Kisaraporttia Harjavallasta

Tuli käytyä Harjavallassa JK2:ssa. Kovin korkealla ei odotukset olleet mennessä, joten enpä yhtään pettynyt, kun ei JK2-koularia vielä irronnut.
Mutta siis: ensin mentiin maastoon, meille jälki nro 4. Siihen mennessä oli ollut pelkkää jäkälämetsää, meidän jälki sattui kahden järven väliin, paljon erilaisia varpuja, soista maastoa.
Juuri ennen jäljelle lähtöä alkoi tulla vettä kuin Esterin peestä.
Jana oli ihan super, viivasuora ja jälki nousi ripeästi, mutta takajälki. Hiski oli tosi varman oloinen muutenkin.
Kolme ensimmäistä keppiä Hiski nosti tosi iloisesti ja touhukkaasti, itse en nähnyt niistä yhtäkään (keppimotivaatio nyt hyvä!). Runsas kymmenen minuuttia vasta oli mennyt. Ehdin jo ajatella, että "nyt tää onnistuu." Ei olisi pitänyt...Tultiin hakkuuaukean reunaan (miksi aina!) ja siinä His imppasi pitkään jotain - jälkikäteen ajatellen jotain peuransorkan hajua, lähti vetämään sinne keskelle ryteikköä ja mitäpäs minä koiraa epäilemään, kun just olen koittanut opetella, että koiraan pitää luottaa. Ei olisi pitänyt...Aika pian huomasin, että seurataan peuranjälkiä ja siinä vaiheessa tiesin, että hukalla ollaan.
Paitsi että oltiin hukalla (tai peuralla), oltiin myös hukassa. Katsoin, että tuolla on järvi, siellä jossain järven rannalla on se auto. Muuten hyvä, mutta väärä järvi. Selvittiin sieltä sentään, ehkä neljä kilsaa juostiin :).
Olin jo etukäteen päättänyt, että kaikki osiot käydään läpi, vaikka jäljeltä ei tarpeeksi tulisikaan pisteitä.

Niinpä reippaasti esineruutuun. Hiski toi kaksi esinettä, muutama piste meni jostain, en nyt jaksa muistaa, kun en ottanut hommaa kovin tosissani. Molemmat esineet olivat kuitenkin edessä, mitä ei oikeastaan ole harjoiteltu koskaan, eli hyvä treeni :)

Tottiksen arvosteli herra nimeltä Harri Heikkonen, intohimoinen sakemannimies.
Oltiin ensimmäinen suorittava koirakko avon jälkiryhmässä. Meidän pariksi sattui vielä Musketeersin koira, jota itse hra Kuosmanen oli paikalla seuraamassa ja näkyi olevan hyvä kamu Heikkosen kanssa.
Arvostelu oli kyllä lievästi sanoen jyrkkää - muille kuin sakemanneille.
Liike kerrallaan:
Seuraaminen - hyvä. Tästä olen samaa mieltä tuomarin kanssa: Hiski edisti, osittain painoi ja ennen hlöryhmää nuuhkaisi maata ja erkanikin hetkeksi minusta. Tosin kentällä ennen henkilöryhmää oli katselijoiden penkki(!), ja jouduin hetken arpomaan, mitä kautta mä sinne menen. Siinä Hiskiltä lopahti kontakti. Meidän jälkeen tuomari käski siirtää penkin ja ihmiset kauemmaksi.
Liikkeestä istuminen - hyvä. Oli kuulemma nopea yms, mutta sitten oli jotain muttia valmistelevassa osuudessa, en muista mitä. Kaiketi ei tarpeeksi tiivistä.
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo - hyvä. Sama juttu, nopea oli, mutta lisäksi muistaakseni "olisi saanut tulla vieläkin nopeammin ja lähemmäksi". Jaa, kun Hiskin kuono oli jo mun treeniliivini alla...
Seisominen - erittäin hyvä. Kuulemma nopea. Jotain mussutusta valmistelevasta osuudesta tässäkin.
Tasamaanouto - hyvä. Ripeä, mutta taas olisi saanut olla vieläkin ripeämpi palautus, ja "koiran tulisi pitää kapulaa vahvemmin ja tarttua siihen voimakkaammin." Tähtäh??? His ei mälvää, ei pyöritä, ei roikota, kapula on tiukasti sen hampaissa, välillä pelkään, ettei se irrota ollenkaan.
Hyppynouto - hyvä. Kolautti takaisintullessa, tämän arvostelu oli ihan ok.
A-este - muistaakseni hyvä tämäkin. Ei mitään muuta vikaa kuin se litania siitä, miten "pitää tarttua voimakkaammin jne..."
Eteenmeno - erinomainen. Tästä se ei kai hakemallakaan löytänyt vikaa, sen verran nopea eteenmeno oli ja His putosi lennosta maahan.
Paikallamakuu - erittäin hyvä. Tässä tuomari oli sitä mieltä, ettei koira mennyt maahan tarpeeksi nopeasti ja pudotti tuosta kokonaisen pykälän pois.
Yhteensä 86 pistettä. Nytpä tiedän ainakin, missä kaikessa on vielä varaa petrata...Kaikesta rokotettiin, missä vain oli pienkin mahdollisuus.

Sitten Musketeersin vuoro: painoi niin, että ohjaaja hädin tuskin pystyi kävelemään >erinomainen. Kaikissa noudoissa aavisti >ei pistevähennyksiä niistä. Luoksetulossa tuli poikittain eteen >erittäin hyvä. Yms, yms.
Rekku sai 85 pojoa, vaikka mm. kiersi hyppyesteen.

Eräs toinen sakemanni nousi melkein heti paikallamakuusta, istusteli ja haisteli, sitten meni takaisin maate, mutta liike oli tuomarin mielestä hyvä.
Ajoittain oli vähän vaikea pitää naamaa peruslukemilla.

Muuten tottis oli meille erittäin hyvää treeniä: hakukoirat suorittivat viereisellä kentällä ja ajoittain (liikkeiden välillä) His otti kyllä häiriöitä tästä. Ja se ampuminen! Oltiin astuttu ihan muutama askel, kun ihan takana pamahti - ei varmasti ollut sääntökirjan määrittelemään etäisyyttä. Itsekin säikähdin. Ja sitten pamahteli ihan missä sattui, kun viereisille koirille ammuttiin.

Hannan ja Huin maasto meni hienosti: kaikki kepit ja esineet löytyivät. Olin aivan varma, että voittavat koko kisan, mutta sitten Hui teki telineillä tenän...Voi itku.

Mutta eikun kohti uusia kisoja!