Tottisurakointia yms

Tavattiin torstai-iltana Laura, Glenda ja Bestis Paimiossa. Hertsiikkeli, että oli kuuma, varmaan yksi kesän hikisimmästä päivistä, tuulikin oli semmonen läkähdyttävä monsuuni.
Tästä linkistä löytyy Lauran ottamia kuvia Hiskin treenistä: http://lasalone.vuodatus.net/
Siellä oli iso nurmiurheilukenttä ja vieressä keinonurmikenttä, jota ei kokeiltu.
Otin Hiskin kanssa isolla nurmikentällä lähinnä seuraamispätkiä, eteenmenon ja luoksetulon. Taisi olla myös juoksusta seisomaan jääminen. Glenda oli paikallamakuussa.
Vilkuilua esiintyi: heti käskyn jälkeen erityisesti. His alkoi kovasti väsyä hinkkaamisesta ja kuumuudesta ja lopulta oli suorastaan tööt. Puhuttiin Lauran kanssa siitä, pitääkö sitä kontaktia edellyttääkään koko aikaa, siis perusasennossa ennen käskyä ja tultiin siihen tulokseen, ettei tarvitse. Oikeastaan tämä treeni (ja Laura) vahvisti sitä ajatusta, että en nyt puutu virheisiin ollenkaan, vaan palkkaan vain hyvistä kohdista. 
Glenda näytti seuraamisen mallia ja voi, kun se on edelleen innokas ja iloinen! Bestis teki myös toko-juttuja ja mulle tuli ihan tippa silmään, kun katselin sen menoa...Se tekee vaikka mitä riemukkaasti ilman palkkaakin eikä välitä ympäristöstään mitään. Takapää vippaa vähän seuraamisessa, mutta viis siitä!
Suurkiitokset Laura, seurasta, neuvoista ja kuvista!
Loppuillan tunnelmaa latisti hieman, että onnistuin ajamaan nopeuskameraan ylinopeutta (toinen kerta tänä vuonna) ja puhuin samalla kännykkään. Perästä kuulunee...
 
Perjantai-iltana tavattiin Hanna T.+Hui ja Kirsi + Kermit Niihamassa.
Hiski otti kaikki liikkeet (eteenmenoa lukuunottamatta) Kermitin parina. Vire oli erinomainen, edellisillan puoliläkähtynyt Hiski oli taas oma pirteä His (ilmakin paljon viileämpi). Päätin etukäteen, etten puutu vilkuiluun tms ollenkaan enkä jää korjaamaan muitakaan virheitä, vaan palkkailen oikein hyvistä kohdista. Seuraaminen oli yllättävän tiivistä eikä kontakti tippunut kuin muutaman kerran. Oli jopa hypähtelyä ja pientä painamista, jipii! Palkkasin ennen pitkän suoran kääntymistä. Jäävät kai suht ok, ei ainkaan vääriä asentoja, luoksetulot näistä läpijuoksuina. Noudon palautus inansa hidas, yllättäen löysähkö pito. Sivullesiirtymiset heti suorat, hyvä!
Hyppyeste ei ollut parasta Hiskiä: kosketus takaisintullessa, olin taas vähän liian lähellä. A-este vissiin ok.
Paikallamakuu ok. Seurautin vielä ikäänkuin uuteen suoritukseen ja palkkasin siitä.
Hetakin pääsi kehiin, Huin parina. Se oli paikallamakuussa, seuraili, nouti ja leikki polleana.
Hui oli aivan loistava! Ihailimme Kirsin kanssa molemmat Hannan hienoa, pitkää askelta, jota Hui myötäilee hienosti. Minusta tuosta pitäisi antaa ihan erityiset tyylikkyspisteet!
Muutenkin Hui teki kaiken tosi tarkasti ja hyvin.
Oikein hyvä mieli jäi näistä treeneistä, yhä vahvemmin olen sitä mieltä, että se mieliala on nyt tärkein asia. Lisää tällaista!

Sitten siirryttiin Kirsin kanssa metsään, jonne tehtiin sikavaikea pudotetun rata: pudotuspaikan jälkeen oli kaksi isoa kaatunutta puunrunkoa, joiden yli piti kiivetä. Lopussa oli vielä (vilkkaasti käytetyn) polun vino ylitys. Kaiken lisäksi eksyin vielä reitiltä ja häröilin jossain sivussa aika kaukana, ennenkuin älysin palata. Polun ylitys ei ollut Hiskille ongelma ja puunrunkojen ylikin se oli tullut. Sitten se oli Kirsin mukaan pysähtynyt ja kääntynyt takaisin - ilman hanskaa.
Lähetin uudestaan ja nyt His harhautui siinä minun eksymiskohdassani. Sitten vaan mentiin yhdessä hanskaa kohti, kunnes His nappasi sen ja juhlat pystyyn siitä.
Tämä oli eka kerta, kun His palasi ilman esinettä pudotetulta. Semmonen piti tietysti järkätä SM-kisojen alla, Hiskin vahvin liike ;)
Kermitillä oli myös vaikeuksia. Onneksi tämmöisiä runkojen ylityksiä ei sääntöjen mukaan edes saa olla...
Tarkkuus
Kirsi talloi ja piilotti, pieni muoviesine. Tämä sujui täydellisesti, onneksi.
Esineruutukin piti ottaa, mutta jätettiin suosista, kun koirilla oli ollut sen pudotetun kanssa jo täysi työ.