Olihan jälki!!!

Tiistai 18.8.:
Pihatottis aamulla
Seuraamista: yksi pitempi pätkä rytmivaihdoksineen ynnä paljon käännöksiä. Ihan hyvin. Koitin muistaa palkata taakse.
Kaikki jäävät kahteen kertaan. Ei moittimista.

Marja-Leenan (ynnä Sannan+Vicin) kanssa lähdettiin tekemään Hiskille ja Sannille jälkiä ihan outoon paikkaan Pirkkalantien varteen. Heta jäi kotiin, kun se oli jo kerran kastunut läpimäräksi päivällä ja olisi vaan kangistunut autossa.
M-L oli oli ollut poissa töistä, kun oli oksennellut pitkin päivää. Mutta treenejä ei halunnut peruuttaa - on nää koiraharrastajat omituisia ;)
Sovittiin kumminkin, että M-L polkee Hiskille vain alle puolen kilsan jäljen. Minä poljin Sannille 550-metrisen ja tulin vartin päästä takaisin autoille. Marja-Leenaa ei vain kuulu...Kävelin edestakaisin tiellä, sitten autollakin, soitin torvea. Ei mitään. Kului melkein tunti. Marja-Leenalla ei ollut edes känny mukana :( Manasin, että varsinainen pelastuskoira jäi kotiin, mutta suunnittelin jo, että lähden Hiskin kanssa jäljestämällä etsimään (olin varma, että M-L on tuuupertunut metsään) ja tarkistin jo, mitä ensiapuvälineitä mulla on mukana.
Just kun meinasin ruveta pukemaan Hiskille jäljestysvaljaita, M-L ilmaantui, oli eksynyt, mutta väitti, että jälki on "runsaat 500 metriä."

Odotellessa tehtiin täysimittainen esineruutu.
M-L vei kolme esinettä taakse niin, että His näki, kun ne heitettiin. Eka oikealla, toka keskelle ja vika vasemmalle. Palasin lähettämään oikealta. Viimeisestä heitosta oli jäänyt niin voimakas mielikuva, että His sinkosi ekalla pistolla ruudun poikki ja toi esineen vasemmasta kulmasta. En siirtynyt, vaan lähetin oikeaan kulmaan >esine, sitten keskelle>esine. Lopuksi His nosti vielä Sannilta eteen vasemmalle jääneen pienen kumikanan,joka on ollut koirille tosi vaikea. Olin aika vaikuttunut taas. Ihmeveikko-Hiskonen!

Sitten se jälki, joka oli ehtinyt vanhentua kaksi tuntia, jonka ajan satoi.
Jana oli Hiskille hiukan hankala, reilusti yli 40 metriä pitkä, pitempi kuin koskaan ennen. Oikeaan suuntaan His lopulta lähti.
His jäljesti vauhdilla, vaikka maasto oli aika kauhea: mentiin suonreunaa pitkin, kiivettiin kaatuneitten puitten yli ynnä muuta kivaa. Arvelin, että toinen keppi jäi, kuten olikin käynyt. Kolmannen kepin kohdalla katsoin gepsiä: oltiin tultu jo 800 metriä! Että semmonen 500 metrin jälki...Sitten päädyttiin pellon reunaan, Hiski hyppäsi ojan yli ja lähti paahtamaan peltoaukean yli. Minä tietysti perässä. Toinen pelto, ties monesko oja, peltotie, jota pitkiin taas mentiin. Alkoi pieni epäilys kaihertaa...Sitten vastaan tuli hevosaitaus. Kierrettiin aitauksen ympäri, lisää ojia. Ja taas toiselle pellolle + peltotielle. Ajattelin, että taloista varmaan kohta soitetaan poliisille. Koko ajan Hiskillä kuono kynti maata, minä roikuin liinassa. Äkkiä ihan edessä oli tiilitalo hyvinhoidettuine pihoineen, kaksi autoa pihassa. Hiski kurvasi suoraan talolle, jonka vierestä meni soratie. Poitsu jatkoi soratietä (joka oli oikeastaan pihatie) ja sitten tultiinkin maantielle. Ja Hiski senkun jatkoi tietä pitkin...
Siinä vaiheessa multa loppui usko ja olin satavarma, että hukassa ollaan: otin pojalta vermeet pois ja rupesin tutkimaan gepsistä, missä me oikein ollaan. Ja ihan oikealla tiellä me oltiin: autoille vaan vielä melkein kilsa matkaa. Ja jäljestämällä oli tultu melkein 1,5 kilometriä!
Autoilla kuvailen sitten Marja-Leenalle, että "me tultiin ihan semmosen tiilitalon vierestä".
- Joo, se viimeinen keppi oli siinä talon nurkalla," tämä sanoo viattomasti. Hyvät hyssykät ja ties mitkä: Hiski oli tosiaan jäljestänyt täysillä koko matkan, viimeinen keppi vaan oli rytäkässä jäänyt! Se ressu olisi vissiin seurannut Marja-Leenan jälkeä tietä pitkin autoille asti, ellen olisi vapauttanut sitä.
Eipä harmittanut pätkääkään, että kaksi keppiä jäi matkalle, itse jäljestys oli aivan huippusuoritus. Autossa Hiski sai vielä superherkut.
Marja-Leena-parka oli sairaana ja eksyneenä tehnyt vahingossa meille ihan superjäljen. Varmaan oli matkalla harhojakin ihan kotitarpeiksi. Hiskonen on ihan huippu! Ja nyt se on myös aivan kuitti. Huomenna sille tehdään tosihelppo palautusjälki.