HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




maanantai 8. maaliskuuta 2010

Jälkipyykkiä

Pakko hiukan vielä analysoida eilistä tokokisaa.
Hiski: Uskallan nyt luottaa siihen, että - kun on peräti kaksi kpl tokokoetta  ja kolme pk-kisaa takana -  tuo mumeloinen tekee myös kisoissa sen, minkä osaa ja mikä sille on opetettu. Yhtään mystistä ylläriä ei ole sattunut tyyliin "ei se ikinä treeneissä ole tollasta tehnyt" tai "kyllä sen toikin piti osata".
His hoitaa hommansa treeneissä ja kisoissa tasan samoin, kisoissa ehkä jopa hiukan paremmin, mikä on minulle aivan uutta ja supermahtavaa! Vapauttaa energiaa (toivottavasti) jännittämisestä muuhun skarppaamiseen.
Eilinen todisti tämän mainiosti: tiesin, ettei poika osaa stoppia kunnolla ja se oli juuri se liike, joka epäonnistui. Muut liikkeet se osasi ja teki. Hiskille oli aika kova häiriö, että yleisö oli koirineen ihan vieressä ja erityisesti se, että vähän väliä joku koira haukkui lähellä. Mutta se kesti urhoollisesti, vaikka muutaman kerran vilkaisikin häiritsijöitä.
Ohjaaja: Vinot sivuille siirtymiset oli sataprosenttisesti oma mokani, joka toivottavasti saadaan korjattua ennen kisakauden alkua.
Yllätyksenä itselleni (kun olen ihan noviisi tokokisoissa) tuli se, että liikkeet tehtiin miten päin sattui.
Seuraamiseen lähdettiin keskeltä kehää vasemmalle, maahanmenoliike tehtiin vasemmalta oikealle, seisominen kehän takareunaa kohti, luoksetulo taas vasemmalta oikealle, nouto taas takareunaa kohti, hyppy oikealta vasemmalle ja takaisin ja kaukot taas jotenkin ihan outoon suuntaan. Olin koko ajan "maantieteellisesti" ihan sekaisin siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä, vaikka liikkeenohjaaja opasti ja oli lisäksi tuttukin :)
Olisin kaikenkaikkiaan voinut olla rennompi. En kuitenkaan tehnyt mitään kardinaalimunausta, muistin odottaa käskyjä ja lähdin seurauttamaan patoamisen kautta (käsky>kropan jännitys>uloshengitys>liikkeelle).
Seuraamisessa olisi pitänyt pysähtyä "ennakoidummin": vino istuminen tulee ehkä siitä, kun koira joutuu pysähtymään ihan kylmiltään.
Pompahduksille en luultavasti voi tehdä mitään, askellusten pituus todennäköisesti kyllä vaikuttaa jotakin. Täyskäännöksen törmäys pitäisi nähdä videolta, muuten en osaa sanoa, mitä tapahtui. Itse en kyllä edes huomannut moista.
Vartaloapuihin sorrun helposti (koska käytin niitä alkuun ihan tietoisesti), niitä pitää erityisesti vahtila.
Hiskille antaisin itse eilisestä täyden kympin, itselleni kasi miikan :)
Mutta tiedetään ainakin, mitä tottiksessa nyt treenataan.

Ei kommentteja: