Tottis
Sunnuntai 22.2.
Sulkavuoressa. Olen aika kyllästynyt pelkkään seuraamisen ja istumisen hinkkaamiseen, joten tehtiin vähän monipuolisempaa treeniä tällä kertaa Hiskin kanssa.
Hyppy. Tällä aloitettiin: raunioradalla on matala este (n. 50 sm) ja kokeiltiin sitä taas pitkästä aikaa. Hienosti Hiski hyppäsi pysäytyksen kera tokon aloluokan hypyn ja sitten vielä pk-hypyn kapulan kanssa edestakaisin.
Seuraaminen. Käännöksiä vasemmalle - paljon , motsku takataskussa roikkuen. Minusta näytti ja tuntui taas ihan hyvältä (paikka siis), mutta mistäpä tuon varmasti tietää... Muutama liikkeestä istuminen - vaatii voimakkaan käden heilautuksen eteen edelleen.
Tasamaanouto. Vähän vinoon toi, piti pakittaa.
Luoksetulo eteen oli suoran ja tarpeeksi vauhdikas, ei himmaamista lopussa, vaikka palkkana olikin lelu.
Eteenmeno lopuksi.
Lopuksi menin vähän eri paikkoihin piiloon Hiskiltä, jotta näin, miten se suhtautuu muoviputkeen, häkkiin ja vastaaviin piiloihin. No problem.
Maanantai 23.2. : Pirkkahalli. Piti olla yhteistreenit ryhmän kanssa, olin paikalla yksin...
Heta: telineet. Ihan mallikkaasti.
Pitkä seuraamissetti vanhalla periaatteella: "ellei seuraa, ei pidä syömänkään." Toimii kuin kone.
Hiskin treenin jälkeen vielä jäävät liikkeet ja eteenmeno. Ei valittamista näissäkään.
Hiskille ensin myös telineet.
Hyppyeste, metrinen. Onnistui! Jipii! Kahteen kertaan molempiin suuntiin: ei kosketusta. Kapulaa en uskaltanut edes ajatella, sillä Vemmelsääri alkoi repiä minua hihoista heti, kun lähestyttiin estettä...Hirvee kiihko, toistoja ei voi ottaa monta, lähetyksissä on oltava cool eikä lelupalkaa, ehei. Kädet verillä.
A-este (matalampi). Hiski kiipeilisi tätä vaikka koko päivän...Mikä hauskinta: sillä näyttää olevan luonnostaan kontaktialastulo, jonka kanssa olen Hetan kanssa ollut vähän purjeessa.
Tasamaanouto. Mopo vähän keuli esteiden jälkeen, joten kapula piti ihan viedä, heittäminen veti taas nupit kaakkoon. Palautuksessa mun piti taas peruuttaa. Otin ensimmäisen kerran myös sivulle tulon käsiavulla.
Esteiden ja kapulan jälkeen olikin sitten otettava seuraaminen namilla, jotta His olisi pysynyt nahoissaan. Käännöksiä, käännöksiä ja käännöksiä, huoh. Emmää oikein tiedä, miten ne menee...
Hetan jälkeen toinen Hiski-osio.
Luoksetulo. Nyt hidasti hiukan ihan lopussa, pitää varmaan taas välillä peruutella.
Istumisia. Voimakas käsiapu, jolla jää kyllä paikoilleen, etäännyin noin 10 metriä.
Seuraaminen. Niitä käännöksiä...
Seisominen. Pari pysäytystä, lelu jäi taakse, jottei ihan unohdu.
Paikallamakuu. Kentän toiseen laitaan ilmantui mm. ruutua treenaava koirakko, joka kiinnosti Hiskiä kovin. Niinpä panin sen paikallamakuuseen noin kolmeksi minuutiksi. Pää pyöri, mutta paikalla pysyi.
Tiistai 24.2.
Oltiin hiihtämässä Iidesjärven jäällä Kallen (7 v.) ja Hiskin kanssa. Hiski veti meitä kumpaakin melkoista haipakkaa, pitänee hankkia tohonkin vaan kunnon vermeet. Saa Hörökorva vetää oikein luvan kanssa.
Kotipihassa sitten vielä seuraamista. Käännöksiä, ja vielä kerran käännöksiä aargrh. Motsku takataskussa.
Istuminen. Nyt pilkoin liikettä lopustapäin: jätin Hiskin "istu"-käskyllä ja kävelin poispäin, heitin palkan jonkun matkan päästä. Näitä pitänee nyt tehdä myös, jotta Hiski tajuaa sen asentoon jäämisen.
Paikalla makuu. Kaksi kertaa herra ponkaisi karvat pystyssä ylös, kun puistoon ilmaantui koiranulkoiluttaja. "Ei"-sanan ei pitäisi kuulua tottikseen, mutta eihän siinä mikään muu auta, kun toinen pörhistelaa ja ärisee tukka pystyssä. Jouduin nuijimaan Hiskosen oikein kunnolla maihin. "Nöyrä bortsu" - totisesti.
Tunnari. Tätä joka päivä. Tänään toi ekan kerran väärän, mutta laitan sen piikkiin, että oli jo aika väsynyt kaikesta touhuamisesta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti