HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




lauantai 9. toukokuuta 2009

Hiskin ryhmätottis ja 9. peltojälki

Lauantai 9.5.
Hiskin tottis
Lempäälässä Myllyrannan nurtsilla (puistossa siis) kolmen muun levekiläisen koirakon kanssa.
Paikallamakuu, ryhmässä, 3 minuuttia. Aika vaativaa, kun viereinen koira nousi vähän väliä ylös ja haukkui. Hiskin pää pyöri hyrränä, mutta kroppa pysyi maassa ja oikeassa asennossa. Naksuttelin ja vahvistin kontakteista.
Seuraaminen, porukalla. Liikkeenohjaajan kera. Meitä kehuttiin kovasti ja olin itsekin varsin tyytyväinen.
Luoksetulo (liikkuri): oikein hyvin.
Istuminen ja maahanmeno täysin ilman apuja. Erittäin hyvät.
Lopuksi otimme hieman istu-maahan-treeniä, läheltä. Tämä on vasta ihan alkutekijöissään, mutta peppu pysyi nyt paikoillaan, ei pompsahtanut eteenpäin.
Pelkkiä käännöksiä vihonviimeiseksi.
Olin Hiskoseen erittäin tyytyväinen. Häiriöitä oli paljon, koirat hyvin lähekkäin ja paikka täysin uusi.

Jälki
Vain Hiskille, Hetan pärskintä ei ole vähentynyt yhtään :(
Näin jo kaukaa, että (luvallisilla) pelloilla oli käynnissä paskanajo, hienommin sanottuna lietelannan levitys. Voi tätä tuuria! Piti tyytyä pienempään peltoon, jonne yritin tehdä mahdollisimman pitkän jäljen.
Pituutta tuli noin 600 metriä, viisi kulmaa, joista yksi terävä. Viisi keppiä. Vanheni runsaan tunnin, jona aikana satoi. Osa jäljestä kulki lammaslaitumella ja paljaalla maalla.
Lähetin noin 10 metrin päästä. Sinkosi suoraan takajäljelle, jota ajoi liinanmitan. Olin jo lähdössä perään, kun hoksasi virheen itse ja palasi. Hyvä, His!
Itse jäljestys sujui mallikkaasti. Yksi keppi jäi (=voimakas takatuuli), huomasin sen, näytin Hiskille ja paheksuin varovaisesti. Muut kepakot His nosti ihan kympillä.
Kepistä on nyt palkkana keppileikin lisäksi ruokapalkka, lelu kiihdyttää liikaa. Ruokaa ei jäljellä ole.

Hyvää:
- määrätietoinen jäljelle lähtö ja oma korjausliike takajäljeltä
- hyvä keppimotivaatio
- kulmat melko varmat
- sopiva vauhti
- menee itse maahan keppileikin jälkeen ja malttaa odottaa lähetystä

Huonoa:
- souti jäljen päällä ajoittain. Toisaalta haluankin, että koira jäljestää "luomusti", itselleen sopivalla nenän korkeudella. En ole kouluttamassa "erikoisjälkitottista"
- yksi keppi jäi
- yhdessä kulmassa hakemista
- lähtö kepiltä: hyökkää kauhealla kiihkolla liikkeelle. Pitää miettiä, miten tuon saisi lähtemään rauhallisemmin, joutuu hakemaan jäljen uudelleen liian kaukaa. Heta on kyllä tässä suhteessa ihan samanlainen...

Ensi kerralla ehkä kauden eka metsäjälki, kun noille pelloille ei enää voi mennä.
Laskeskelin, että Hiski ajoi viime vuonna runsaat 50 jälkeä, joista kaksi oli vieraan polkemia. Tänä vuonna ajettu yhdeksän, kaikki omia...

Heta lähti heti ajamaan samaa jälkeä, kun pääsi autosta...Palkkasin sen tietysti.

Hiski on alkanut ilmeisesti saada pikkasen lihaa luittensa päälle, koska jouduin höllentämään vyötä so. lisäämään tynnyrivaljaiden pituutta noin sentin :)

Ei kommentteja: