Joulunalusarkea

Joka-aamuinen rituaali heti ylösnousun jälkeen: Hiski remmiin ja ulos, illalla ladattu ruokakuppi kainaloon. Hiski pissii piiiitkän pissan, sitten mennään Muotialantien varteen kävelemään. Kun autoja lähestyy (aina parempi, jos rämisevä linja- tai kuorma-auto), Hiskille "istu"- tai "maahan"-komento. Vapautus ja kuppi eteen. Vaihtoehtoisesti kävelemme vain muina miehinä/naisina ja jos His vapaaehtoisesti ottaa kontaktin auton lähestyessä, se saa heti kupin ja kehut.
Olen nyt kyllä vakaasti sitä mieltä, että autojen "pelko" onkin paimentamista (tosin autojen ääni kyllä toisaalta hirvittää). Auton vaanimisen kiellän joka kerta vihaisesti ja poskista kiinni pitäen, mutta eipä sillä juuri ole vaikutusta ollut :(
Tiistaina ajelin Pirkkalan Veskaan jouluostoksille ja kävelytin koiria pitkin poikin parkkipaikoilla ja lähialueilla. Kauhee veto oudossa paikassa Hiskillä päällä koko ajan, varmaan kolmesataa pysähdystä ja odottelua, että hellittäisi vedon.
Otin myös pätkän seuraamista ja paikallamakuutta (BH!) Bauhausin parkkipaikalla (ei sillä kaikkein vilkkaimmalla paikalla). Taas huomasi, miten rätin aikaansaama korkea vire poistaa angstit: lipputangoissa paukkuivat liput ja His vilkuili niitä vähän väliä, kun seurautin sitä namilla. Rätti selän takana: paukkeellla ei mitään väliä.
Joka päivä on nyt otettu kertaalleen kaikki jäävät liikkeet sisällä kellarikäytävällä. Alkaa sujua, kiva!
Sulkavuoressa laitoin keskiviikkoaamuna molemmat koirat kiinni radan aitaan ihan vierekkäin, kävelin noin 20 metrin päähän ja ammuin kolme kertaa. Ekalla Hiski säpsähti hiukan, kahdella seuraavalla ei mitään reaktiota.
Heta on nyt Hiskin ikioma suojelumafioso ulkona, mikä ei ole pelkästään ratkiriemukasta: se alkaa irvistellä vieraille koirille jo kaukaa ja päästelee matalia varoitusääniä. Tämä tarkoittaa sitä, että me seisotaan ohitukset ojan pohjalla tai pöpelikössä - Heta irvistelee ja Hiski kiskoo hulluna häntä tötteröllä - ja ihmiset kattoo säälien: voi, voi, kun täti ei saa koiriaan kuriin.