HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




torstai 25. maaliskuuta 2010

Hakuilua, tottistelua, tarkkuutta yms

22.-25.3.
Viikon mittaan on puuhasteltu taas sitä sun tätä, varsin kiinnostavia treenejä oikestaan :)
Tarkkuusruutu
Jossain parkkiksen liepeillä, kahdella eri esineellä. Hetakin teki osansa ja hyvin tietysti. Tein kiinnostavia havaintoja Hiskin hakemisesta, täytyy vielä testata, pitääkö paikkansa. Eka esine oli senverran ällö, että His päätti ilmaista sen makuultaan, hmmm, ei hyvä. Toinen oli helppo kaikinpuolin.

Pudotettu esine
Vähän erilainen treeni Hiskille: kapea, kiemurteleva polku (kiva seurauttaa). Matka ei ollut pitkä, mutta sitäkin mutkaisempi (ei ihan sääntöjen mukainen). Lisäksi pudotin esineen ison lumikasan taakse, ei varmasti näkynyt ennenkuin ihan kohdalla. Tässäpä olikin pikkumiehelle haastetta: se tuli kahteen kertaan takaisin sen näköisenä, että "mitä hittoa meinaat, ei siä mitään ole." En reagoinut mitenkään ja toki hra Hiskonen itse ongelman lopulta ratkaisi. Mutta vaikeusastetta pitää nyt nostaa - kyllähän koiranpoika suoralta, tasaiselta tieltä hakee  hanskan vaikka kilometrin päästä.

Tottista
 Muistaakseni pitkin viikkoa on tehty kaikenlaista pientä tällä saralla: ainakin niitä edestä sivulle siirtymiä, jotka sujuu jo hienosti. En edes vilkaise Hiskiä enää käskyä antaessani. Eli ongelma näyttää kutakuinkin korjaantuneen.
Muutaman kerran on taidettu ottaa jääviä, luoksetuloja on otettu läpijuoksuina, ja sitten olen opettanut Hiskille kiertämistä (jos joskus pääsisi korjaamaan stoppia tätä kautta) - jonka siis muut opettavat jo pennulle :(
Ja paikallemakuuseen kävelemistä yhdessä ollaan treenattu, hiihaa.

Haku
Torstai-iltana Sääksjärvellä, PPK:n treeni, viisi koirakkoa. Melkein sadan metrin rata. Hiskille kuusi pistoa: tyhjä, löytö, löytö, tyhjä, löytö, löytö. Kaikki mm:t viimeistä lukuunottamatta 50 kympissä ja siitä eteenpäin noin 20-30 metriä, eli koiran piti periaatteessa edetä ensin takarajalle ja sitten kääntyä eteenpäin. Eka ja viimeinen suorapalkoin, toinen ja kolmas mm kiintorullalla. Tuuli kävi takaoikealta.
Eka tyhjä  pisto oikealle ei ollut tarpeeksi syvä, joten lähetin uudestaan. Nyt kelpasi.
Toinen pisto vasemmalle, hyvä pisto suoraan, pieni koukkaus taaksepäin, kääntyminen takaisin ja löytö.
Kolmas lähetys ihan selvää, hyvin tallattua polkua pitkin. Lähti hyvin, koukkasi noin 30 metrissä vasemmalle risteävälle polulle, ei saanut hajua mm:stä ja huusin pois. Uusi lähetys, ei taaskaan uponnut tarpeeksi, mutta sai hajun mm:stä ja nosti. Rulla yms ok.
Neljäs pisto oli tyhjä. Riittävän syvä ja muutenkin ok.
Viidennelle pistolle heitin yli: huono idea, Hiski kaahasi selvästi keskittymättä vaan "jonnekin." Huusin takaisin ja lähetin uudestaan rauhallisesti. Nyt hyvä pisto, mm löytyi, rulla tuli.
Kuudes mm oli ihan keskilinjan lähellä. Hyvä lopetus helppoon rastiin.
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen treeni. Yhtä koiraa lukuunottamatta se polun paikka (ja oikea puoli muutenkin) oli koirille vaikea. Niillä oli suuri kiusaus poiketa polulta toiselle polulle kesken piston. Lisäksi ne eivät selvästikään saaneet maalimiehistä hyvin hajua, mikä johtui siitä, että tuuli kävi takaa ja lähetykset olivat "vaarästä" suunnasta tuuleen nähden. Eli tyypillinen tilanne, jossa koiralle pitäisi sallia taaksepäin työskentely...
Opettavaista. Nyt olen myös aika varma siitä, ettei Hiskiä kannata risteilyttää yliheitoin, koska sillä jää siinä touhussa aivot jälkeen eli toiselle puolelle keskilinjaa. Se on pysäytettävä pysäyttää kunnolla ja lähetettävä rauhallisesti uudelle pistolle tyhjän jälkeen, vaikkkei se niin näyttävää olekaan. Mutta ihan kaikkea ei voi saada ;) Hallinnassa ei taaskaan moitten sijaa.

3 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Glendaa ei voi myöskään ohjata yliheitoin, se unohtaa siinä olevansa hakumetsässä ja tekee sellaisen "vitsi miten siistii, täällä saa juosta" -kiekkaisun pariinkymmeneen metriin ja tulee odottelemaan lisätietoja. Pienikin pysähtyminen riittää, mutta se myös vaaditaan. Eipä silti ole tullut ajan kanssa kiirettä, vaikka mä oonkin aika tiuhasti pistottava, eli Hiskin kilometrijaloilla tuskin tulee mitään hätää :))

Tuohon ylempään tekstiin pitää kommentoida, että Bestis on samanlainen kynsienleikkuun ja muiden hoitotoimenpiteiden kanssa, ei vaan voi käsittää miten Prinsessaa pitää sellaisilla kiusata. Glenda osaa jo kiltisti ryömiä kynsienleikkuupaikalle ja kellahtaa, vaikkei sekään hommasta yhtään kyllä pidä :)

Hiippari kirjoitti...

Hyvä, kun kerroit :)Yliheitot on tosiaan nyt selkeesti pannassa. His tekee justiinsa tota "siistii, kun saa juosta, mut mitä muuta mä nyt oikein olinkaan tekemässä". Emmä usko, että kiire tulee, mutta kun se heittäminen on niin hienon näköstä ;)
Noissa hoitotoimenpiteissä His kyllä alistuu mun kanssani, mutta hirvitti, millä katseella se katto fyssari-Elinaa: "Et muuten ala mulle"...

Laura kirjoitti...

Hih, Hiski on edelleen kunnon macho ;)

Mutta tuosta yliheittämisestä vielä, ei ole Glendaa kyllä näyttävyyden puutteesta myöskään vielä moitittu :). Ja ainakin mun silmään sellainen hallittu, mutta silti täysiä menevä koira on vielä hienompi, kuin vähän siinä hallinnan rajoilla oleva :). Nojoo, onhan se sinänsä helpompaa, kun voi vaan heittää yli, mutta toisaalta tuossa saa itsekin jotenkin sen homman paremmin hanskaan mun mielestä.