Edistystä

Loppuviikon tottisteemana Hiskillä on ollut seuraaminen (pitemmät pätkät), liikkeestä istuminen ja paikallamakuuajan pidentäminen+häiriöt.
Joka päivä ollaan otettu pihalla (jäiset pinnat kyllä haittaa harjoittelua), eri paikoissa reipasta seuraamista, myös käännöksiä. Hiski saa nyt odottaa palkkaansa pitempään ja palkka (rätti tai patukka) on myös ollut kokonaan piilossa. Menee hyvin, tosin vain kerran on joku ollut katsomassa (Katri), eli en ole ihan varma siitä, missä se poitsun peffa seilaa, kun yritän myös olla katsomatta koiraa.
Liikkeestä istumiseen alan nyt olla aikast tyytyväinen: edistystä on tapahtunut selvästi (tavoitteena siis tosinopea istuminen). Olemme siirtyneet seuraavaan vaiheeseen, eli en enää käänny Hiskin eteen, vaan heilautan oikeata kättäni Hiskiin päin, jatkan muutaman askelen, pysähdyn, käännyn, odotan hetken ja heitän namin Hiskin suuhun. Tykkää tästä ja istuu nopeasti. Lelulla tämä ei onnistu: kuvaan astuu heti kyttäily.
Lisäksi mausteena kaikenlaista muuta puuhaa, joka Hiskiltä jo sujuu aika kivasti: tasamaanoutoja, luoksetuloa, tunnaria, rullatreeniä (matkaa pidennettiin) sekä ihan uutena kaukoja, jotka edistyvät ihan mukavasti. Lisäksi maastossa jatkettu harjoittelua pudotetun esineen kanssa.

Heta on päässyt vähän seurailemaan, tekemään yllätysmaahanmenoja ja hakemaan pudotettua esinettä, eipä juuri muuta.

Keskiviikkoiltana kävin kuuntelemassa Kärnän Sarin melkein kolme tuntia kestänyttä hakuluentoa. Täyttä asiaa: uuttakin joukossa, mutta paljon myös vähän unohtuneita tai lipsuneita asioita, joissa pitää ryhdistäytyä ja skarpata, koko hakuryhmän. Hyödyllinen illanvietto!

Ensi viikon tottisteema on edelleen liikkeestä istuminen. Jos onnistuneita toistoja kertyy riittävästi, seuraavaksi siirrytään hinkkaamaan liikkeestä seisomista ja eteenmenoa. Ja seuraaminen mukana, tietysti.

Hyvää ystävänpäivää!