Siis varsinainen jälki jälleen.
Katri polki maanantaiaamuna 800 metrin jäljen huolella kosteaan sammalikkoon. Vanheni 2,5 tuntia. Jäljen ajossa ei ollut muuta hyvää kuin lähtö oikeaan suuntaan ja ensimmäisen kepin riemukas nosto. Sen jälkeen His alkoi nostella jalkaa, sitä ei kertakaikkiaan kiinnostanut koko homma. Toinenkin keppi vielä nousi, mutta sitten mentiin kirjaimellisesti metsään. Kielsin Katria neuvomasta mitenkään, jotta en vaikuttaisi koiraan. Niinpä Katri soitti varttitunnin päästä, että "ette ole siellä päinkään, missä jälki kulkee." Olinkin kyllä epäillyt sitä, mutta kun His paineli kuono maassa, menin perässä, enkä yhtään tiedä, mitä pitkin...Ei pojasta näkynyt yhtään, ettei ollut jäljellä. Gepsin mukaan lopullinen hukka tuli kulmassa, edellinenkin jo oli vaikea. Ei kulmat ole Hiskille tuskaa tuottaneet ennen...
Varusteet siis pois ja autoon.
Taas poljin lyhyen nollausjäljen, jolle Hörökorva lähti jälleen iloisesti. Vähän ennenjäljen loppua lähellä olevassa talossa paukahti ulko-ovi, kuului puhetta ja joku liikkui pihassa. His jähmettyi paikoilleen ja lopetti jäljestyksen. Siinä sitten seistä töllötettiin tasan 16 minuuttia (koko ajan Hiski tuijotti jähmettyneenä sinne pihaan), jonka jälkeen mulla petti hermo ja sanoin "jälki" ja His pani nenän maahan ja ajoi jäljen loppuun.
Että semmoinen jäljestys.
Seuraava jälki pitänee tehdä varman päälle rauhalliseen maastoon. Ja ehkä merkkaan kuitenkin ne kulmat: ei siinäkään mitään järkeä ole, että ajetaan satoja metrejä väärää jälkeä - oppineeko koira siitäkään mitään, ehkä se vaan palkkautuu, kun saa ajaa mitä jälkeä huvittaa.
Esineet
Katri vei Hiskille esineet tallamattomille "aukoille". Kaksi tuotiin ihan hyvin (jäljesteli kyllä), kolmatta ei niin millään. Näin, että kävi monta kertaa ihan vieressä. Menin lopulta itse seisomaan esineen viereen. Hiski haisteli sitä - koiran kaulapantaa, mutta ei ottanut! Vasta kehotuksesta nosti ja toi. Käsittämätöntä tämäkin.
Heta ei nytkään ollut ruudussa ihan parhaimmillaan.
Illalla vielä Pirkkahallilla Hetalle vähän seuraamista, tasamaanouto, este ja eteenmeno. Hetamaisesti lönkötellen. Jotain nostattavaa vaihtelua Hetan tottiksiin tarttis keksiä, en vaan yhtään tiedä mitä :(
Tiistaiaaamuna vein takapihalla kummallekin koiralle kolme helppoa esinettä suoraan eteen, vajaan 50 metrin päähän. Kumpikin haki ja toi esineet oikein hyvin. Hiski koitti vähän etisä jälkiä, mutta ei niitä ollut, kun olin heitellyt esineet sivusta.
Hetalla taas pieni tottissessio, jonka päälle se sai aamuruuan. Yritän nopeuttaa varsinkin sen istumista naksuttelemalla nyt. On ihan sairaan hida-.
Sain Hetalle paikan EK3:een Hyvinkäälle 7.6. Hmmm...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti