Tokot
Pieni loikka ihmiskunnalle ehkä, mutta meille todellinen edistysaskel: hra Hiskonen tajusi tänään, eli 11.11.2010 ruudun idean!!!
Tässä on väännetty vaikka mitä, mutta vasta tänään Hiskillä selvästi syttyi lamppu ja se loikki (kaukaa) neljä kertaa peräkkäin (enempää en uskaltanut kokeilla) suoraan ruutuun ilman mitään apuja. Hiukan jouduin kyllä paikkakriteeristä tinkimään, mutta viis siitä. Vähänkö me riekuttiin!
Varmaan tässä tulee takapakkia, mutta olen ihan saletti, että periaate kyllä Hiskille nyt kirkastui.
Ollaankin puurrettu tällä viikolla ruutua joka ikinen päivä ja aina eri paikassa. Pitkän aikaahan vein vaan Hiskin oikeaan paikkaan, lukemattomia kertoja mentiin ruutuun yhdessä, välillä seisoin ruudun vieressä, välillä näytin paikkaa ja lähetin. Noin tsiljoona kertaa se pysähtyi juuri ennen ruutua odottamaan palkkaa. Sitten annoin uuden käskyn, jolloin se eteni 20 senttiä jne jne. Ja taas kävin näyttämässä paikkaa.
Lopulta yksinkertaisesti vain kutsuin sen yhä uudelleen takaisin, jos ei mennyt ruutuun asti. Urhoollisesti tuo kesti tämänkin kokeilun. Ilmeisesti se lopulta päätti, että nyt saa toi kiusaaminen riittää ja juoksi ruutuun asti. Huhhuh, olipa savotta. Loppujen lopuksi sain tuon aikaan ilman pallolle tai merkkialustalle syöksähtämistä, siitä olen oikein tyytyväinen. Vaikka ehkä se olisi ollut helpompi tie...
Muuta ti-to:
Tunaria eri paikoissa, erilaisina versioina. Sujunut ihmeen hienosti, haistellut hyvin, ei ole tuonut vääriä eikä pahemmin klähminytkään. Olen vahvistanut edelleen oikeaan tarttumista.
Peruuttamista. Otettu peruuttamisen yhteydessä seisomiset, istumiset ja maahanmenot. Tämä on selvästi hyödyllistä.
Kaukoja. Kotona, jalkapallokentällä, metsätiellä, mm. Nyt lelu takapalkkana. Se aiheuttaa kyllä jumittamista, mutta muuten His on selvästi paremmassa mielentilassa, kun tiedossa on mieluinen palkka. Vaihdot ei ole edelleenkään täysin sujuvia, mutta olen ihan luottavainen.
Seuraaminen, luoksetulot yms on olleet nyt kokonaan tauolla.
Esineruutu
Torstaiaamuna taapersin lumiseen metsään kapeahkon ruudun, jonne vein neljä esinettä. Hiski oli taas erittäin hyvässä moodissa, eli keskittynyt, vain ihan oikeassa kulmassa kaatuneen puunrungon alla ollut esine tuotti vaikeuksia, koska tuuli kävi oikealta. Palkkasin vain viimeisestä esineestä, muista herui vain kehut. Palkan puuttuminen ei vaikuttanut Hiskin työskentelyyn mitenkään.
Ja ti-iltapäivällä Hiskillä oli ohjelmassa taas hierontaa. Selkä ei enää ollut yhtään kipeä,mainiota.
4 kommenttia:
Voi miten hieno homma!!! Tavoitan tunteen, kun meillä molemmilla täällä päässä kirkastui taas se, kuin Ruut-neidin kanssa tulee treenata luoksarin stoppia =) Pienet ilot maailmalle, mutta niin valtaisat pikkuruiselle ihmiselle =D
Tartun heti tähän: kuinka te tota luoksarin stoppia treenaatte? Sehän on meillä väännön alla...
Leikki menee niin, että liikkuri kysyy onko valmis. Minä siihen virittely sanat ja nyökkään. Jätän koiran ja kutsun luokse. Otan joko sivulle tai suorapalkkaan vauhdista. Uusinta samalla kaavalla, mutta pysäytänkin koiran seisomaan valitsemassani kohdassa (vaihtelen paikkaa missä stopataan, eli välillä juuri kun lähtenyt ja välillä ihan mun luona ja kaikkea siltä väliltä)
Kun olen stopannut koiran hihkasen kehu sanan, jonka jälkeen liikkuri hihkasee "kii" ja Ruu saa kääntyä ympäri ja saalistaa palkan liikkurin kädestä. Tää on Ruusta paras palkka, eli kuulee "kii" -käskyn ja näkee lelun -> Tytöllä vahva saalis assosiaatio tuohon sanaan.
Välillä tehdään, niin että Ruu seisoo mun ja liikkurin välissä kasvot minuun päin. sanon "hyvä" jonka jälkeen liikkuri sanoo "kii" ja näyttää lelua.
Ajatukseni on, että Ruut alkaisi selvästi ajattelemaan taaksepäin ja toinen ajatus on tarkoituksella tehdä liikkurista oleellinen osa luoksarin pysäytystä, kun se kerta on mukana menossa kokeissakin! En nyt ihan varmaksi voi sanoa kuinka tää toimii, mutta kun kokeilin, niin musta todella tuntui, että Ruu'n päässä syttyi jotain ja se osti ajatukseni kerralla =) Kerron kyllä blogissani myöhemmin kuinka sujuu, voihan tää ihan hyvin kosahtaakkin =P
Idean muokkasin luoksari leikistä jonka kuulin jokin aika sitten. Eli siinä kaksi ihmistä appari ja koiran ohjaaja ovat toisistaan noin 20-30m päässä. Ohjaaja kutsuu koiran ja palkkaa. Sitten appari kutsuu koiran ja palkkaa. Sitten taas ohjaaja vuorostaan kutsuu ja pysäyttää koiran, jonka jälkeen appari kutsuu koiran luokseen ja palkkaa tämän. Aijon tätäkin leikkiä vielä kokeilla. Mä niin pidän tällaisista leikeistä =D
Kiitos kovasti, Susan, perusteellisesta selityksestä! Heti kun saan apurin, alan kokeilla tuota!
Lähetä kommentti