Nyt lähtee

Keskiviikkona olin karmeassa hammaskirurgisessa toimenpiteessä, jossa jyrsittiin alaleuasta pala ja siirrettiin yläleukaan. Sairaslomaa olisi tullut viikko, mutta eihän yrittäjä semmoista voi pitää. Miljoonastakaan en menisi uudestaan. 2,5 tuntia toimenpiteen jälkeen kurvasin meidän pienryhmän yhteisiin tottistreeneihin...

Tottistreeni Pirkkahallilla tiistaina 14.4., kouluttajana (ylituomari) Reima Nuutinen.
Seuraaminen
Valittelin Reimalle Hiskin poikitusta. Kahdessa osassa: pitkä pätkä suoraan ja vasemmalle käännös. Nuutinen kysyi "jaa, mikä poikitus? Yksikään tuomari ei puutu siihen, jos takapää on sentin, pari keskilinjasta vasemmalla - hetken silloin tällöin."
Reima käskikin seuraavaksi ottaa koko 40 metriä eteenpäin, täyskäännöksen ja rytminvaihdokset.
Meni kuulemma upeasti: täyskäännöstä (kolmas kerta Hiskin elämässä) oikein hehkutettiin. Nuutinen: "tiivistä, mutta ei paina, paransi vielä lisää noin 15 metrin jälkeen."
Käskettiin luopua toistaiseksi niistä muutaman metrin seuraamispätkistä kokonaaan. IIIIHANAAA!
Liikkeestä istuminen
Nopeasti, ihan pienenpieni apu, jota Reima ei edes huomannut. Nuutinen: "Ohjaaja käveli valmistelevassa osuudessa aivan eri tavalla kuin varsinaisessa seuraamisessa. Siksi koira alkoi ennakoida istumista." Hyvä tietää.
Liikkeestä maahanmeno
Nopea. Pieni apu. Nuutinen käski ottaa ilman apua. Minä: "Ei se varmaan onnistu." Reima: "Väärä asenne." Kyllä onnistui, ihan yhtä hyvin :))
Luoksetulo eteen
Lopussa hidas, mutta ihan suora. Nyt His odottaa sitä lelun lentämistä sillä kohtaa kuin se yleensä lentää... Ei hyvä. Jotain muuta pitää tehdä.
Lopuksi porukkapaikallamakuu: kahdeksan koiraa, limittäin, ei suorassa rivissä. Hiski pysyi, mutta oli käänteli päätään.
Mutta yleisesti ottaen olin Hörökorvaan niin tyytyväinen! Kerrankin se osasi myös, kun oli muita katsomassa ;)

Tottista ynnä muuta 15.4. Sulkavuoressa
Katrin ja Roihun kanssa hommailemassa.
Jäävät liikkeet: ilman apuja istuminen ja maahanmeno. Aivan hyvin.
Seisominen: käsi eteen, mutta liike jatkui. Myös oikein hyvä.
Luoksetuloja eteen, namilla. Eka hidas. Toka nopeampi. Kolmas vielä nopeampi. Eli parani, kun lelu ei lentänyt. Päätin, etten käytä lelua nyt luoksetulopalkkana, siitä ei saa olla edes ajatusta ilmassa näköjään. Kyllä se minun luokseni juoksee lujaa na minkin toivossa - luultavasti.
Seuraaminen: koko kaavio. Katrin mielestä näytti (ja minustakin tuntui) oikein hyvältä. Kontakti ei hävinnyt kertaakaan ja paikka pysyi käännöksissä ja rytminvaihdoksissa.
Lopuksi paikallamakuu Roihun treenatessa. Katse seurasi kiihekästi Roihua ja Katria suurimman osan ajasta. Siirryin seisomaan lähemmäksi "painostavasti": se auttaa kontaktin pitämistä. Mutta ehkä tämä(kin) tästä.

Hyppy. Ihan varovasti jätin telineen taakse ensin istumaan ja kutsuin toiselta puolelta. Ok. Sitten lähetin vierestä alo-luokan hyppyyn. Tämäkin ok. Yhtään enempää ei uskalla ottaa toistoja, ettei mopo ala keulia.

Hienoa Hiskonen: edistystä edelleen selvästi! Nyt alakn jo uskoa, että BH-kokeeseen voisi uskaltautua, kun vielä saisi tuon paikalla makuun pomminvarmaksi.

Rullatreeni:
Raunioilla, kolmessa lähekkäin olevassa sementtirenkaassa. Ekaan Katri meni niin, että His näki, muita menoja ei nähnyt. Hyvin haki eikä pudottanut rullaa.

Käyttäytymistreeni Hetalle:
tavoitteena saada pysymään kauempana maalimiehestä. Tämä on ollut Hetan ongelma aina ja muutama väärintoiminut mm on taas vahvistanut sikailua.

Tarkkuusruutu Hetalle
Tallasin odotellessani Roihua viestiosuudelta :) (meni taa mahtavasti). Pieni metallirinkula siellä oli lehtien alla ja sen Heta taas löysi alta aikayksikön. Tarvii ruveta miettimään, miten noita saisi vaikeutettua...

Joo, ja ammuttiinhan me vielä Roihulle ja Hiskille. Ok.
Sitten olinkin jo aika kypsä: poski pallona ja sitä särki. Mutta kivaa oli taas, kiitos Katri!