Hakua pitkäperjantaina Sääksjärvellä levekiläisten kanssa.
Ajattelin ensin ottaa Hiskille kaksiosaisen treenin, mutta kun koiria oli peräti yhdeksän, hylkäsin ajatuksen.
Otettiin viisi maalimiestä. Ensimmäisellä ja toisella oli ilmaisu, kolmella seuraavalla suorapalkka.
Eka lähti oikeaan kulmaan niin, että His näki lähdön. Hirveesti taas virtaa, tosi malttamaton. His haki rullan, toi sitä mulle, mutta en yhtään nähnyt koiraa, kun siinä on tiheetä pikku kuusta edessä. Kun His ei löytänyt heti minun luokse, tiputti rullan parin metrin päähän keskilinjasta, ja kun siinä vähän aikaa pällistelin, pinkaisi mm:lle takaisin. En ollut tietenkään antanut toista rullaa. Huusin maalimiehen tulemaan pois ja hakemaan uuden rullan. Tässä välissä toinen mm oli jo lähtenyt menemään piiloon ja His ehti nähdä menon... Noh, His haki rullan uudestaan ekalta maalimieheltä ja lähetin näytölle. Mm toi lelulla vähän matkaa.
Toinen mm oli siis valmiina vasemmalla puolella. His haki rullan ja toi käteen asti. Näyttö ok, menin hakemaan.
Kolmas mm oli valmiina oikealla syvällä. Hiski irtosi hyvin ja teki hyvän piston eteenpäin, mutta ei löytänyt tiheässä kuusikossa ukkoa. Tuli itse pois mun luokse. Lähetin uudestaan vähän lähempää ja onnistui. Tuli vasta jälkikäteen mieleen, että olisin voinut tuon ottaa ihan tyhjänäkin pistona ja jättää ukon sinne.
Neljäs ja viides hajunhakuina, aivan ok, viimeisellä His kyllä selvästi pyrki jäljestämään. Väsymys?
Oli aika mielenkiintoinen treeni...Nyt jätetään ilmaisut metsästä taas vaihteeksi pois, keskitytään etsintään ja otetaan rullatreenit ihan erikseen. Otetaan myös rauhoittavia ja keskittymistä lisääviä hajunhakuja jälleen käyttöön ainakin muutaman treenin ajaksi.
Hiski oli lisäksi sikaillut rullaa hakiessaan, näytöllä menee nätisti maahan ja odottaa palkkaa. Rulla on siis maassa suht etäällä maalimiehestä. Tätä pitää myös miettiä ja treenata erikseen. Liittynee jotenkin siihen, ettei Hiskille ole ihan täysin selvää tuo rullan ottaminen maalimieheltä kauempana.
Meni siis vähän sähläämiseksi treeni, mutta mitään pahaa fiilistä mulle ei jäänyt, kivaa oli kokonaisuudessaan metsässä.
Hiskin kanssa on ihanaa, kun sillä on niin hirmuinen maalimiesmotivaatio. Se ei yritä hakea minulta apua, eli toimintakykyä ja itsenäisyyttä löytyy, siitä pidän. Tulee kuitenkin hyvin pois, kun kutsun.
Kieli keskellä suuta saa olla siitä syystä, että kierroksia on niin mahdottomasti ja juoksemisesta voisi tulla tärkeämpi asia kuin mm:n löytämisestä. Tosin ei mielestäni vielä ainakaan näin ole käynyt.
Heta sai vielä lopuksi hakea metsään juosseen Annikan jäljestämällä. Jälkikausi siis korkattu.
Jälki
Lauantaina, vain Hetalle pellolla. Lyhyt jälki, ei keppejä, monta kulmaa, jarrunameja. Hirvee vauhti tietysti heti ja kulmista mentiin yli niin, että ryskyi. Ei Heta mikään peltojälkikoira olekaan. Mutta tämän olikin tarkoitus olla vasta pieni viritys jälkikauteen. Ja motivaatiota oli kyllä noin aluksi ainakin 10 koiran tarpeiksi.
Hiski sai olla täysin levossa lauantain, siis treeneistä. Metsälenkki+remmilenkki kyllä tehtiin ja His leikki omia leikkejään Lempäälässä pihalla, kun tein keväthommia. Se on edelleen ihan yhtä pöhkö kuin viime kesänä: raivoaa haravalle, harjalle, lenteleville lehdille jne jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti