Jälki nro 5
Lauantai 23.4.
Olin Levekin luonnetestissä talkoilemassa, mutta juoksin ennen koetta lähimetsään semmosen 100 metrin pätkän kahdella kepakolla höystettynä. Ajoin sen Hiskin kanssa pois päästyäni, eli jälki vanheni viisi tuntia. Selvittipä poikapoikanen vanhan jäljenkin ihan komiasti!
Jälki nro 6
Sunnuntai 24.4.
Innilän majan takaa löytyi maanmainio jälkimetsä. Siellä menee paljon kävelyteitä, oikein semmosia sorapohjaisia ristiin rastiin. Jäljelle tuli pituutta runsaat 700 metriä, kuusi keppiä, kulmia vaikka kuinka paljon. Jana noin 30 metriä. Ahnehdin tietreeniä vähän liikaakin: yhtään varsinaista tien ylitystä en tehnyt, vaan paljon vaikeampia juttuja, kuljin siksakkia tien reunaa, tietä pitkin, vinosti tien yli ja takaisin ja vaikka mitä mutkittelua. Siellä oli monta risteystä enkä loppujen lopuksi yhtään muistanut, missä päin olin hortoillut.
Vanhensin noin kaksi tuntia.
His nosti jäljen tapansa mukaan hyvin ja ajoi kivan rauhallisesti, kolme ekaa keppiä se poimi hienosti. Sitten tuli ne tiesysteemit. Olihan se aika vaikeeta ja Hiski joutui punnertamaan oikein olan takaa. Harhoja oli varmaan paljon, siinä jälkeä etsiessämmekin tietä pitkin meni porukkaa. Luulin sen jo hukanneen jäljen kokonaan, kun nosti jalkaakin sen näköisenä, että oli jo vähän sijaisilla. Mutta eipäs!Yhtäkkiä poika sai kuin sähköiskun ja sinkosi tieltä metsään. Siinä oli keppi aika lähellä tietä ja siitä Hiski sai taas uuden alun ja kaikki loputkin kepit löytyivät. Kyllä Hiski on taitava jäljestäjä(kin) :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti