Alkaa tottisteluhalut olla hiukka hakusessa aina vaan kaameiden kelien takia. Lauantaiaamuna kuitenkin pakotin itseni (Hiskiä ei tarvinnut pakottaa) raahautumaan tuohon lähikentälle, johon saapuivat myös Pia ja Aksu (haa: muut bc:t on vielä laiskempia!). Hiski saa nyt treenin alussa vasta kontaktista rätin. Onnistuin ensimmäisen kerran saamaan aikaan kutakuinkin oikean paikan lelupalkalla, mistä jo olin tyytyväinen. Nameja ei edes käsineet kädessä tahdo saada syöteltyä...
Otin kaikki jäävät liikkeet: His alkaa pikkuhiljaa ymmärtää käskyt. Ei avuista kylläkään kokonaan eroon ole päästy, mutta edistystä on tapahtunut. Luoksetuloja eteen läheltä ja kaukaa. Hämäsin Hiskiä myös niin, että kun se luuli, että kyseessä on luoksetulo,palasinkin takaisin. Viimeinen luoksetulo läpijuoksuna. Paikallamakuuta Aksun kanssa, mutta vain noin minsa, kun en hennonut siinä loskassa makuuttaa. Aksua ja Piaa kierrettiin imuttamalla (hyvin meni). Ynnä lopuksi eteenmeno. Puoli tuntia hurahti ihan huomaamatta.
Sunnuntaina ajelimme vaihteeksi Sääksjärvelle hakuilemaan. Hetakin pääsi kahden kuukauden tauon jälkeen tositoimiin, joten oli sitten noin metrin irti maasta ja savu nousi karvakorvista. Molempia ukkoja pussaili, mutta en jaksanut kauheesti välittää, koiralla oli ainaskin kivaa.
Hiski sai ottaa elämänsä ekat metsä-rullatreenit. Neljä ukkoa, noin 10 metrissä, näkyvissä. Haki rullat, luovutti ja näytti hienosti. Näytöllä meni nätisti maahan, mutta rullaa hakiessaan ehti pussata jokaisen mm:n :(
Norskirullaa mä en tajua: olen yrittänyt säätää sitä vähän enemmän roikkuvaksi, että His ylettyisi ottamaan sen suuhunsa, mutta en ole onnistunut. Kauheeta tää välineurheilu. Onneksi tässä on aikaa hankkia asiantuntijaneuvoja tohon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti