HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




sunnuntai 31. tammikuuta 2010

"Kisamaista" tottista ja sokkohakua

Lauantai 30.1.
Tottis
Pirkkahallin parkkiksella. Vain Ulla+Veera ja minä+Hiski. Piti olla enemmänkin väkeä, mutta lentsu ja jäätyneet putket vaativat veronsa.
Ulla ampui ensin Hiskille. Ei mitään reaktiota.
Sitten otettiin koko aloluokan pk-setti telineitä lukuunottamatta, alusta loppuun ilman palkkaa. Eteenmenopallon vein etukäteen valmiiksi lumipenkkaan.
Suht mukavasti meni, näin pitkästä aikaa. Seuraamisiin olin nyt aika tyytyväinen: juoksuosuudessa vähän pompahteli, mutta muuten (ainakin kuvittelen) ihan laatutyötä.
Kauneusvirheet: 1.kapulan luovutus hiukan vinoon. 2. Seisomisessa käänteli päätään, ja kun huomautin siitä, hämmentyi ja lähti tulemaan vastaan. Ihan oma moka.
Veera oli paikallamakuussa.
Hiski sitten paikallamakuussa (maton päällä) Veeran suorittaessa. En pitänyt ihan koko aikaa. Hyvin.

Sunnuntai 31.1.
Haku
Suunnittelin kolmen maalimiehen sokkotreeniä, mutta kun meitä oli vain neljä, päätin ottaa radan "ek-maisesti" kahden mm:n urakkana. Treenikaverit saivat päättää paikat, toiveena oli vain, että ukot olisivat molemmin puolin, toinen suht alussa ja toinen lopussa rataa. Radan pituus vajaa 100 m. Tuuli aika selvästi vasemmalta. Suorapalkat.
Lähetin Hiskin ensin vasemmalle: hyvä tyhjä laatikkopisto.
Sitten oikealle: pisto olisi saanut olla inansa syvempi ja edetä hiukan enemmän eteenpäin, mutta kelpuutin. Molemmilta tuli omatoimisesti pois.
Sitten taas vasemmalle, jonne eteni ensin hyvin suoraan, mutta kääntyi puolivälissä oikealle. Huusin takaisin (tuli nätisti) ja lähetin uudestaan komennolla "suoraan". Sama juttu, mistä päättelin, että on saanut hajun enkä enää kutsunut pois. Ja siellähän se Saija kökki takimmaisessa kulmassa. His sai siis ensin loppupalkkansa, mutta ei se mitään :) Palattiin lähetyspaikkaan ja lähetin pojan taas oikealle, josta His nosti ekan ukon. Oli piilossa lakanan alla noin 40 metriä keskilinjasta, ja saman verran radan alusta. Jos Hiski olisi tehnyt laajemman tyhjän piston kulmaan, se olisi varmasti saanut hajun ukosta jo silloin.
Eli pistot: tyhjä, tyhjä, löytö, löytö.
Ihan hyvä ja kiinnostava treeni. Kun ei tiedä maalimiesten paikkoja, koiraa joutuu lukemaan ihan eri tavalla. Näitä pitää ottaa nyt ohjelmistoon.

Ei kommentteja: