Talviturkit likoon

Ei olla treenailtu paljon mitään vappuaaton jälkeen. Heta pärskii - tosin erittäin harvoin, lähinnä aamuisin - ja Hiski on pärskinyt jäljestäessään, ei kertaakaan muuten. Ajattelin kuitenkin, etten laita niitä jäljestämään ennen kuin on kunnolla satanut ja pidetään muutenkin pientä taukoa taas. Seurailen vähän tilannetta. Itse olen raatanut töitten kimpussa joka välissä.
Pari pikku esinetreeniä on ollut: toinen vappuiltana Levekin porukan kanssa ja toinen sunnuntaina hoffiporukan kanssa Qira-rouvan 10-vuotissynttäreillä Luhtaanrannassa. Missä sivumennen sanoen oli tosi kivaa: hyvää ruokaa, täytekakkua ja ennen kaikkea mukavaa seuraa. KIITOS!
Mutta esineruuduissa ei mitään erityisempää, kummatkin koirat tekevät hommansa hyvin.
Lauantai-iltana sain tarpeekseni koneen vieressä kökkimisestä ja suuntasin piskien kanssa Sääksjärvelle vähän retkeilemään. Osa matkasta mentiin Birgitan polkua, osa suunnistettiin. Olikin pitkästä aikaa virkistävää kulkea ihan kartan ja kompassin kanssa. Ihmeesti tuostakin maastosta löytyy aina uusia paikkoja. Nytkin bongattiin pieni, mutapohjainen metsäjärvi, johon kumpikin koira sukelsi ihan innoissaan. Hetan oli luonnollisesti uinnin jälkeen kierittävä kuivissa lehdissä ja sammalissa, jonka jälkeen se muistuttikin elävästi sadun Tervapöpöä.
Hiski itse asiassa ui kunnolla ensimmäisen kerran elämässään: jos sitä räpiköintiä voi uimiseksi sanoa. Sen uintitekniikka on järkyttävän huono, poika on koko ajan hukkumaisillaan, käy hirvee pärske ja loiske ja lätinä ja vesi lentää. Surkein koskaan näkemäni koirauimari :))
Loppuilta menikin sitten risujen, lehtien ja käpyjen irrottelussa Hetan karvoista...