koirat kavahtivat kovastikin keppiä...
Hiski myös kesti käskytystä (mukaan lukien  isännän todella kovaäänistä)  tosi hyvin.
Tekisi kyllä mieli jatkaa, mutta saa nähdä, riittääkö aika.
Hommaa videoitiin. Laitan videon tänmne joskus, kunhan sen saan.
Se arvaus kyllä piti paikkansa, että minä olin huono...