Sekalaista meininkiä

Hakua keskiviikkona Sääksjärvellä
Heta pääsi tallaamaan, tallasimme nyt 200 metrin radan, kun lumet olivat melkein sulaneet.
Hiskille oli viisi maalimiestä, lähellä, mutta piilossa. Toinen mm oli valmiina, muiden meno His näki.
Vapaana tulo alueelle sujui ihan kohtuullisesti. Rullat tuotiin niin hirmuisella kiihkolla, että ne putosivat ennen aikojaan mun jalkoihini. En hyväksynyt, vaan vaadin nostamaan, tuomaan sivulle ja antamaan vasta luvan jälkeen. Viimeinen menikin jo ihan hienosti. Muuten ei mitään ihmeellistä. Maalimiehiltä yhdessä pois tulo ei edelleenkään oikein vörki, kun His ei malta pysyä mukana.
Nyt mietin ankarasti, miten jatkettaisiin: teenkö edelleen näitä rullatreenejä, vai pitäisikö ottaa kunnon etsintääkin ja pistoja yms välillä ja suorapalkkoja? Kun ei ole oikein tätä rullakokemusta...

Sulkavuoressa oli torstaina treffit Katrin ja Roihun kanssa.
Ensin tottista:
Hiski otti taas seuraamista niin, että Katri oli poliisina kertomassa, koska perä lähtee seilaamaan. Samanlaista kuin maanantaina Pirkkahallilla: pätkän verran aina menee hyvin. Käännöksiä, käännöksiä ja käännöksiä, aina vaan vasempaan. Katrinkaan mukaan poikittaminen ei ollut kovin pahaa. Mutta kuitenkin...Yritin myös juoksuaskelia, joka aihautti heti hypähtelyä.
Liikkeestä istuminen: eka liian hitaasti, kun en tehnyt oikealla kädellä sitä huiskausta. Uusiksi: nyt nopea.
Liikkeestä maahanmeno: istui ensin, huoh. Uusinta onnistui ja oli nopea.
Maasta myös luoksetulo läpijuoksuna. Sikanopea.
Lopuksi vielä perusasentoja, eteentuloa, perusasentoa, parin askeleen siirtymisiä jne.
Sulkavuoressa kävi kova tuuli, joka lennätti kuivuneita lehtiä, jotka taas lennättivät Hiskiä, joka kyttäsi niitä eikä keskittynyt täysillä hommiin. Huoh ja huoh.
Paikallamakuu Roihun kanssa yhdessä. Uskaltauduin kauemmas Hiskosesta kuin aikaisemmin. Levotonta meininkiä, pää pyöri joka suuntaan, mutta pysyi kuitenkin paikoillaan.

Sitten menimme raunioradalle, jossa Roihun hyvin sujuneen debytoinnin jälkeen otettiin Hiskille laatikkoleikki. Suht lähekkäin oli kaksi arkkua, joista toiseen Katri meni niin, että His näki. Haki rullan, jonka Katri antoi luukun raosta, toi ja näytti.
Vein Hiskin pois ja Katri menikin siihen toiseen laatikkoon. Hiski meni tietysti ensin tutkimaan sen ekan, pyöri hetken siinä ympärillä ja ihmetteli. Hyvin pian se hoksasi Katrin olevan toisessa lootassa, sai rullan, toi mulle ja lähetin näytölle. Hisressu suunnistikin suoraan sille ensimmäiselle, tyhjälle laatikolle! Nopeasti se kuitenkin muisti, että "aijuu, se olikin toi toinen.!
Kolmanneksi Katri meni sementtiputkeen, niin, että His sai nähdä vain Katrin lähdön. Hyvin paimenpoika rullan putkestakin osasi hakea. Nyt Hiski ei pudotellut rullaa ollenkaan Hyvä Hiskonen!
En malttanut olla kokeilematta telinettä, kun se siinä radalla houkuttelevasti törötti. Hiski alkoi heti hyppiä mua päin ja näpsiä hihoista. Sitten tein niin, että laitoin Hiskin istumaan esteen toiselle puolelle, menin itse toiselle puolella ja annoin "tule"-käskyn, en "hyppää." Tällä tavalla oli ihan rauhallinen. Kumma juttu.
Roihun viestin jälkeen vielä ammuttiin Hiskille kolme kertaa.
Ihan lopuksi tein Hetalle tarkkuusruudun, jonka rouva selvitti hienosti.