Kepit homeessa ja valiovahvistus

Tänään tuli Kennelliitosta vahvistus Hiskin KVA:lle - sähköpostin liitteenä, ei siis mitään kultareunaista plakaatia ;)

Haku on ns. pulkassa, joten nyt ahkeraa jäljestystä kehiin lumentuloon saakka.
Jälkikepit olivat ihan kirjaimellisesti homeessa, sillä ne ovat lojuneet muovikassissa liiterin nurkassa: jäljentämistä ei ole harrastettu kertaakaan kahteen kuukauteen. Kahden tunnin jälkiä on ajettu viimeksi kesäkuussa.
Jälki 1. Aloitettiin keskiviikkoaamuna helposta treenistä pitkän tauon vuoksi. Tallasin Hiipparille viitisensataa metriä pitkän jäljen, kahdella normikepakolla varustettuna. Piti tehdä vielä lyhyempi, mutta ajauduin oudossa maastossa vähän liian kauaksi tiestä. Normimaasto - eli meillä siis tautisen risukkoinen - paljon kulmia, kivien kiertoa ynnä muuta mausteeksi.
Janat otan nyt aivan "alusta" - kesää on leimannyt takajälki - eli en lähetä Hiskiä lainkaan, vaan lähestytään jälkeä ihan muuten vaan vähän vinosta. Näinhän me tehtiin, kun His oli pentu. Tänään ainakin homma toimi hyvin: nopea reagointi jälkeen ja oikea suunta, vasemmalle. Hirveä hinku ja vinku pojalla tietenkin oli ja mulla oli täysi työ pysyä kaaharin perässä.Yhdessä kohdassa Hiskille tuli vähän "eiku"-tarkistusta, muuten hyvä homma.
Hiskin jäljen jälkeen iski huono omatunto siitä, ettei Heta ole päässyt pitkään aikaan tekemään oikein mitään, joten polkaisin sille vielä tien suuntaisesti sadan metrin jäljenpätkän ja jätin loppuun kepin. Sitten päästin neidon irti ja jäin itse autolle nojailemaan. Hetken päästä Heta kantoi kepin autolle tyytyväisenä. Mukavan laiskanpulskeaa jäljestystä.
Jälki 2. Torstaina tehtiin melkein keskiviikon toisinto, pituutta jäljellä 600 metriä, keppejä kolme, joista keskimmäinen pienenpieni nysä ja viimeinen piilotettu risukasaan. Tasan kaksi tuntia vanha, kova tuuli, lähes myrsky. Hienosti sujui alusta loppuun, jarrutin vähän. Hyvä jäljen nosti oikeaan suuntaan, oikealle.
Hetalle tein taas pienen jäljen ja nyt laitoin jäljelle muovitulpan. Viittoilin menemään metsään päin ja itse odottelin taas autolla esineen palautusta. Palauttihan se. 

Jäljen vanhentuessa tokoiltiin Lilin kanssa Tamskin Tallilla.
Hiskille liikkuroituna alusta loppuun ruutu (seinän vieressä), jossa taas pujahti  sivusta sisään ja takamus oli vähän irti maasta - kanteli Lili -  (ne norjalaiset takajalat vissiin) ja asento mallia korppikotka.
Sitten tunari liikkuroituna, mutta rennolla tyylillä, eli isohko kasa + oma ja itse seisoin aika lähellä kasaa. Lili huuteli "käsky-käskyä", hyvin pysyi. Nätisti haisteli ja palautti vauhdikkaasti, palkka lennosta.
Ohjattu myös liikkuroituna, mutta niin, että Lili antoi taas ylimääräisiä käskyjä. Takapuoli pysyi maassa, mutta asento tietenkin kojoottimainen. Törpölle meno hitaahko, vasemman haku ja palautus hieno, luovutus jopa (melkein) suora. Hyvä Hiippari!
Metallinoudossa kapula kieri ihan hirmuisen sivuun ja His kiersi takaisin. Vein saman tien esteen taakse ja käskin hypätä, kapula pysyi suussa hyvin koko ajan. 

Herin jälkeen sitten pieni kikkailu: lähetys ruutuun, siitä hyppykäsky ja metallikapulan noutokäsky. Hyppäsi jopa takaisin kapula suussaan tosi iloisesti. Nää ketjuliikkeet on kyllä Hiskin mielestä tosi siistejä.
Kiva pieni treeni, kiitos, Lili!