Maanantaiaamuksi oli sovittu Mia S.:n kanssa jäljentämistä, mutta taas ilmojen haltija tai mikälie esteri heitti räntäsateen justiinsa sunnuntai-illaksi. Koska maa oli valkoinen vielä ma-aamuna, päätettiin perua homma. Ihan kiitettävästi sitten olikin muuta matalalentoa koko päiväksi ja koirat oli kutakuinkin keskenään kotona.
Tiistaiaamuna tehtiin kahden tunnin juoksentelulenkki ja His hauskutti itseään koko rahan edestä. Humputtelun päätteeksi vielä esinesulkeiset.
Esineruutu
Tallasin vain rajat. Tuttuun tyyliin heitin ensin kolme esinettä peräkkäin oikealle valmiiksi. His lankesi vanhaan syntiinsä: juoksi nenä maassa rajoja pitkin. Kyllä ne esineetkin sieltä tulivat enkä paljon puuttunut touhuun, seisoa jäpitin vaan samassa paikassa.
Sitten kaksi esinettä keskelle peräkkäin: eka edestä heitettynä, toinen takaa. Etuesineen löysi heti, taakse ei meinannut irrota suoraan sitten millään. Helpotin kävelemällä ja tuijottamalla takarajaa kohti, en lähettänyt.
Kolmannet esineet vein Hiskin nähden ja heitin vasemman sivurajan yli peräkkäin. Ei ollut yhtään helpompaa. Taka- ja etuesineen kanssa Hiski tahkosi pitkään ja juoksi kuin tuli hännän alla.
Hiskonen haki siis peräti kahdeksan esinettä. Alle tehty lenkki ei tuntunut missään.
Tarkkailin Hiskin toimintaa koko ajan ihan viileästi ruudussa - jossa oli hyvä näkyvyys - ja siinä on paljon hyvää, jos kohta huonoakin.
Plussat:
Motivaatiossa ei nyt ole vikaa eikä toivottavasti enää tulekaan. His tekee töitä täysin palkein ja jatkaa, vaikkei esinettä meinaa löytyä. Ei sijaistoimintoja tms. Onnistuin paineistamaan koiran e-ruudussa kesällä, enää en tee samaa virhettä. Palkkasin ja kehuin aina "tyhjiltä" poistuloista myös.
His ei juuri mälvää eikä pudottele esineitä, vaan luovuttaa nätisti vaikka esine olisi mitä materiaalia eikä myöskään vaihda esineitä kesken kaiken (kop,kop).
Miinukset:
Hiski takertuu helposti jälkeen, joten teen tallaamattomia ruutuja edelleen: koiran pakko nostaa nenä maasta. Ohjattavuudessa on runsaasti parantamisen varaa, en kuitenkaan halua siinäkään painostaa, vaan yritän edelleen saada Hiskosen itse tajuamaan lohko kerrallaan-etsimisen idean.
Vauhtia on myös liikaa, mistä aiheutuu helposti etuesineen yli juokseminen. Tästä(kin) syystä seuraavaksi teen kaistaleita, joihin laitan pienet/hyvin piilotetut/vaikeat esineet.
Hiskin pitäisi olla mahdollisimman rauhallinen aloituksessa.
Lopuksi otin vielä metsätiellä luoksekäskyjä läpijuoksuina lukuisan määrän, peruuttamista ja stoppeja. Ja muutaman luoksetulon pysäytyksen, käsy+askel. Toimi :)
Ruutu. Hiski tykkää tästä ihan hulluna, vaikka ei yhtään tajuakaan, mitä siltä pyydetään, kunhan juoksee eteenpäin ja jää seisomaan jonnekin :)
Ja ruokakupilla niitä kaukoja: joskus kaikki, joskus vaan osa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti