Hiskille JK1 6.8. 174+92

Jälkikoe, alo, Hämeenkyrö 6.8.
Ihan ensiksi pitää rehellisesti sanoa, ettei Hiski ole ihan "koekypsä". Siksi (ankaran harkinnan jälkeen) päädyin siihen, että mennään sellaiseen kokeeseen, joka on suhteellisen lähellä, tutulla kentällä ja jossa on ystävällismielisesti suhtautuva tuomari (Timo Nopanen). Olin myös päättänyt, että käyn "omaa kisaa", eli testaan Hiskin paineenkestävyyttä ja reagointia kisatilanteessa, yms, en niinkään ajattele kilpailemista ja tulosta.
Jälki
Meillä oli jälki nro 3. Jana meni hyvin: His lähti suoraan, mutta poikkesi sitten takajäljelle. Tuomari huusi harmittavasti takaisin janalle jo, ennenkuin edes koko liinanmitta oli mennyt (sääntöjen mukaan saa jäljestää 15 m taaksepäin). His olisi kääntynyt ihan just takaisin, tunnen merkit. Se lähti sitten ajamaan jälkeä oikeaan suuntaan hyvin varman oloisesti.
Jälki oli itse asiassa yllättävän haasteellinen. Ensimmäinen kulma oli heti muutama kymmenen metriä janalta lähdöstä, seuraavakin aika pian. Katselin jo tieltä, että "tuonne alokasluokan jälki ei ainakaan voi mennä": mutta menipäs vaan. Nimittäin semmoiseen rinteeseen, jossa oli hakkuutähteet - kuivia männynoksia - kasattu monen kymmenen metrin matkalle. Jälki meni sitä risukasaa pitkin! Sitten tuli aika tiuhaa, kitukasvuista männikköä ja lopulta hiekkateiden risteys. Melkein iski jo pieni paniikki. Mutta His nosti jäljen jostain sieltä tienristeyksen takaa ja jatkoi päättäväisesti matkaa. Sitten jo tultiinkin autotien varteen ja His nappasi viimeisen kepin. Onneksi luotin koiraan.
Yksi keppi jäi, se ensimmäinen. Olisin lähtenyt hakemaan sitä - aikaa oli vaikka kuinka - mutten uskaltanut, kun arvelin, ettei tuomari ollut vielä tullut pois sieltä jälkien loppupäästä ja olisi nähnyt. Jäljellehän ei sääntöjen mukaan saa mennä uudestaan. Ja oikein arvasinkin.
Tätä jälkeä ei taatusti oltu krepattu eikä maastoon tutustuttu etukäteen. Mutta olin hurjan tyytyväinen Hiskiin: se selvitti vaikean jäljen ihan kympillä.
- pisteitä 144 (yksi keppi -20, takajäljestä -6 p)

Treenattavaa erityisesti: havupuukepit! Niitä Hiski vähän vierasti, semmoisia kun ei ole juuri ollut, vain erilaisia lehtipuita. Muuten jatketaan kuten tähänkin asti.

Esineruutu
Lähetin oikealta, teki suoran piston takanurkkaan ja siitä eteni takalinjalla hiukan eteenpäin, sai hajun ja toi esineen. Meni ehkä 30 sekuntia.
- 30 pistettä.

Tottis
Oltiin toisessa parissa, suoritimme ensimmäisinä, parina collienarttu. His vahtasi silmä kovana neidin asettumista paikallemakuuseen. Huoh.
Pitkä suora oli vähän semmosta tuskaa kuin se on viime aikoina ollut: pientä vilkuilua, ei vankkaa otetta hommaan. Ampumisessa collie sinkosi ohjaajan luo ja sekin häiritsi Hiski-herraa. Takaisinpäin tullessa alkoi sitten painaa, ei kovin pahasti kuitenkaan. Itse tein tosi huonon täyskäännöksen ja muutkin käännökset olivat aika kömpelöitä. Henkilöryhmä ok.
Istuminen, maahanmeno ja luoksetulo. ok.
Tasamaanouto ok.
Hyppy. His viipyi kumman kauan esteen takana, sitten ponnisti ihan läheltä ja hyppäsi takaisin esteen vasemmasta nurkasta, kolautti vähän takajalkojaan ja tuli pahasti vinoon eteen. Katsojat kertoivat jälkeenpäin, että Hiski oli liukastunut aika ilkeän näköisesti alastullessaan ja jäänyt sen jälkeen hetkeksi katselemaan estettä. Hyppäsi kuitenkin silti takaisin, liikuttavan ihana pieni poika!
A-este. Nappiin :)
Eteenmeno. Edisti senverrann, että oli pakko antaa lisäkäsky. Itse eteenmeno oli huippu: piikkisuora, salamannopea ja sikanopea maahanmeno. Koko kokeen ylivoimaisesti paras. Useimmat koirat (myös avon) lähtivät vinoon (aika moni meni jopa kentän sivuun paikallamakuumerkille), eivät menneet maahan jne.
Erinomaisia olivat istuminen, maahanmeno/luoksetulo, tasamaanouto, A-este ja paikallamakuu.
Hyviä olivat seuraaminen, hyppy ja eteenmeno (muistaakseni).
- pisteitä 92

Pisteitä kertyi kokeesta siis 266, 2-tulos, 2. sija/5 koirakkoa, eli paljon, paljon paremmin meni kuin olisin uskaltanut kuvitella.

Olin enemmän kuin tyytyväinen Hiskiin enkä itsekään pahemmin mokannut :)
Timo Nopanen on tunnetusti "löysä" tuomari, joten muutaman pisteen saimme ehkä liikaa. Toisaalta janalta meni minun mielestäni aika turhaan 6 pojoa...
Hiskin tottisliikkeistä kaikki erinomaiset olivat kyllä "oikeasti" erinomaisia. Seuraaminen - hmmm- vähän vaikea sanoa, mutta olettaisin sen ainakin alo-luokan mittapuulla yltäneen tosiaan hyvään, ei siinä mitään sellaista ollut, minkä takia olisi pitänyt pudottaa tyydyttävään. Hypystä myös hyvä oli kohdallaan. Eteenmeno olisi voinut minusta olla jopa erittäin hyvä, valmistelevan osuuden lisäkäsky pudotti kaksi pykälää, vaikka itse liike oli täydellinen. Hyvän sai myös koira, joka maleksi parikymmentä metriä vinoon maata haistellen ja meni laskasti maahan.

Kokeesta tuli hyvää oppia vastaisen varalle. Hiskin ongelmana on siis häiriöherkkys (terävä kuin mikä), sekä tottiskentällä että maastossa (ohiajavat autot). Autoissa haukkuvat koirat ovat sille kauhistus(meillä on treeniporukoissa ilmeisesti liian hiljaisia koiria).
Paineistumisen huomasi myös siitä, ettei jäljen ja esineruuden jälkeen kelvannut lelupalkka...

Seuraavaa koetta (koska ikinä se sitten onkaan) varten tottiksessa erityisesti treenattavaa: 1. seuraaminen, 2. seuraaminen ja 3. seuraaminen. Paikka on nyt ihan syvältä ja vähän muukin. Aloituksia pitää harjoitella edelleen paljon.
Telineitä, tasamaanoutoa ja eteenmenoa ei tarvitse harjoitella kuin satunnaisesti.
Lisäksi ne siirtymät liikkeestä toiseen mietityttävät. Nyt pitkä siirtymä luoksetulosta kapulanhakuun sujui hienosti, mutta paikallemakuuseen meno varsin kehnosti. His pyrki haistelemaan maata koko ajan. Kävi lisäksi niin, että kun oltiin jo siellä merkin lähellä, tönäisin vahingossa (haloo Hanna T.!)Hiskiä jalalla leukaan (kuono oli ihan kengän juuressa). Tuomariharjoittelijana ollut Sandelinin Mia tuli sanomaan mulle jälkeenpäin, että "jos olisit ollut mun kokeessani, olisit lentänyt ulos kuin leppäkeihäs." Sillä ei kuulemma ollut mityään merkitystä, että kyse oli vahingosta, joka tapahtui liikkeiden välillä. Onkohan nyt tuomarikoulutuksessa jokin "kiinnittäkää huomiota potkimisiin-kampanja?"
Lisäksi Mia mainitsi, että käytän voimakkaasti kroppaani. Joo, se on ihan totta, harkitusti ja pokkana tein näin, tässä meidän ekassa "harjoittelukokeessa". Ei ole tarkoitus jatkaa sillä linjalla. Halusin vain, että koira tekee liikkeet tässä ekassa kokeessaan mahdollisiman hyvin, vaikka sitten pienillä avuilla ;)