HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




perjantai 29. huhtikuuta 2011

Jälki, mätsähdys, haku yms

Keskiviikko 28.4.
Jälki nro 8
Tarja S. tallasi 300-400 metriä pitkän jäljen, kolme keppiä. Heti alussa toiveitteni mukaisesti kaksi suoraa kulmaa ihan peräkkäin. Loppuun T. oli taiteillut kivien ympäripyörimisiä ynnä muuta ylläripylläriä ja pari tienylitystäkin oli.
His ajoi taas hienosti: ainoa pikku hama tuli toisen tienylityksen jälkeen. Siinä Hiski nosti nenänsä ja haisteli ilmaa siihen malliin, että tähtäimessä oli hirvieläin tai vastaava. Hetkeksi tuntui varsinainen asia unohtuneen. Palautin nuorukaisen maan pinnalle ja nopsasti se haki jäljen uudestaan. Siinä olikin sitten aika pian loppukeppi, joten superpalkka tuli hyvään saumaan. Kaikki (3) kepit nousivat epäröimättä.
Tottis
Jälkien vanhentumista odotellessa pikku puuhat.
Seuraamista, luoksetulo, eteenmeno ja taas seuraamista. Siinä se.
Tarkkuusruutu
Lähinnä Hetan iloksi. Esineenä muovinen minipossu, sanan varsinaisessa merkityksessä. Kummallakaan koiralla ei mitään ongelmia. Hyvät luovutukset.
Mätsäri
Illalla Särkänniemen alaparkkiksella. Käyntiä voi kuvailla yhdellä sanalla: kamalaa. Porukkaa oli ihan solkenaan (kv-näyttely tulossa) ja tungos ahisti suunnattomasti.
En nyt mene yksityiskohtiin, mutta nulikka oli ottaa turpiinsa kolme kertaa ja joka kerta itseään huomattavasti isommalta urokselta. Näitä se lähti ihan pokkana haastamaan: nro 1. valtava bernhardilainen, nro 2. vasikan kokoinen nöffi, jolle taskukokoinen emäntä lässytti "Raffukka" ja 3. roteva kultsupoika. Homman kruunasi se, että meidän parina kehässä oli alaskanmalamuutti, jota esitteli noin 8-vuotias tytteli. "Tuomari"pyöritteli silmiään, kun näki Hiskin ja kiirehdin kertomaan, että bordercollie se on, vaikkei ehkä uskoisi. "No, en ole kyllä ikinä nähnyt tommosta bortsua." Kyllä ei jääty enää sinisten kehään. Ja kyllä hirvittää se Tampereen näyttely :(((

Torstai 29.4.
Haku
Ihan eri meininki olikin sitten torstai-iltana, kun esineruutuiltiin ja hakuiltiin Koivumäessä neljän koirakon voimin.
Esineruutu
Kaksi esinettä ihan edessä, yksi vasemmalla, yksi oikealla, yksi keskellä takana. Takaesinettä His etsi aika pitkään, annoin etsiä rauhassa, mutta minun olisi pitänyt siirtyä enemmän: Hiski seurasi selvästi minun etenemistäni lähetyslinjalla, eli näyttäisi nyt etsivän aika hyvin lohkoittain.
Haku
Hiskille 300 metrin rata, kolme maalimiestä, joiden paikkoja en halunnut tietää. Suorapalkat. His löysi (tietysti) kaikki maalimiehet helposti ja teki hyvin tyhjät pistot, joita tuli ainakin kymmenen.Viimeisen maalimiehen melkein 300 metrissä Hispander haistoi tosi kaukaa tullessaan tyhjältä toiselta puolelta ja olisi singonnut omatoimisesti toiselle puolelle, mutta sain pysäytettyä.Viimeinen mm oli maapiilossa. Vauhti riitti hyvin loppuun saakka.
Muutamalla tyhjällä His teki ihmeellisiä kiemuroita matkalla, eli pistot eivät olleet ihan suoria. Se johtui varmasti siitä, että Hiski oli viimeinen koira radalla ja siellä oli vaikka kuinka monta käytettyä piiloa, jotka se kävi tarkistamassa. Edelliselle koiralle oli kummallakin puolella rataa ollut peräti kuusi maalimiestä, tai siis yksi, joka siirtyi viisi kertaa...Eli treeni oli huomattavasti koetilannetta vaikeampi. Hiski oli taas niin mainio, ei voi mitään, vaikka vaikuttaakin leuhkimiselta:)
Heta sai vielä hakea yhden esineen ihan lopuksi, vaikka ilta jo alkoi hämärtää.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Anteeks nyt vaan kauhiast Kaarina, mutta noi sun mätsäriselostukset saa mut aina niin hyvälle tuulelle (lue nauramaan :D)

Nimim: "Tulevaa näyttelyselostusta odottava Saija :D"

Hiippari kirjoitti...

Juu, ei haittaa yhtään, senkun naurat :) Aika naurettavaa se taas olikin. Ja taautsi viimeinen mätsäri, huhhuh.

Katri kirjoitti...

Mätsärit on syvältä. Menin kerran Mairen kanssa ja tuomari antoi sinisen nauhan ("se on vähän flegmaattinen", ruahhahhaaa). Parina oli jäätävästi tupeerattu valkea isovillakoira, joka vasta kehän reunalla kuorittiin ulos suoja-asusteistaan. Me oltiin lammaslaitumelta tulossa polkupyörällä.

Hiskiin on vissiin lorahtanut tämän pentueen kaikki hakugeenit, epistä. Mervi taisi olla jonon kärjessä ainoastaan silloin kun karvaa jaettiin :/

Hiippari kirjoitti...

Mätsärit ON syvältä. Kuvittelin siedättäväni Hiskiä systeemiin, mutta taisin vaan pahentaa asiaa :(
Tiedä noista hakugeeneistä, mutta joka kerta mä olen yhtä hämmästynyt (ja kauhistunut) siitä vauhdista, millä toi nulikka metsässä pistoilla viilettää. Ei millään uskoisi, että se haistaa siinä rytäkässä mitään. ja aina olen yhtä ällistynyt, kun se löytää jotain...

Saija kirjoitti...

Hiskillä onkin "pikanenä" :)