Hakua ja tokoa

Haku
Perjantai-iltana jossain Pirttikosken sydänmailla, toijalalaisten kanssa. Kuusi koirakkoa .Kaikki maalimiehet outoja (Hiskille), paikka samoin. Maasto osittain näkyisää, osittain ihan tureikkoa. Seisovan hautova ilma.
Piti ottaa pitempi rata ja paljon pistoja, mutta taas kerran oli niin turkasen hikistä, ettei kertakaikkiaan voinut. Eli Hiskille suunnitelma: ukko, ukko, tyhjä, ukko. Kaikki valmiina, ilmaisut. Näin kävi: ukko, tyhjä, ukko, sitten varmaan ainakin viisi (liian matalaa) tyhjää lähes samaan paikkaan ja ukko.
Eli ensin lähetys vasemmalle, jossa melkein kulmassa mm umpparissa. Ok. Sitten maalimies oikealle pienen mäen alla, vähän kulmasta eteenpäin, ei näkyvyyttä kulmaan. Tämä oli kaikille koirille vaikea rasti. Hiski lähti kuin palttoonnappi ja näytti uppoavan tarpeeksi, mutta tuli takaisin ilman rullaa melkein samaan paikkaan, mistä olin lähettänyt. Etenin vähän ja mm löytyi. Sitten oli se tyhjä - paha paikka: ensin aika aukeaa ja noin 30 metrissä sankka pikkukuusien "muuri". En meinannut millään saada Hiskiä menemään siitä suoraan läpi, kaaarsi aina maastonmuutoksen kohdalla joko eteenpäin tai taaksepäin. Lähettelin yhä uudelleen ja takanani alettiin jo vihjailla "anjaeerikäiselle soittamisesta" :)
No, upposihan se sinne lopulta, kun en antanut periksi, vaikka säälitti ihan kauheesti ja sitten lähetin yliheitolla toiselle puolelle, jonne His teki suoran, syvän piston ja löysi takaisin tullessaan mm:n umpparista n. 20 metriä keskilinjasta. Ei Hispander tuntunut olevan moksiskaan painostamisesta, se leikki iloisesti kuin mikä. Eikä ollut edes väsynyt - päinvastoin kuin minä itse.
Koko urakkaan meni matkoineen yhteensä viisi tuntia - oma koira hommissa 15 minuuttia - kotona olin kymmeneltä. Mietin taas kiitävän hetken ajellessani takaisinpäin jostain Kuurilan kautta, onko koko touhussa mitään järkeä.
Onhan siinä: keräsin maastosta melkein muovikassillisen kanttarelleja, jotka maistuivat tänään taivaallisilta :) Lisäksi tuli naurettua aikalailla - kuten melkein aina hakutreeneissä. Mistähän sekin johtuu?
Kiitokset Toijalan hervottoman hauskoille "tytteleille"!

Tokot
Vitsi, että tää on kivaa vaihtelua! Mitään etäisestikään PK-tottista muistuttavaa ei ole tehty :) Ei meinaan huvita pätkääkään. Hiskikin on aivan erilailla töpinöissään tästä temppujen harjoittelusta kuin iänikuisesta tottiksen hinkuttamisesta.
Tunnari
Toistoja on tehty toistakymmentä: joka kerta onnistunut, myös vieraan hajuiset kapulat mukana :)
Metallin nouto: eipä murise enää, haa! Ottaa ja tuo kyllä sen näköisenä, että "hampaisiin sattuu, mutta kestän kuin mies."
Kaukot: On oppinut seisomisen, hieno herra! (kiitos Laura!) Vasta ihan läheltä tosin, mutta olen ottanut sekä M-S että I-S ja onnistuu. Kiva.
Luoksetulon  pysähdykset: tää ei vörki vieläkään. Olen ottanut kiertojen kautta ja nyt His pysähtyy ihan pokkana joka kerta ennen kuin olen antanut käskyä: "kyllä mää tän jutun osaan." Hmm. Kun annan stop-käskyjä ihan muuten vaan lenkillä ja pihassa ilman luoksetulovirityksiä, pysähtyy kyllä näpsästi.
Ruutu: ihan alkeita pihassa. Vein ensin lelun, sitten vein Hiskin seisomaan monta kertaa, sitten näytin paikan ja pysäytin, paljon toistoja. Näin sujui ihan mainiosti - toistaiseksi.