HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




torstai 7. toukokuuta 2009

Hakua, (hyvin) vähän tottista, Heta pärskii yhä

Torstaina 7.5. hakutreeni Kangasalla
Ihan uusi maasto, melkoisen vaativa: hirveän isoja kiviä, metsäojia, risukkoa.
Hiskille viisi ukkoa+nenänavaus. Hyvä tuuli oikealta, jonne kolme ukkoa.
Kaksi häkkipiiloa, tyhjiä, mutta hajustettuja.
Virtaa oli pojassa taas ihan älyttömästi. Koskahan saan tuon tuotua jonkinlaisessa hallinnassa alueelle? Ehkä viiden vuoden päästä... Nenänavauksessa sikaili urakalla. Onneksi olin vieressä ja komensin oikein kunnolla ja pakotin pysymään kauempana.
Ekalla mm:llä oli hiukan härkkinyt, seuraavat ihan korrektisti. Eli loppua kohti tokenee.
Tarkoitus oli ottaa hajunhakuja, mutta kun olin ensin tutkinut alueen, merkannut piilot ja keskilinjan ja vielä tallannut muun porukan kanssa, kulkeminen siinä peikkomaastossa alkoi suoraan sanoen laiskottaa. Niinpä lähetin Hiskin heti ekalle piilolle suoraan, kun nokka näytti olevan mukavasti ylhäällä ja tuuli kävi sieltä päin. Hyvin oli löytänyt, en vaan taas yhtään kuullut, että mm jo palkkasi (ne radiopuhelimet...).
Seuraavasta vasemmalla haettiin haju. His tuppasi jäljestelemään kovasti matkalla. Sai mielestäni kuitenkin selvästi hajun ja palasin lähettämään. Hsikipä koukkasi aika pian oikealle (nenä maassa, todennäköisesti tallausjälki) ja teki melkoisen kiepin ennenkuin tuli luokseni. Olisin ottanut tämän suunnittelemattomana tyhjänä pistona, mutta pisto ei ollut tarpeeksi syvä, joten lähetin uudestaan. Sama juttu. Nyt His kuitenkin korjasi, nokka nous ja löysi mm:n. Seuraava oikealle taas hajunhakuna. Haki selkeästi jälkeä koko ajan (mm oli kyllä mennyt takakautta)ja jouduin menemään ihan mm:n viereen enkä silti nähnyt mitään reaktiota. Hyvä pisto silti. Kaksi seuraavaa lähetin suoraan (vasemmalla järkyttävän kamala maasto) ja ne menivät oikein hyvin.
Nyt näyttää siltä, että hajunhaku (ainakin tällä kerralla) johtaa jäljestämiseen. Olisiko jäljestyskauden alkaminen aiheuttanut tämän, koska talvella ei ilmiötä huomannut. Luulen, että siirrytään nyt vain reaktion hakemiseen toistaiseksi, maalimiehet lähemmäksi, ellei tuule. En halua vahvistaa jäljestämistä yhtään.

Heta sai "vain" tallata taas. Se pärskii ihan samalla tavalla edelleen, kuin hevonen. Nenäpunkkikuuri annettiin neljä vuorokautta sitten. Onkohan kyse nenäpunkeista ollenkaan...
Harmillista, kun en voi treenata sen kanssa nyt mitään nenän käyttöä vaativaa. Hiskillekään en sitten ole viitsinyt tehdä jälkeä.

Poikettiin myös Kyötikkälän kentällä, jossa otin Hiskille ensin pientä seuraamista. Se teki sen taas: heti parinkymmenen askeleen jälkeen jäi istumaan kuin tatti, kaksi kertaa! Ilman mitään käskyä tms. Koitin oikein tarkkailla itseäni, että teenkö jonkin likkeen, jonka se tulkitsee "istu"-käskyksi. Kyllä tämä on nyt selvää ennakointia, kun on treenattu tuota istumista. Ei auta muu kuin antaa lisäkäskyjä. Muutama maahanmeno ja sitten paikalla makuuta. Menin kopin taakse kurkkimaan pitkäksi aikaa. Hyvin pysyi.
Hetalle heittelin kentällä vain palloja: se pärski ihan kauheesti heti, kun otin autosta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Noin keskimäärin hajun haun EI pitäisi johtaa jäljestämiseen, koska idea on napata haju ihan muuta kautta ;)). Mikähän tossa on syynä, että nenä nyt menee väärään paikkaan - siis maahan?? Monesti vahvasti jäljestävätkin koirat saadaan korjattua hajuhauilla enemmän ilmavainuiseksi. No, voihan olla, että nyt tosiaan toi jälkikauden aloitus on vähän sekoittanut Hiskiä ?
Pohdiskelee Pia

Hiippari kirjoitti...

Niinpä niin, tiedän. Syksyllähän His jäljesteli välillä aikalailla, Talvella sillä on ollut(ja oli torstainakin) nenä ihan hyvin ylhäällä jo alueelle tullessa. Se vaan alkoi nyt haistella kiivaasti maata heti, kun lähdettiin remmissä hajunhakuun, vaikkei taatusti menty mm:n jäljissä... Katrin Mervihän tekee ihan samaa. Epäilen, että jäljestys on taas vähän sekottanut (vaikka juuri en ole tehnyt yhtään ainoaa metsäjälkeä tänä keväänä ja jäljellä on ihan eri vermeet). Toisaalta uudessa paikassa saattoi olla paljon muitakin jänniä hajuja (paljon peuroja, yksi koira meni ihan sekaisin). Asia on tarkkailussa, mutta en mä kauhean huolissani tuosta ole, kun motivaatio mm:n löytämiseen on kuitenkin hirmuinen.
Viskille terkkuja ja vointeja, toivottavasti kuntoutuu hyvin!!!

Laura kirjoitti...

Tää nyt ei sinänsä liity kunnolla asiaan, mutta ajattelin vain sanoa, että Glenda tuli etenkin nuorempana alueelle aina jäljestäen. En tiedä mitä edes tällä haen, ehkä sitä, että näillä saattaa olla se jäljestys vaan niin vahvasti veressä, että painuu nenä helposti maahan :). Ja muistan, että Geen ollessa nuorempi joskus mietin tuota jäljestystä, mutta en muista koska olisin viimeksi asiaa edes ajatellut - on poistunut hyvin ahkeralla haistelutreenillä :)

Hiippari kirjoitti...

Joo, kuten sanottu, en ole kovin huolissani tuosta jäljestämisestä. Koitan tietenkin välttää sen vahvistamista, kun voin, mutta aina sille ei vaan mahda mitään... Hiski on selvästi maavainuinen Hetaan verrattuna esimerkiksi.