Äitienpäivän ähellykset

Kevään eka metsäjälki
Pituutta noin 700 metriä, kuusi keppiä. Ainakin viisi kulmaa. Lopussa tien ylitys. Maasto sammalta, kuivunutta lehteä ja risukkoa. Kaksi syvän vesiojan ylitystä. Vanheni noin tunnin.
Lähti suoraan oikeaan suuntaan(jana ehkä 20m), jäljesti erittäin varmasti ja hyvin. Kaikki kepit nousivat. Vauhtia oli selvästi enemmän kuin peltojäljellä, mutta hyvin pysyin perässä. Tämä oli selvästi jo liiankin helppo nakki Hiskoselle. Huomattavasti alokkaan jälkeä vaikeampi kuitenkin. Toivotaan, että poika ajaa vierasta jälkeäkin ja nostaa vieraat kepit myös...

Ensi kerralla: vanhempi jälki, vaikeampi maasto.

Heta pärskii yhä vain, joten sille ei jälkeä.

Esineruutu
Täysimittainen, eli 50x50 m. Halusin Hetallekin jotain tekemistä, mutta en liian vaikeaa. Ajattelin, että jos näyttää hankalalta, jätän yhteen esineeseen. En siis peittänyt esineitä, jotka olivat ihan normikamaa: pari kukkaroa ja kännykkäkotelo. Kova tuuli takavasemmalta.
Jätin Hetan puuhun istumaan ja vein ensin oikealle keskelle yhden, seuraavan ihan eteen keskelle ja viimeisen vasempaan takanurkkaan. Laitoin hakemaan samassa järjestyksessä. Haki kuin kone: naps, naps ja naps.
Sitten Hiski. Tein samalla tavalla, mutta lähetin hakemaan ensin vasemman, kauimmaisen esineen. His oli kyllä puussa kiinni, mutta ei se kyllä niitä pudotuksia nähnyt. Hiskipä lähti taas heti kauhealla vauhdilla jäljestelemään poikittain minun tallausjälkiäni, ja ensimmäisen kerran esineruudussa kielsin sitä tuosta touhusta kaksikin kertaa ja etenin lähettämään uudestaan, suoraan eteenpäin. Se vähän luimisteli, mutta haki esineen ja toi ihan paineettoman tuntuisesti. Toinen ja kolmas nousivat myös hyvin, mutta jäljestämistä oli havaittavissa.
Tein nyt itse selvästi virheen: tehtävä oli Hiskille liian vaikea. Se oli juuri jäljestänyt minun jälkiäni ja sitten panin sen etsimään esinettä isosta ruudusta, jonka oli itse tallannut! Olisi pitänyt olla useampia tallaajia tai sitten reilusti näyttää käydä viemässä erikseen jokainen esine. Noh, tulipa kokeiltua.
Esineiden etsimisessä ja esinemotivaatiossa tms ei sinänsä ole mitään vikaa. Tekniikka vaan on vielä kesken. Mä en aina muista, ettei His vielä osaa kaikkea, mitä Heta :(

Pudotettu esine
Heta ensin. Nö Pröblem.
Hiski: sain pidettyä hyvin sivulla ja nyt huomasi jopa jarruttaa esineen kohdalla :) Takaisintullessa ei myöskään enää juossut ohitseni, koska mulla oli pallo valmiina. Edistystä siis!

Kaupunkiosuustreeni: Kuljun kartanon äitiepäivähärdellin keskellä hengailtiin siellä sun täällä ja jätin Hiskin sinne yksinään kököttämään hetkeksi seinustalle. Ei tässä mitään ongelmia ole. Kun autoja on paljon, His ei kyttäile niitä: jos vain yksi tai kaksi on näköpiirissä, niitä on edelleen pakko väijyä.

Tottis
Vielä ajeltiin Pirkkahallille. Vein ensin Hetan paikallemakuuseen ja leikin Hiskin kanssa vähän aikaa. Sitten vaihdettiin paikkaa.
Heta oli ihan outo. Sille iski joku ihme kooma (vai olisiko se tosiaan kipee) ja se oli HIDAS (ja kyttäsi hyönteisiä, voi hitto, taas se alkaa, miksei tottikset voi olla talvella!). Ekan kerran aikoihin jäi istumisliikkeessä seisomaan. Noudoista hiukan piristyi.
Eteenmenossa lönkytteli hitaasti 40 metriä ja meni hyvin epävarmasti maihin (siis ennen maahanmenokäskyä) sennäköisenä, että "täällä mitään oo, en viitti juosta." Valtava oranssi pehmopallo oli melkein nenän edessä ja näkyi 100 metrin päähän. Mutta jos ei ole fiilistä, niin sitten ei ole.

Nyt myös keksin, miten Hiskiltä saa kontaktin kokonaan katoamaan. Silleen, että se oranssi pehmopallo on siellä kentän päässä. Sitä kytätessä aika kului. Ja kului. Ja kului. Ja kului. Päätin, etten anna periksi, vaan kontaktissa on pysyttävä jonkinlainen aika, vaikka olisi viisi palloa rivissä. Siinä sitten hinkattiin. Lopulta His uskoi, ettei sinne pallolle pääse ilman kontaktia. Huh.
Sitten otimme toisen henkisen painimatsin esteen edessä. Ideana oli vain saada His istumaan esteen edessä ja siitä palkka, ei siis hyppäyttää sitä ollenkaan. Aikamoinen vääntö siinä käytiin - jumijumijumi - mutta sain sentään sen istumaan, montakin kertaa. Yhtään hyppyä ei siis otettu. Ensin laitan tämän istumisosaston kuntoon.
Ja lopuksi leikittiin. Oikein olan takaa :)

Mutta taidan viedä Hetan ell:lle huomenissa.