HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




lauantai 14. toukokuuta 2011

Harjavallassa on huono karma

Kaksi peräkkäistä lauantaita on mennyt sen verran tympeissä tunnelmissa, ettei koiraharrastus juuri nyt tunnu kovin palkitsevalta.
Harjavaltaan en enää ikinä mene ja jos on pakko ajaa ohi niin ajan ohi. Kolme kertaa olen käynyt siellä kisoissa - kerran Hetan/haku kanssa ja kaksi kertaa Hiskin/jälki kanssa ja kertaakaan ei ole tullut maastosta tulosta. Pitäkööt mäntykankaansa.
Eilisestä JK3:n jälkisuorituksesta ei jäänyt jälkipolville paljon kerrottavaa. Homma menee minulta sen verran yli hilseen, etten pysty sitä edes analysoimaan. His ajoi jäljen keskittyneesti ja hyvin ja löysi tasan yhden kepin. Se siitä.
Kummallisinta on, etten minäkään nähnyt yhtään keppiä, vaikka ainakin se ainokainen oli hellaklapin kokoinen jööti. Ajoimme jäljen uudestaan vielä kisojen päättymisen jälkeen ja gepsin mukaan His ajoi sen aivan kaavion mukaisesti.
Janalla otti sitten kauden ensimmäisen takajäljen. Itse jana luotisuora ja vauhdikas, jäljennosto salamannopea. 
Tottiksesta herui 83 pistettä. Siinä tuli kaksi mokaa, jotka laskivat arvosanaa. Jäävien istumisessa meni maihin ja hypyn kiersi jälleen, mikä on aika masentavaa. Nämä siis puutteelliset.
Erinomaiset: paikallamakuu, eteenmeno, a-este, nouto. Nämä ovat yleensäkin Hiskin vahvimmat liikkeet.
Erittäin hyvät: seuraaminen (jipii!), jäävistä maahanmeno keuli (valmistelevassa osuudessa pahasti).
Hyvä: jäävien seisominen (oli ottanut muutaman askeleen, hyi)
Heikkosen arvostelussa toistuivat: "suorittaa voimakkaasti ja energisesti, reagoi nopeasti käskyyn, pitää voimakkaasti". Kertaakaan ei sanonut, että "olisi saanut tehdä vielä nopeammin" jne. Tosin ihan alussa mainitsi, että "kyseessä on rauhallinen koira", hehheh. Kehui koiran teknistä osaamista ja meidän yhteistyötä.
Tehotreenin paikka:
- jäävät, jäävät ja jäävät. Kaikkien valmistelevat osat erityisesti. Väärä asento istumisessa oli uskoakseni ihan satunnainen työtapaturma.
- hyppy, huoh ja huoh. En vaan edelleenkään tiedä, mitä tälle teen, kun ongelma tulee esiin näköjään vain kokeissa. Kaipa me vaan jatketaan noita hyppykarkeloita. Mutta jos en saa asiaa kuntoon, SM-kisat jätetään väliin.
Hiskin esineruutu oli  loistava: kolme esinettä 2,5 minuutissa. Ruutu oli kyllä helppo - His ehti siinä ajassa jo pissatakin. Esineet valtavia verrattuna niihin, joilla me yleensä treenataan. Piste meni jalannostosta.

Onnea vielä Huille ja Hannalle hienosta ykköstuloksesta!
Kisassa oli muutenkin kova tulostaso: mm hoffikoirakko Eppu + Rico KVA/haku) esim. taisiovat ottaa maastosta täydet 200 pistettä. Lämpimästi aina läikähtää, kun hoffipari pärjää hyvin :)

8 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

No voi höh, olisit nyt vaan analysoinut teidän jäljestystä enemmän. Tsempitykset kuitenkin jatkoon, kyllä te olette hieno pari vaikka ihan kaikki ei nyt onnistunutkaan. Terkuin Heidi S

Hiippari kirjoitti...

Kiitos Heidi!
On edelleen vähän pöllämystynyt olo, kun en yhtään tajua, mikä meni pieleen. His haistoi esineruudun esineet hetkeä ennen jäljen ajoa ihan mahtavasti, miksi ei sitten löytänyt enää jäljellä isoja keppejä?

Anonyymi kirjoitti...

Joku on käyny varmaan kiusallaan keräämässä kepit pois... :(
-Saija

Hiippari kirjoitti...

Tuskinpa - jäänee ikuiseksi arvoitukseksi tämä.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä kuulostaa vähän hassulta, mutta mieleeni on tullut joskus myös maaperän vaikutus koiran jäjestämiseen - erityisesti nuoren koiran. Oltiin Pertsan kanssa ekassa FH-kokeessa rannikolla, jossa pellot varmaankin vanhaa meren pohjaa. Paikalliset koirat pärjäs parhaiten ja teki hyviä tuloksia. Toki, toki, koulutusvirhe ja kokemuksen puute(tai joskus harvoin työtapaturma) kyseessä, mutta tulipa vain mieleen. Juttelin myös pitkän linja metsäjälkiharrastajien kanssa ja sanoivat, että Harjavalta on näennäisesti helppo, mutta paljon siellä tulee jostain syystä myös epäonnistumisia.

Tarja&Pertsa

Hiippari kirjoitti...

Varmaan on maaperälläkin vaikutusta. Mutta His siis jäljesti hyvin (ei voinut olla kaukana jäljeltä, kun teki ihan oikeat kulmat jne), mutta ei bongannut keppejä, mikä on tässä se merkillinen juttu. Kepit ei ole yleensä olleet Hiskille ongelma.
Voihan siinä olla jokin muu haju (esim. eläimen), joka sekotti pojan nenän. Mene tiedä. Jälki on jännä laji ;)

Susan Miiro kirjoitti...

No voi höh =( Tsemppiä kuitenkin ihan hurjasti seuraavaan koitokseen. Kyllä te vielä näytätte =)

PiaP kirjoitti...

Jäljestä tekee äärimmäisen mielenkiintoisen ja oikeastaan myös aika raivostuttavan juuri se, että ikinä ei voi tietää mitä sitten ihan oikeasti ja aidosti on tapahtunut? Voi vain arvuutella syitä :-/.