jälkeä ynnä esine

Keskiviikkoaamuna jälleen esine-etsintää asunnossa. Nyt lienee siirryttävä erillisesine-etsintään, koska ensimmäisen kerran esineistä meinasi tulla kunnon tappelu tyyliin "mää näin sen ensin."
Aamupäivällä tein työhuoneella merkittävän innovaation. Työhuoneeni on kellarissa pitkän käytävän varrella. Hoksasin, että voi (työpaikkaliikuntaa!) aina välillä käydä vetäisemässä Hiskin kanssa käytävällä pätkän leluseuruuta. Ei muuten poikita siinä kapealla käytävällä. Hiski tuppaa häiriköimään melkoisesti, kun yritän tehdä töitä...
Iltapäivällä meillä oli tapaaminen Lilin ja Tuulan kanssa Lempäälässä, golfkentällä. Poljin Rillalle jäljen ja sitten Hiskille. Suoria kulmia kaksi kappaletta, yksi terävä kulma ja RUNSAASTI serpentiiniä. Suht runsaasti nyt myös nameja (Natural menu), lopussa kissanruokapurkki. Aika tyyni keli. Pituutta 300 metriä, noin.
Hiskillä oli ekaa kertaa päällään tynnyrivaljaat, joihin se suhtautui ihan rakentavasti :) Jälki meni hyvin: terävästä kulmasta vetäisi yli, mutta korjasi itsensä hyvin takaisin jäljelle.
Lili teki itse jäljet Herille ja Qiralle. Erikoisjälkikokeen jälje nteko ON puuduttavaa, ajaminen samoin, ei sovi mun hermorakenteelleni.
Kun Rillaneiti oli kaahannut jälkensä läpi (sinne ne nakit jäi), siirryimme esinemaastoon. Tallattiin 50x20 kaistale. Heta sai hakea avaimenperän: vähänkö oli vauhtia ja laajahkoja liikeratoja, mutta sieltähän se esine suussa tuli.
Hiskille otin ensimmäistä kertaa esine-etsinnän hajunhakuna. Takarajalle vietiin kännykkäkotelo, joka käytiin imppaamassa Hiskin sieraimiin, takaisin etulinjalle ja lähetys. Bingo! Hiski ampaisi suoraan esineelle (paljon puustoa yms välissä) ja viivana esine tuotiin minulle. Pudotti vähän liian aikaisin, mutta mitä väliä, sen ehtii hoitaa kuntoon! Huippusuoritus joka tapauksessa taas. Namipalkka, jonka jälkeen potkupallopalkka.