Keskiviikkona lenkin yhteydessä yhtä sun toista pientä, loskan, kuran ja veden seassa, kuinkas muuten.
Ensin "haku-"/hallintatreeni palloilla.
Heittelin taas palloa vuorotellen polun kummallekin puolelle ja etenin kuin hakualueella, His sivulla käskyn alla. Ei ole muuten ihan helppoa kaivaa pientä palloa hangesta, johon se on uponnut melkoisen syvälle. Mutta Hiskistä tämä on tosi siistiä :)
Tarkkuusruutu
Keksin uuden jipon Hiskin pään menoksi: löysin hiekkakasan - karkeaa hiekkaa - johon tallasin ruudun. Pienen metallisen tonttulakin kilikellon piilotin puoliksi hiekkaan. Kuvittelin, että His nikottelisi hiekkaisen esineen ottamisen kanssa. Mutta eipä esiintynyt minkäänlaista epäröintiä tai räkimistä. Odotutin vielä aika pitkään, ennen kuin annoin "anna"-käskyn, eli joutui pitämään hiekkailjetystä suussaan. Tuijotti vain tuimasti alta kulmain: "Mä olen tässä aika haka". Hienosti hoidettu, His!
Esineruutu
Tai ruutu ja ruutu: tallasin kaistaleen, jonka alkupäässä oli aika vähän lunta ja ihan kokonaan sulaneitakin kohtia. Mitä pitemmälle menin, sitä syvempään hankeen upposin. Tallaus poikittain. Lopulta jätin semmoset 15 metriä tallaamatta ja heitin takaesineen sinne tallaamattomalle alueelle. Yhdessä sulaneessa kohdassa oli joku muovikahva ja matalalla puunhaarukassa miehen lenkkitossu - en ottanut niitä pois, vaan jätin yhden esineen, muovikellon, ihan siihen lähelle.
Etuesineet His haki rivakasti, mutta ei mennyt sinne tallaamattomalle - aika herkästi se takertuu niihin jälkiin, jos esine ei meinaa löytyä. Ajoin sitten poikaa "kaukana"-käskyllä taakse ja sieltähän se valkoinen jumppatossu sitten löytyi. Hajuttomiin esineisiin His ei koskenut.
-------------------------------------------------
Torstaiaamuna setti seuraamista ovesta ulos ja rappusiin + seiniä päin. Vörkki paremmin kuin toisspäivänä. Perusasentoja tarjoamisen kautta mitä erilaisemmissa paikoissa, luoksetuloja vinosta ja pitkitettyjä edestä sivullesiirtymisiä.
-------------------------------------------------
Perjantaiaamuna kävin katsastamassa Sulkavuoren tilanteen. Yllättäen loskaa, kuraa ja vettä. Ja lunta. Ynnä kaikki se roina, mitä ihmiset on talven mittaan sinne roudanneet: kokonaisia sohvakalustoja yms. Voi jos saisin joskus jonkun ääliön rysän päältä kiinni.Ja kaikenkaikkiaan Lahdesjärven satumetsämaisemat on talven aikana myllätty melkein pelkäksi avolouhokseksi. Kenet siitä saisi ampua?
Lenkin jälkeen ohjelmassa Hiskin kanssa ihan vaan huvin vuoksi ruutua ja seuraamista, vuorotellen. Ruutu on hyvä häiriö, jonka His kesti kuin mies. Kokeilin myös hiihtelyjuoksua. Mitähän Lea Yliminä tästä mahtaa sanoa. Ehkä jotain tämmöstä: "Ohjaajan juoksutyyli ei noudata kansainvälisiä standardeja, seuraaminen menee puutteelliseksi."
Ruutua otettiin ylikaukaa, välillä jäi seisomaan eteen, mutta ei se mitään.
Onpa taidettu muutaman kerran ruokakupilla ottaa kaukojakin, vaatimuksena ehdoton paikan pitäminen. Ja perusasennon tarjoamista tympeälle ohjaajalle on "treenattu" siellä sun täällä ex tempore. Kivasti se sujuukin :)
Huomenna sitten koko päivä Kajaksen tottisoppia, saapas nähdä...
2 kommenttia:
Hihii, Lea "yliminä" :)) Melkein tukehduin punaviiniini ;)
Minäkin taidan tästä mennä tukehtumaan punkkuun ;)
Lähetä kommentti