Torstai 29.4.
Pudotettu esine
Metsätie, eri kuin eilen, matkaa noin 20 metriä enemmän. Hiski kulki paremmin mukana, mutta alkoi 50 metrin kohdalla jarruttaa... Nouto ja palautus taas huippuja.
Tottis
Levekin kentällä sateessa illalla, pari koiraa treenasi tokoa. Ensin Hiskille virittelyt ja leikkiä. Sitten ylipitkä paikallamakuu. Siitä vapautus ja virittely ja pikku pätkä seuraamista. Olihan kontakti ja vire! Ei mitään muuta ja autoon.
torstai 29. huhtikuuta 2010
Pudotettu, jälki ja esineet
Keskiviikko 28.4.
Sääksjärvellä kaikki.
Pudotettu esine
Vain alokkaan pituus, koska on ollut taukoa tässä lajissa. Kuoppainen ja kivinen metsätie. Lili kulki meidän perässä. Hiukan vaikeuksia jaksaa kulkea sivulla...muuten ihan erinomainen hommeli, vauhtia varmaan 100 km/t.
Jälki
Vain vajaat 200 metriä. Jana 20 m, neljä keppiä, pari kulmaa, 2,5 tuntia vanha. Hiski teki rakettimaisen eteensyöksyn, mutta sai hajun jäljestä kuin ihmeen kaupalla oikeaan suuntaankin vielä. Ekan kepin yli (ihan alussa) veteli tohkeissaan, en korjannut. Muut kepit taas riemukkaita jälleennäkemisiä. Vauhti sopiva.
Esineruutu
Miian, Miikun, Lilin ja Jannen kanssa. Hirveet röykkiöt esineitä, oli kerrankin valinnanvaraa. Ilmassa väsymystä, hysteriaa ja v-tusta...;))
Täysimittainen ruutu, kova tuuli takavasemmalta. Hiskille kolme esinettä, kaikki ihan taakse, peräkkäin, yksi kerrallaan. Tarkoituksena vahvistaa suoraan menemistä. Ensin oikea kulma: suoraan sinne ja lataushökötys suussa takaisin.
Keskelle taakse: kääntyi noin puolivälissä vasempaan. Mitä todennäköisimmin siksi, että His oli viimeinen koira ja monta esinettä oli jo ollut tuossa suunnassa. Tuli nätisti pois ja uudella lähetyksellä. Luotisuora eteneminen muovitötterölle ja nopea palautus.
Kolmas pisto vasempaan nurkkaan: suoraan hikinauhalle, se suuhun ja mammalle.
Hetakin haki lopuksi yhden ihanan sydänlelun :)
Sääksjärvellä kaikki.
Pudotettu esine
Vain alokkaan pituus, koska on ollut taukoa tässä lajissa. Kuoppainen ja kivinen metsätie. Lili kulki meidän perässä. Hiukan vaikeuksia jaksaa kulkea sivulla...muuten ihan erinomainen hommeli, vauhtia varmaan 100 km/t.
Jälki
Vain vajaat 200 metriä. Jana 20 m, neljä keppiä, pari kulmaa, 2,5 tuntia vanha. Hiski teki rakettimaisen eteensyöksyn, mutta sai hajun jäljestä kuin ihmeen kaupalla oikeaan suuntaankin vielä. Ekan kepin yli (ihan alussa) veteli tohkeissaan, en korjannut. Muut kepit taas riemukkaita jälleennäkemisiä. Vauhti sopiva.
Esineruutu
Miian, Miikun, Lilin ja Jannen kanssa. Hirveet röykkiöt esineitä, oli kerrankin valinnanvaraa. Ilmassa väsymystä, hysteriaa ja v-tusta...;))
Täysimittainen ruutu, kova tuuli takavasemmalta. Hiskille kolme esinettä, kaikki ihan taakse, peräkkäin, yksi kerrallaan. Tarkoituksena vahvistaa suoraan menemistä. Ensin oikea kulma: suoraan sinne ja lataushökötys suussa takaisin.
Keskelle taakse: kääntyi noin puolivälissä vasempaan. Mitä todennäköisimmin siksi, että His oli viimeinen koira ja monta esinettä oli jo ollut tuossa suunnassa. Tuli nätisti pois ja uudella lähetyksellä. Luotisuora eteneminen muovitötterölle ja nopea palautus.
Kolmas pisto vasempaan nurkkaan: suoraan hikinauhalle, se suuhun ja mammalle.
Hetakin haki lopuksi yhden ihanan sydänlelun :)
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Eka jälki, 2xtarkkuus, esineruutu ja vähän tottistakin
26.-27.4.
Maanantai-iltana käytiin PPK:n treeneissä Pirkkahallin kentällä. Otettiin palauttava tottis. Kentällä oli paljon kaikenlaista häiriötä (anelin oikein niitä), koiria pitkin ja poikin paikallamakuussa, leikkimässä, ihmisiä kiljumassa yms.
Ensin virittelysana, josta palkka>paljon kahden lelun leikkiä. Pitkä paikallamakuu>vapautus siitä>virittelysana>pienenpieni seuraaminen>leikkiä. Hiski oli äärettömän hyvässä vireessä, iloinen ja rento. Ei jälkeäkään kipsistä eikä vilkuilua mihinkään suuntaan.
Virittelysanaa ("hommiin") ja siitä välittömästi seuraavaa palkkaa testailen nyt vähän kaikenlaisissa ympäristöissä.
Maanantaina myös molemmille koirille lenkin yhteydessä tarkkuusruutu, jossa ei mitään erityistä. Molemmat tosi päteviä.
Tiistai-iltana puuhasteltiin Sääksjärvellä Miian, Miikun ja Lilin kanssa.
Jälki
Poljin itse, kun oli kevään eka jälki. Vain 100 metriä mutkittelevaa jälkeä, pari polun ylitystä sattui matkalle. Kolme keppiä. 1,5 tuntia vanheni. Ei ollut jälkiliinaa mukana ja Hiskin kaulassa ketjukaulan kuristamattomalla, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Jälki nousi heti oikeaan suuntaan. Mikä riemu, kun His tuli ekalle kepille: KEPPI! Siis KEPPI! Ja toinen! Ja kolmas!!! Miten voikin koiranpoika ilahtua noin suunnattomasti pienestä puunpalasesta :)
Esineruutu1.
Hiskille kolme esinettä (vierasta) peräkkäin oikealle lohkolle, muualla tyhjää, täysimittainen ruutu. Voimakas tuuli takaapäin, ehkä hivenen takaoikealta. En millään meinannut saada Hiskiä sinkoamaan suoraan: se änkesi koko ajan vasemmalle, luultavasti kova tuuli levitti etuesineitten hajua ja His pyrki tuulen alle. Yleensä en lähettele uudestaan, mutta nyt halusin, että poika etenee suoraan enkä antanut periksi. Kun suora meno sitten onnistui, Hiski toi nätisti järjestyksessä kaikki kolme.
Esineruutu2.
Jäljen ja tarkkuusruudun jälkeen vein vielä kolme esinettä peräkkäin vasemmalle lohkolle. Nyt suoritus oli hyvä: suorat etenemiset, esineet napsittiin nätisti yksi kerrallaan. Hyvä His!
Tämän treenin tarkoitus oli vahvistaa ohjattavuutta ja pistojen suoruutta. Toivoin salaa myös, että His olisi vaihtanut esinettä matkalla, että olisin päässyt korjaamaan (sitä se ei ole koskaan tehnyt), mutta näin ei käynyt.
Heta haki yhden esineen, jonka toiset oli koittaneet (muka) piilottaa hyvin. Ei onnistunut :) Piilotus nimittäin.
Tarkkuusruutu
Ruudussa aika paljon kasvillisuutta mm. puolukanvarpuja, kanto ja risuja. Ennen Hiskiä siinä kävi kolme koiraa. Usko pissasi ruutuun ja kieri siinä... Muut kätkivät Hiskille ison mutterin paikkaan, jota en tiennyt. Paikka oli toinen kuin muille koirille. Poitsupa löysi sen ihan heti.
Maanantai-iltana käytiin PPK:n treeneissä Pirkkahallin kentällä. Otettiin palauttava tottis. Kentällä oli paljon kaikenlaista häiriötä (anelin oikein niitä), koiria pitkin ja poikin paikallamakuussa, leikkimässä, ihmisiä kiljumassa yms.
Ensin virittelysana, josta palkka>paljon kahden lelun leikkiä. Pitkä paikallamakuu>vapautus siitä>virittelysana>pienenpieni seuraaminen>leikkiä. Hiski oli äärettömän hyvässä vireessä, iloinen ja rento. Ei jälkeäkään kipsistä eikä vilkuilua mihinkään suuntaan.
Virittelysanaa ("hommiin") ja siitä välittömästi seuraavaa palkkaa testailen nyt vähän kaikenlaisissa ympäristöissä.
Maanantaina myös molemmille koirille lenkin yhteydessä tarkkuusruutu, jossa ei mitään erityistä. Molemmat tosi päteviä.
Tiistai-iltana puuhasteltiin Sääksjärvellä Miian, Miikun ja Lilin kanssa.
Jälki
Poljin itse, kun oli kevään eka jälki. Vain 100 metriä mutkittelevaa jälkeä, pari polun ylitystä sattui matkalle. Kolme keppiä. 1,5 tuntia vanheni. Ei ollut jälkiliinaa mukana ja Hiskin kaulassa ketjukaulan kuristamattomalla, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Jälki nousi heti oikeaan suuntaan. Mikä riemu, kun His tuli ekalle kepille: KEPPI! Siis KEPPI! Ja toinen! Ja kolmas!!! Miten voikin koiranpoika ilahtua noin suunnattomasti pienestä puunpalasesta :)
Esineruutu1.
Hiskille kolme esinettä (vierasta) peräkkäin oikealle lohkolle, muualla tyhjää, täysimittainen ruutu. Voimakas tuuli takaapäin, ehkä hivenen takaoikealta. En millään meinannut saada Hiskiä sinkoamaan suoraan: se änkesi koko ajan vasemmalle, luultavasti kova tuuli levitti etuesineitten hajua ja His pyrki tuulen alle. Yleensä en lähettele uudestaan, mutta nyt halusin, että poika etenee suoraan enkä antanut periksi. Kun suora meno sitten onnistui, Hiski toi nätisti järjestyksessä kaikki kolme.
Esineruutu2.
Jäljen ja tarkkuusruudun jälkeen vein vielä kolme esinettä peräkkäin vasemmalle lohkolle. Nyt suoritus oli hyvä: suorat etenemiset, esineet napsittiin nätisti yksi kerrallaan. Hyvä His!
Tämän treenin tarkoitus oli vahvistaa ohjattavuutta ja pistojen suoruutta. Toivoin salaa myös, että His olisi vaihtanut esinettä matkalla, että olisin päässyt korjaamaan (sitä se ei ole koskaan tehnyt), mutta näin ei käynyt.
Heta haki yhden esineen, jonka toiset oli koittaneet (muka) piilottaa hyvin. Ei onnistunut :) Piilotus nimittäin.
Tarkkuusruutu
Ruudussa aika paljon kasvillisuutta mm. puolukanvarpuja, kanto ja risuja. Ennen Hiskiä siinä kävi kolme koiraa. Usko pissasi ruutuun ja kieri siinä... Muut kätkivät Hiskille ison mutterin paikkaan, jota en tiennyt. Paikka oli toinen kuin muille koirille. Poitsupa löysi sen ihan heti.
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Jälkiviisastelua (!?)
Viisas on tuossa kyllä ihan väärä ilmaisu...
Eilisestä kisasta ei oikeastaan nyt jäänyt hampaankoloon muuta kuin se 1. seuraaminen, 2. siirtymät liikkeiden välillä (oikeastaan samaa sukua). Muutenhan Hiskki toimi ihan joka paikassa kuten osaa ja kuten odotinkin, tai oikeastaan jopa paremmin.
Mutta seuraaminen: nyt on pakko sanoa, ettei mulla ole hajuakaan a. mistä on kyse, b. mitä teen.
Hiski on kerran aikaisemmin ollut ensimmäisenä paikallamakuussa - Mäntässä viime syksynä - ja silloin se pikemminkin nosti virettään kuin laski.
Miksi se nyt siis lässähti makuussa ihan koomakuntoon? Häiriöitä kyllä oli, mutta on niitä ollut ennenkin: tokossa ihmiset (ja koirat) on ihan vieressä, liikenteen lähellä on treenattu, kenttä oli tuttu. Rutiinit kentälle tullessa tehtiin tismalleen ne aina tehdään: remmissä kentän laidalle, siinä maahan ja remmi pois, "nouse"-käsku, "yhdessä"-käsky ja ilmoittautumaan. Tässä vaiheessa ei ongelmia ollutkaan, ei pahasti pakallemakuuseen viennissäkään (jota on treenattu).
Ongelmat alkoivat, kun tultiin sieltä makuusta suoritukseen. Sillä välillä Hiski menetti mielenkiintonsa koko touhuun (ja minuun) ja puuhasi ihan omiaan.
Ja seuraaminen meni sitten kuten meni. Samaan syssyyn menivät ne jäävien liikkeiden valmistelevat osuudet ja se maahanmenossa istumaan jääminen oli ihan selkeästi samaa sarjaa: Hiski oli jostain syystä aivan poissa tolaltaan, virettä ei ollut ollenkaan. Tuomari sanoi, että koira vaikutti "apaattiselta". Siis minun Hiskini!!!
Positiivista asiassa oli se, että itselleni ei iskenyt tappiomieliala tästä kamalasta alusta, vaan pystyin (ihme kyllä!) ottamaan aika rennosti ja toisekseen se, ettei Hiskille jäänyt huono alku päälle, vaan se kokosi itsensä hienosti ja suorastaan häikäisi esteillä ja eteenmenossa.
Nyt on ilmeisesti niin, että Hiski on pidettävä käskyn (seuraamiskäskyn) alla koko ajan. Ja tiukasti (pakote; yäk?). Erilaisia häiriöitä seuraamisen aikana otettava käyttöön. Lisäksi seuraamisvirettä nostetaan: nupit kaakkoon taas. Tätä tosin olen jo tehnytkin mielestäni melkoisesti. Mutta voipi sanoa, että kaikki millä olen seuraamista koittanut kohentaa, on näköjään mennyt jossain aivan pieleen tai ainakaan ne eivät tässä tilanteessa toimineet yhtään :(
Kisamaisia treenejähän me ollaan harrastettu koko talvi, mutta varmaan niitäkin tarvittaisiin lisää. Ja outoja koiria, outoja ihmisiä jne.
Minua hiukan hirvittää, kun kisassa jokin asia pääsee lipsahtamaan ihan lapasesta: siitä tulee helpostti itseään ruokkiva kierre. Eli joka tapauksessa tähän asiaan pitää nyt puuttua täsmä-/tehokuurilla.
Kaikkia neuvoja, vinkkejä ja mitä vaan ajatuksia otetaan vastaan!!!!
Eilisestä kisasta ei oikeastaan nyt jäänyt hampaankoloon muuta kuin se 1. seuraaminen, 2. siirtymät liikkeiden välillä (oikeastaan samaa sukua). Muutenhan Hiskki toimi ihan joka paikassa kuten osaa ja kuten odotinkin, tai oikeastaan jopa paremmin.
Mutta seuraaminen: nyt on pakko sanoa, ettei mulla ole hajuakaan a. mistä on kyse, b. mitä teen.
Hiski on kerran aikaisemmin ollut ensimmäisenä paikallamakuussa - Mäntässä viime syksynä - ja silloin se pikemminkin nosti virettään kuin laski.
Miksi se nyt siis lässähti makuussa ihan koomakuntoon? Häiriöitä kyllä oli, mutta on niitä ollut ennenkin: tokossa ihmiset (ja koirat) on ihan vieressä, liikenteen lähellä on treenattu, kenttä oli tuttu. Rutiinit kentälle tullessa tehtiin tismalleen ne aina tehdään: remmissä kentän laidalle, siinä maahan ja remmi pois, "nouse"-käsku, "yhdessä"-käsky ja ilmoittautumaan. Tässä vaiheessa ei ongelmia ollutkaan, ei pahasti pakallemakuuseen viennissäkään (jota on treenattu).
Ongelmat alkoivat, kun tultiin sieltä makuusta suoritukseen. Sillä välillä Hiski menetti mielenkiintonsa koko touhuun (ja minuun) ja puuhasi ihan omiaan.
Ja seuraaminen meni sitten kuten meni. Samaan syssyyn menivät ne jäävien liikkeiden valmistelevat osuudet ja se maahanmenossa istumaan jääminen oli ihan selkeästi samaa sarjaa: Hiski oli jostain syystä aivan poissa tolaltaan, virettä ei ollut ollenkaan. Tuomari sanoi, että koira vaikutti "apaattiselta". Siis minun Hiskini!!!
Positiivista asiassa oli se, että itselleni ei iskenyt tappiomieliala tästä kamalasta alusta, vaan pystyin (ihme kyllä!) ottamaan aika rennosti ja toisekseen se, ettei Hiskille jäänyt huono alku päälle, vaan se kokosi itsensä hienosti ja suorastaan häikäisi esteillä ja eteenmenossa.
Nyt on ilmeisesti niin, että Hiski on pidettävä käskyn (seuraamiskäskyn) alla koko ajan. Ja tiukasti (pakote; yäk?). Erilaisia häiriöitä seuraamisen aikana otettava käyttöön. Lisäksi seuraamisvirettä nostetaan: nupit kaakkoon taas. Tätä tosin olen jo tehnytkin mielestäni melkoisesti. Mutta voipi sanoa, että kaikki millä olen seuraamista koittanut kohentaa, on näköjään mennyt jossain aivan pieleen tai ainakaan ne eivät tässä tilanteessa toimineet yhtään :(
Kisamaisia treenejähän me ollaan harrastettu koko talvi, mutta varmaan niitäkin tarvittaisiin lisää. Ja outoja koiria, outoja ihmisiä jne.
Minua hiukan hirvittää, kun kisassa jokin asia pääsee lipsahtamaan ihan lapasesta: siitä tulee helpostti itseään ruokkiva kierre. Eli joka tapauksessa tähän asiaan pitää nyt puuttua täsmä-/tehokuurilla.
Kaikkia neuvoja, vinkkejä ja mitä vaan ajatuksia otetaan vastaan!!!!
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Hiskille HK1 288 p. :)
Sunnuntai 25.5.
Hra Hiskonen kävi hakukokeissa Tampereella, tottis Niihamassa, maasto Teiskossa. Ei siellä pöllömmin mennyt:
Tottis
Paikallamakuu. Erinomainen
Seuraaminen. Tyydyttävä (!)
Liikkeestä istuminen.Hyvä
Liikkeestä maahanmeno. Puutteellinen (istui!)
Nouto. Erinomainen
Hyppy. Erinomainen
A-este. Erinomainen
Eteenmeno. Erinomainen (päivän paras, tuomarin mukaan)
Kokonaispisteet 90.
Tuomari (Kari Santikko) sanoi, että näytti siltä kuin kentällä olisi ollut kaksi eri koiraa...ensimmäiset ja viimeiset liikkeet ihan eri maailmasta. Justiinsa niin.
Seuraaminen oli - niin hanurista, ettei tosikaan. Kuin Heta kauheimmillaan: laahusti, pälyili, yritti nuuskia maata, jäi jälkeen...Itse olin mielestäni aika rento enkä hermostunut yhtään.
Heti seuraamisen alettua ihan aidan vierestä lähti kovalla räminällä pakettiauto ja heti perään paikallamakuussa oleva beussi alkoi haukkua. Paketti levisi siihen. Ei tietenkään olisi saanut. Hiskin vire ilmeisesti laski ihan pakkaselle siellä paikallamakuussa. Liikkeiden väliset siirtymät olivat yhtä tuskaa: kuono pyrki maata kohti koko ajan. Kapulan näkemisestä sitten nosti itsensä. Ylemmissä luokissa olisi kyllä rokotettu tuosta seuraamisesta enemmän ja tuomari ei tainnut edes huomata sitä, että His ennakoi sivulletulon noudossa. Eikä huomannut sitäkään, että jouduin lähes väkisin vääntämään kapulan sen suusta...Kehui vain hyvää pitoa, hmmm.
Mielenkiintoista sikälikin, että kaikki ne liikkeet menivät hyvin, joita ei olla juuri treenattu ja se huonosti, joita ollaan treenattu paljon (seuraaminen).
Kentässä oli ylimalkaan jotain kovin kummallista: kahdeksasta koirakosta vain kolme ylitti tottiksen koularirajan! Huonoin pistemäärä oli 50. Mukana alittajissa oli mm viime vuoden haun piirimestari.
Mutta nyt on kyllä hyvät neuvot kalliit, en olisi ikinä uskonut, että His ylimalkaan pystyy niin kamalaan seuraamiseen kuin tänään.
Henkilöhaku
Viimeisenä metsään, kolmelta iltapäivällä, hohjoijaa.
Lähetin ensin oikealle, His sukelsi syvälle, kääntyi takarajaa pitkin eteenpäin ja kohta se jo tuli rulla suussa.
Toinen pisto vasempaan, sama juttu.
Kun His kolmannellakin pistolla (oikealle) tuli taas rullan kanssa, alkoi jo hirvittää: onko valeilmaisu? Mutta ei, se oli nostanut kolmannen ukon sadasta metristä läheltä takakulmaa ja vielä tuulen "väärältä" puolelta.
Tuomari (Reima Nuutinen) otti jostain pois pisteen, taisi olla lähinnä ohjaajan kömpelö koreografia liinan kanssa, muuten kehui meidät maasta taivaaseen.
Hiski oli kyllä kolmannen piston jälkeen sen näköinen, että "täh, ei kai tää tähän lopu, onpas surkeat reenit tänään."
Pisteitä siis 169.
Esineruutu
Yksi piste lähti vissiin siitä, että otin esineen liian hätäiseen pois. Kun His oli viimeinen koira ruudussa, se sai etsiä bonuksena ne kaksi muutakin.
Eli 29 pistettä.
Yhteensä pisteitä kertyi siis 288.
Hiski oli kyllä superpätevä (sitä seuraamista lukuunottamatta)! Ollaan me tosin aika ahkerasti treenattukin ja paksussa hangessa rämmitty läpi talven, että ei senpuoleen.
Seuraavaksi sitten koitetaan saada paikka etsintäkokeeseen :)
Jälki
Hetalle lauantaina "terapiajälki": kolme keppiä, muutama sata metriä. Hyvinhän se meni.
Hra Hiskonen kävi hakukokeissa Tampereella, tottis Niihamassa, maasto Teiskossa. Ei siellä pöllömmin mennyt:
Tottis
Paikallamakuu. Erinomainen
Seuraaminen. Tyydyttävä (!)
Liikkeestä istuminen.Hyvä
Liikkeestä maahanmeno. Puutteellinen (istui!)
Nouto. Erinomainen
Hyppy. Erinomainen
A-este. Erinomainen
Eteenmeno. Erinomainen (päivän paras, tuomarin mukaan)
Kokonaispisteet 90.
Tuomari (Kari Santikko) sanoi, että näytti siltä kuin kentällä olisi ollut kaksi eri koiraa...ensimmäiset ja viimeiset liikkeet ihan eri maailmasta. Justiinsa niin.
Seuraaminen oli - niin hanurista, ettei tosikaan. Kuin Heta kauheimmillaan: laahusti, pälyili, yritti nuuskia maata, jäi jälkeen...Itse olin mielestäni aika rento enkä hermostunut yhtään.
Heti seuraamisen alettua ihan aidan vierestä lähti kovalla räminällä pakettiauto ja heti perään paikallamakuussa oleva beussi alkoi haukkua. Paketti levisi siihen. Ei tietenkään olisi saanut. Hiskin vire ilmeisesti laski ihan pakkaselle siellä paikallamakuussa. Liikkeiden väliset siirtymät olivat yhtä tuskaa: kuono pyrki maata kohti koko ajan. Kapulan näkemisestä sitten nosti itsensä. Ylemmissä luokissa olisi kyllä rokotettu tuosta seuraamisesta enemmän ja tuomari ei tainnut edes huomata sitä, että His ennakoi sivulletulon noudossa. Eikä huomannut sitäkään, että jouduin lähes väkisin vääntämään kapulan sen suusta...Kehui vain hyvää pitoa, hmmm.
Mielenkiintoista sikälikin, että kaikki ne liikkeet menivät hyvin, joita ei olla juuri treenattu ja se huonosti, joita ollaan treenattu paljon (seuraaminen).
Kentässä oli ylimalkaan jotain kovin kummallista: kahdeksasta koirakosta vain kolme ylitti tottiksen koularirajan! Huonoin pistemäärä oli 50. Mukana alittajissa oli mm viime vuoden haun piirimestari.
Mutta nyt on kyllä hyvät neuvot kalliit, en olisi ikinä uskonut, että His ylimalkaan pystyy niin kamalaan seuraamiseen kuin tänään.
Henkilöhaku
Viimeisenä metsään, kolmelta iltapäivällä, hohjoijaa.
Lähetin ensin oikealle, His sukelsi syvälle, kääntyi takarajaa pitkin eteenpäin ja kohta se jo tuli rulla suussa.
Toinen pisto vasempaan, sama juttu.
Kun His kolmannellakin pistolla (oikealle) tuli taas rullan kanssa, alkoi jo hirvittää: onko valeilmaisu? Mutta ei, se oli nostanut kolmannen ukon sadasta metristä läheltä takakulmaa ja vielä tuulen "väärältä" puolelta.
Tuomari (Reima Nuutinen) otti jostain pois pisteen, taisi olla lähinnä ohjaajan kömpelö koreografia liinan kanssa, muuten kehui meidät maasta taivaaseen.
Hiski oli kyllä kolmannen piston jälkeen sen näköinen, että "täh, ei kai tää tähän lopu, onpas surkeat reenit tänään."
Pisteitä siis 169.
Esineruutu
Yksi piste lähti vissiin siitä, että otin esineen liian hätäiseen pois. Kun His oli viimeinen koira ruudussa, se sai etsiä bonuksena ne kaksi muutakin.
Eli 29 pistettä.
Yhteensä pisteitä kertyi siis 288.
Hiski oli kyllä superpätevä (sitä seuraamista lukuunottamatta)! Ollaan me tosin aika ahkerasti treenattukin ja paksussa hangessa rämmitty läpi talven, että ei senpuoleen.
Seuraavaksi sitten koitetaan saada paikka etsintäkokeeseen :)
Jälki
Hetalle lauantaina "terapiajälki": kolme keppiä, muutama sata metriä. Hyvinhän se meni.
torstai 22. huhtikuuta 2010
T-töitä
Eli tottista ja yksi tarkkuusruutu ke-to 21.22.4.
Tottikset
Niihamassa vain omien koirien kanssa kahtena aamuna peräkkäin. En enää muista ihan tarkkaan, mitä ja missä järjestyksessä, mutta keskiviikkona ainakin otettiin alkuun kontaktin jälkeen paljon leikkiä ja sitten koko seuraamiskaavio, ylipitkänä. Aika ookoo, kai, ei sitä itte oikein tiedä. Ei se ainakaan mitenkään erityisesti sikaillut.
A-esteet. Pari matalaa ensin. Ihan hyvä. Sitten sydän kylmänä jyrkälle. Ei mitään ongelmaa missään :) Ei toistoa, kun kerran meni hyvin.
Eteenmenot. Ensin kylmiltään (virittelyjen jälkeen) ja käsky. Ihmetteli vähän: ei ole kertaakaan otettu maahanmenoa viime kesän jälkeen. Sitten toisen kerran vapautus frisbeelle, jota ei meinannut löytää.
Pitkä seuraaminen ja käännöksen jälkeen palkka. Oikein hyvä.
Paikallemakuuseen vienti. Ihan lyhyt makuu ja ruokakuppi.
Torstaiaamuna vedettiin kaikki liikkeet putkeen. Aloitettiin paikallamakuulla. Palkkaus vain luoksetulosta ja A-esteeltä, muuten ei palkkaa. A-este meni taas laakista hyvin, helpotus.
Loppuun vielä pitkähkö paikallamakuu (riehuin pallojen kanssa ja huutelin kaikenlaista) , josta ruoka.
Tarkkuusruutu
Niihamassa, paikassa, jossa oli varmaan paljon kaikenlaisia hajuja. Ja tuore jäniksenpapanakasa oikeassa kulmassa ;)
Esineenä mutteri, halkaisija 1 sm, ihan vasemmassa takakulmassa. Kulmissa puukepit.
Heta löysi taas esineen nanosekunnissa, pöh.
His puolestaan ylitteli rennoin rantein ruudun rajoja, josta annoin vähän palautetta. Hyvin sekin esineen bongasi ja nosti, vaikka vielä on matkaa Hetan tarkkuuteen :) Hiski haisteli vähän kulmakeppejä, mutta ei yrittänyt ottaa. Hyvä.
Ennen sunnuntaista HK1:tä ei treenata enää yhtään mitään, korkeintaan vähän jolkotellaan.
Tottikset
Niihamassa vain omien koirien kanssa kahtena aamuna peräkkäin. En enää muista ihan tarkkaan, mitä ja missä järjestyksessä, mutta keskiviikkona ainakin otettiin alkuun kontaktin jälkeen paljon leikkiä ja sitten koko seuraamiskaavio, ylipitkänä. Aika ookoo, kai, ei sitä itte oikein tiedä. Ei se ainakaan mitenkään erityisesti sikaillut.
A-esteet. Pari matalaa ensin. Ihan hyvä. Sitten sydän kylmänä jyrkälle. Ei mitään ongelmaa missään :) Ei toistoa, kun kerran meni hyvin.
Eteenmenot. Ensin kylmiltään (virittelyjen jälkeen) ja käsky. Ihmetteli vähän: ei ole kertaakaan otettu maahanmenoa viime kesän jälkeen. Sitten toisen kerran vapautus frisbeelle, jota ei meinannut löytää.
Pitkä seuraaminen ja käännöksen jälkeen palkka. Oikein hyvä.
Paikallemakuuseen vienti. Ihan lyhyt makuu ja ruokakuppi.
Torstaiaamuna vedettiin kaikki liikkeet putkeen. Aloitettiin paikallamakuulla. Palkkaus vain luoksetulosta ja A-esteeltä, muuten ei palkkaa. A-este meni taas laakista hyvin, helpotus.
Loppuun vielä pitkähkö paikallamakuu (riehuin pallojen kanssa ja huutelin kaikenlaista) , josta ruoka.
Tarkkuusruutu
Niihamassa, paikassa, jossa oli varmaan paljon kaikenlaisia hajuja. Ja tuore jäniksenpapanakasa oikeassa kulmassa ;)
Esineenä mutteri, halkaisija 1 sm, ihan vasemmassa takakulmassa. Kulmissa puukepit.
Heta löysi taas esineen nanosekunnissa, pöh.
His puolestaan ylitteli rennoin rantein ruudun rajoja, josta annoin vähän palautetta. Hyvin sekin esineen bongasi ja nosti, vaikka vielä on matkaa Hetan tarkkuuteen :) Hiski haisteli vähän kulmakeppejä, mutta ei yrittänyt ottaa. Hyvä.
Ennen sunnuntaista HK1:tä ei treenata enää yhtään mitään, korkeintaan vähän jolkotellaan.
tiistai 20. huhtikuuta 2010
Kentällä ja metsässä
Teiskossa tiistaina 20.4.
Esineruutu
Täysimittainen, kolme esinettä, kaikki takana. Hiski oli tosi täpinöissään. Ensimmäisellä lähetyksellä ei singonnut ihan suoraan oikeaan kulmaan, sai ilmeisesti niin voimakkaan hajun keskitakaesineestä, jonka sitten heti toikin. Lähetin kulmaan uudestaan ja nyt meni hyvin ja esinekin tuli. Kolmas oli vähän vaikeampi, joutui etsiskelemään toissaan, mutta aika olisi riittänyt kyllä.
Hiskin esine-etsintä on järkevän oloista: jos se ei mene suoraan, se on yleensä saanut hajun, eli ei kannata kauheesti korjailla. Muutenkaan se ei juoksentele ruudussa turhaan ja seuraa hyvin minun liikkumistani lähetyssivulla, mikä voi tietysti olla myös vähän vaarallista. Ei kuitenkaan tule helposti hakemaan uutta lähetystä, vaan koittaa sitkeästi vaan hakea. Oikein hyvä.
Tottis
Kolmen osion suunnitelma:
1. lelupalkkaus
Ylipitkä seuraaminen, kaavio, jonka jälkeen leikki. Kohtuullinen, painoi aikalailla.
Nouto. Ensin eteentulo, sitten vaihto leluun. Hyvä.
2. namipalkkaus
Jäävät ja luoksetulo. Kontaktiongelmia lähdössä, hyi. Muuten ok.
Hyppynouto. Hyvä. Ei kolautusta kumpaankaan suuntaan.
A-este, jyrkkä. Voi itkujen itku. His kiipesi, haki kapulan ja - kiersi. Olin niin hämmästynyt ja epäuskoinen, että otin vielä (tyhmä!) kolme toistoa. Joka kerta se tuli ihan reippaasti kulman takaa sen näköisenä, että "näinhän sen piti mennä". Mitä hittoa!
Sitten sentään ymmärsin siirtyä matalalle eikä siinä mitään ongelmaa ollut. Taas jyrkälle: kiersi. Kahden lelun kanssa sitten sain sen tulemaan toiseltakin puolelta yli. Vein vielä kapulan toisella puolelle ja houkuttelin tuomaan yli, onnistui. Siihen jätettiin.
Eteenmeno. Ensin ihan vaan kylmiltään, ja maahan käskyn kanssa. Palkka minulla. Toinen kerta ilman maahanmeno, pallo minulla. Ja kolmas kerta niin, että pallo oli edessä ja vaputus sille.
3.
Paikallamakuu. Ok.
Pitkä seuraaminen (jotta eteenmeno unohtuisi). Palkka käännöksen jälkeen.Ihan ok. Sitten leikkiä, joka ei nyt Hiskiä oikein huvittanut...
Huh.
Nyt on pakko treenata tota jyrkkää a-estettä. En yhtään tiedä, mistä on kyse. Yhtäänhän sitä ei ole otettu, mutta se on ollut Hiskille tosi helppo ja ihan lemppareita. Toivotaan, että toi oli vaan joku tilapäinen mielenhäiriö... Ja toivottavasti ei ole kyse mistään fyysisestä ongelmasta, mitä en kyllä oikein usko.
Haku
PPK:n treeni, viisi koirakkoa. Hiskille neljä ukkoa ja kaksi tyhjää, kolme kiintorullaa+suorapalkka.
1. löytö (avo), 2. tyhjä, 3, löytö(maapiilo), 4.löytö (kioski), 5. tyhjä ja 6. löytö (pressupiilo).
Kaikki meni oikein hyvin: pistot olivat tarpeeksi syviä ja hämypiiloista His vähät välitti. Tyhjiltä (erinomaisia laatikoita) tuli itse pois nätisti.
Pieni kauneusvirhe oli, että His oli nyt vähän uppiniskainen kuljetuksissa: tuppasi kovasti edelle eikä tullut sivulle ekalla käskyllä keskilinjalla. Intoa piisasi vähän liikaakin, jos nyt niin voi olla.
Esineruutu
Täysimittainen, kolme esinettä, kaikki takana. Hiski oli tosi täpinöissään. Ensimmäisellä lähetyksellä ei singonnut ihan suoraan oikeaan kulmaan, sai ilmeisesti niin voimakkaan hajun keskitakaesineestä, jonka sitten heti toikin. Lähetin kulmaan uudestaan ja nyt meni hyvin ja esinekin tuli. Kolmas oli vähän vaikeampi, joutui etsiskelemään toissaan, mutta aika olisi riittänyt kyllä.
Hiskin esine-etsintä on järkevän oloista: jos se ei mene suoraan, se on yleensä saanut hajun, eli ei kannata kauheesti korjailla. Muutenkaan se ei juoksentele ruudussa turhaan ja seuraa hyvin minun liikkumistani lähetyssivulla, mikä voi tietysti olla myös vähän vaarallista. Ei kuitenkaan tule helposti hakemaan uutta lähetystä, vaan koittaa sitkeästi vaan hakea. Oikein hyvä.
Tottis
Kolmen osion suunnitelma:
1. lelupalkkaus
Ylipitkä seuraaminen, kaavio, jonka jälkeen leikki. Kohtuullinen, painoi aikalailla.
Nouto. Ensin eteentulo, sitten vaihto leluun. Hyvä.
2. namipalkkaus
Jäävät ja luoksetulo. Kontaktiongelmia lähdössä, hyi. Muuten ok.
Hyppynouto. Hyvä. Ei kolautusta kumpaankaan suuntaan.
A-este, jyrkkä. Voi itkujen itku. His kiipesi, haki kapulan ja - kiersi. Olin niin hämmästynyt ja epäuskoinen, että otin vielä (tyhmä!) kolme toistoa. Joka kerta se tuli ihan reippaasti kulman takaa sen näköisenä, että "näinhän sen piti mennä". Mitä hittoa!
Sitten sentään ymmärsin siirtyä matalalle eikä siinä mitään ongelmaa ollut. Taas jyrkälle: kiersi. Kahden lelun kanssa sitten sain sen tulemaan toiseltakin puolelta yli. Vein vielä kapulan toisella puolelle ja houkuttelin tuomaan yli, onnistui. Siihen jätettiin.
Eteenmeno. Ensin ihan vaan kylmiltään, ja maahan käskyn kanssa. Palkka minulla. Toinen kerta ilman maahanmeno, pallo minulla. Ja kolmas kerta niin, että pallo oli edessä ja vaputus sille.
3.
Paikallamakuu. Ok.
Pitkä seuraaminen (jotta eteenmeno unohtuisi). Palkka käännöksen jälkeen.Ihan ok. Sitten leikkiä, joka ei nyt Hiskiä oikein huvittanut...
Huh.
Nyt on pakko treenata tota jyrkkää a-estettä. En yhtään tiedä, mistä on kyse. Yhtäänhän sitä ei ole otettu, mutta se on ollut Hiskille tosi helppo ja ihan lemppareita. Toivotaan, että toi oli vaan joku tilapäinen mielenhäiriö... Ja toivottavasti ei ole kyse mistään fyysisestä ongelmasta, mitä en kyllä oikein usko.
Haku
PPK:n treeni, viisi koirakkoa. Hiskille neljä ukkoa ja kaksi tyhjää, kolme kiintorullaa+suorapalkka.
1. löytö (avo), 2. tyhjä, 3, löytö(maapiilo), 4.löytö (kioski), 5. tyhjä ja 6. löytö (pressupiilo).
Kaikki meni oikein hyvin: pistot olivat tarpeeksi syviä ja hämypiiloista His vähät välitti. Tyhjiltä (erinomaisia laatikoita) tuli itse pois nätisti.
Pieni kauneusvirhe oli, että His oli nyt vähän uppiniskainen kuljetuksissa: tuppasi kovasti edelle eikä tullut sivulle ekalla käskyllä keskilinjalla. Intoa piisasi vähän liikaakin, jos nyt niin voi olla.
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
Maastosetti
Kolmen päivän täydellisen treenitauon jälkeen (tekee NIIN hyvää!) puskettiin taas räntäsateessa maastoon sunnuntaiaamuna.
Haku
Levekin treeni, vain neljä koirakkoa viime hetken peruutusten takia.
Hiskille piti olla tällainen seitsemän piston treeni: tyhjä, löytö, löytö, tyhjä, tyhjä, löytö, löytö. Mutta siitä tuli tällainen kuuden piston tsydeemi: löytö, löytö, tyhjä, löytö, tyhjä, löytö.
Ensinnäkin eka mmm olikin ykköspiilossa vasemmalla eikä kolmosessa kuten piti... Mutta ei tuo tahtia haitannut. His selvitti vasemman ja oikean kulman, käytiin näytöillä ja sitten lähetin tyhjälle pistolle, jonne piti sukeltaa tiuhaan kuusikkoon. Se jäi vajaaksi, joten pääsin korjaamaan rysän päältä ja nyt Vemmelsääri upposi hyvin. Neljännen piston piti olla tyhjä myös, mutta kun mm oli jo valmiina piilossa numero kuusi - melko kaukana mäenrinteessä - His löysi tietysti tämän ukon samalla reissulla. Tuulikin kävi kyllä aika sopivasti. Keskilinjalle ei näkynyt, mutta Tapio-maalimies oli seurannut piilostaan, miten Hiski teki hienon laatikkopiston hakkuuaukealla (jonne mennään metsäkaistaleen läpi), kääntynyt jo takaisin keskilinjalle, saanut paluumatkalla hajun ja heittänyt uparit ukolle.
Olin vähän huolissani, viekö His minut samaa reittiä ukolle (risukkoinen, kivinen hakkuuaukea, leveähkö oja, mäki) kuin menikin, mutta fiksu pikkumies oikaisi hienosti vinoon ja säästi mamman turhalta rämpimiseltä.
Seuraava oikealle oli tyhjä pisto ja viimeinen olikin jo bonusukko haamuna ja suorapalkkana.
Kolmella ekalla piilolla oli käytössä kiintorulla, ei mitään ihmeitä. Vain eka ja viimeinen palkkasivat, muut palkatta. Palkkaaminen vasta haltuunoton jälkeen.
Hyvin meni jälleen kerran, mutta menköön :) Mutta ennenkaikkea Hiskillä oli taas mahdottoman kivaa: se on aina hersyvän iloinen poika alusta loppuun. Siitä tulee itsekin ikionnelliseksi.
Tarkka ja Taitava hra Hiskonen löysi ja toi vielä treenin lopuksi Marja-Leenan pudottaman hanskankin.
Esineruutu
Innostuttiin vielä Marja-Leenan kanssa jatkamaan treenejä, kun hakuilu loppui ihan kesken ;)
Tallattiin täysimittainen alue, hyvin voimakas tuuli kävi oikealta sivulta.
Heta haki ensin yhden, ihan pätevästi.
Hiskille (Sannin, Vicin ja Hetan jälkeen) kolme esinettä: Yksi puoliväliin oikealle, yksi keskelle taakse ja yksi ihan eteen vasemmalle. Marja-Leenan tavaroita.
Jätin pallon vähän matkan päähän esineruudusta ja se vähän häiritsi...
Hiskillä oli nyt poikkeuksellisen paljon poikittaisjuoksentelua, mutta esineet nousivat ihan hyvin ja aikaa olisi jäänytkin. Tulkitsen "poikittamisen" johtuvan tuulesta ja kahdesta etuesineestä ynnä siitä pallosta. Aika paljon ruudussa oli varmaan hajuja jo myös edellisisistä esineistä, jotka olivat kaikki olleet eri paikoissa.
Mutta ei isommin valittamista siis. Ensi kerralla vien kaikki esineet taakse tai peräkkäin.
Tarkkuusruutu
Marja-Leenalta löytyi vain pienenpieni metallinipsu, joten käytettiin sitä Hiskille. Hyvin keskittyi ja löysi melkein heti. Aikoi kyllä kaapaista tassulla, senverran ikävä kapistus tuo oli suuhun otettavaksi. Estin sen ja palkkasin ihan koskettamisesta.
Haku
Levekin treeni, vain neljä koirakkoa viime hetken peruutusten takia.
Hiskille piti olla tällainen seitsemän piston treeni: tyhjä, löytö, löytö, tyhjä, tyhjä, löytö, löytö. Mutta siitä tuli tällainen kuuden piston tsydeemi: löytö, löytö, tyhjä, löytö, tyhjä, löytö.
Ensinnäkin eka mmm olikin ykköspiilossa vasemmalla eikä kolmosessa kuten piti... Mutta ei tuo tahtia haitannut. His selvitti vasemman ja oikean kulman, käytiin näytöillä ja sitten lähetin tyhjälle pistolle, jonne piti sukeltaa tiuhaan kuusikkoon. Se jäi vajaaksi, joten pääsin korjaamaan rysän päältä ja nyt Vemmelsääri upposi hyvin. Neljännen piston piti olla tyhjä myös, mutta kun mm oli jo valmiina piilossa numero kuusi - melko kaukana mäenrinteessä - His löysi tietysti tämän ukon samalla reissulla. Tuulikin kävi kyllä aika sopivasti. Keskilinjalle ei näkynyt, mutta Tapio-maalimies oli seurannut piilostaan, miten Hiski teki hienon laatikkopiston hakkuuaukealla (jonne mennään metsäkaistaleen läpi), kääntynyt jo takaisin keskilinjalle, saanut paluumatkalla hajun ja heittänyt uparit ukolle.
Olin vähän huolissani, viekö His minut samaa reittiä ukolle (risukkoinen, kivinen hakkuuaukea, leveähkö oja, mäki) kuin menikin, mutta fiksu pikkumies oikaisi hienosti vinoon ja säästi mamman turhalta rämpimiseltä.
Seuraava oikealle oli tyhjä pisto ja viimeinen olikin jo bonusukko haamuna ja suorapalkkana.
Kolmella ekalla piilolla oli käytössä kiintorulla, ei mitään ihmeitä. Vain eka ja viimeinen palkkasivat, muut palkatta. Palkkaaminen vasta haltuunoton jälkeen.
Hyvin meni jälleen kerran, mutta menköön :) Mutta ennenkaikkea Hiskillä oli taas mahdottoman kivaa: se on aina hersyvän iloinen poika alusta loppuun. Siitä tulee itsekin ikionnelliseksi.
Tarkka ja Taitava hra Hiskonen löysi ja toi vielä treenin lopuksi Marja-Leenan pudottaman hanskankin.
Esineruutu
Innostuttiin vielä Marja-Leenan kanssa jatkamaan treenejä, kun hakuilu loppui ihan kesken ;)
Tallattiin täysimittainen alue, hyvin voimakas tuuli kävi oikealta sivulta.
Heta haki ensin yhden, ihan pätevästi.
Hiskille (Sannin, Vicin ja Hetan jälkeen) kolme esinettä: Yksi puoliväliin oikealle, yksi keskelle taakse ja yksi ihan eteen vasemmalle. Marja-Leenan tavaroita.
Jätin pallon vähän matkan päähän esineruudusta ja se vähän häiritsi...
Hiskillä oli nyt poikkeuksellisen paljon poikittaisjuoksentelua, mutta esineet nousivat ihan hyvin ja aikaa olisi jäänytkin. Tulkitsen "poikittamisen" johtuvan tuulesta ja kahdesta etuesineestä ynnä siitä pallosta. Aika paljon ruudussa oli varmaan hajuja jo myös edellisisistä esineistä, jotka olivat kaikki olleet eri paikoissa.
Mutta ei isommin valittamista siis. Ensi kerralla vien kaikki esineet taakse tai peräkkäin.
Tarkkuusruutu
Marja-Leenalta löytyi vain pienenpieni metallinipsu, joten käytettiin sitä Hiskille. Hyvin keskittyi ja löysi melkein heti. Aikoi kyllä kaapaista tassulla, senverran ikävä kapistus tuo oli suuhun otettavaksi. Estin sen ja palkkasin ihan koskettamisesta.
torstai 15. huhtikuuta 2010
Koemainen haku
Keskiviikko 14.4.
Tottis
Koivumäen kenttä. Lilin ja Herin kanssa ennen hakutreenejä.
Hiskin kanssa ensin (rutiinien jälkeen) kontaktista palkka ja leikkiä + yhden askelen jälkeen palkka +5 askeleen jälkeen palkka. Paljon kahden lelun leikkiä. Autoon.
2. osa, namipalkat
Paikallamakuu. Viemisen aikana palkka. Ok.
Nouto. Pikkiriikkisen vino luovutus, muuten vauhdikas ja hyvä. En korjannut. Otetaan luovutusta erikseen.
Estehyppy. Kolautti takaisintullessa. Uusinta: heitin kauemmas, hyvä. Lilin huomio: ei saanut ekalla tarpeeksi vauhtia hyppyyn.
A-este. Matala: kontaktitreeniä. Sitten jyrkälle, kääk, hyppäsi liian korkealta taas. Olkoon.
Lili oli vienyt pallon eteenmenoa varten etukäteen ja eikös nulikka nähnyt sen jo paikallamakuussa. ( Hain pallon vaivihkaa pois ja piilotin treeniliivin alle. Seurautus kentän päähän. Pudotin käännöksen jälkeen palkaksi. Melko hämmästynyt koiranpoika :))) Eteenmenoa ei siis otettu ollenkaan. Leikkiä ja autoon
3.osa
Liikkeestä istuminen, maahanmeno ja luoksetulo läpijuoksuna. Ok. Leikkiä ja autoon.
Haku
Kuusi koirakkoa Teiskossa, ennen kokematon alue, paljon erilaisia piiloja.Tallattiin 150 metriä, aika paljon lunta ja varsinkin vettä...Heta pääsi tallaamaan, ah onnea.
Hiskille kolme maalimiestä, kiintorulla. En tiennyt piilojen paikkoja. Maalimiehet palkkasivat, mutta vasta, kun koira oli jo sivulla. Miikku tuomaroi.
Eka pisto oikealle, koska His jo haistoi mm:n kulmassa. Löytö siis, mm yhdeltä sivultaan avoimessa kojussa.
Sitten lähetys vasemmalle, His sinkosi hyvin suoraan, etenin keskilinjalla. Kohta Hiski tuli takaapäin ja kun siinä välissä oli pieni mäki, en tiennyt miten pitkälle eteenpäin se oli kääntynyt, vai oliko ollenkaan. Uusi lähetys vasemmalle, toinen tyhjä siis. Sitten oikealle, tyhjä.
Seuraava taas vasemmalle. Työskenteli vähän taaksepäin, mutta en puuttunut, koska saattoi olla tutkimatonta aluetta vielä. Etenin vähän ja lähetin vasempaan vielä kerran ja sitten takaisintullessa (muistaakseni) löysi ukon (umpi)laatikkopiilosta noin 20 metrin päässä keskilinjasta, noin 50 metrissä lähtöpisteestä.
Seuraava lähetys oikealle puolivälin jälkeen ja sitten His hävisi jo melko pitkäksi aikaa. Minusta näytti, että kurvasi jo kauas alueen ulkopuolelle. Taisin jo kerran huutaakin sitä. Mutta poikapa tuli rulla suussa: näytölle siis. Janne makoili "arkussa" ihan äärimmäisessä takakulmassa, kansi päällä, eli oli siis toinen umppari.
Hiski sai vielä ekstrana hakea Miikun toiselta puolelta 10 metrin päästä ja suorapalkaksi sai ihanan pallonsa ja leikkiä.
Hienosti His selvitti homman! Taitava epeli! Porukka oli suunnitellut hyvät piilot ja vaikeusaste oli oikein sopiva. Alueella oli siis paljon hämypiiloja (myös hajustettuja), mutta ei His niihin narahtanut. Muistaakseni otti rullan näytöllä pikaisesti suuhunsa vain ekalla piilolla.
Itselläni tökki edelleen liinan irrotus ja pitää myös muistaa olla huutamatta Hiskiä pois liian aikaisin. Se tulee kyllä pistolta itse, ellei ole löytänyt ketään.
Kello oli lähes kymmenen, kun oltiin kotona. Olin melkoisen viluinen, mutta onneksi en nälkäinen, sillä paistettiin makkaraa ennen ja jälkeen hakutreenin :) Kiitos, Lili, grillinvirityksestä! Kiva ilta!
Tottis
Koivumäen kenttä. Lilin ja Herin kanssa ennen hakutreenejä.
Hiskin kanssa ensin (rutiinien jälkeen) kontaktista palkka ja leikkiä + yhden askelen jälkeen palkka +5 askeleen jälkeen palkka. Paljon kahden lelun leikkiä. Autoon.
2. osa, namipalkat
Paikallamakuu. Viemisen aikana palkka. Ok.
Nouto. Pikkiriikkisen vino luovutus, muuten vauhdikas ja hyvä. En korjannut. Otetaan luovutusta erikseen.
Estehyppy. Kolautti takaisintullessa. Uusinta: heitin kauemmas, hyvä. Lilin huomio: ei saanut ekalla tarpeeksi vauhtia hyppyyn.
A-este. Matala: kontaktitreeniä. Sitten jyrkälle, kääk, hyppäsi liian korkealta taas. Olkoon.
Lili oli vienyt pallon eteenmenoa varten etukäteen ja eikös nulikka nähnyt sen jo paikallamakuussa. ( Hain pallon vaivihkaa pois ja piilotin treeniliivin alle. Seurautus kentän päähän. Pudotin käännöksen jälkeen palkaksi. Melko hämmästynyt koiranpoika :))) Eteenmenoa ei siis otettu ollenkaan. Leikkiä ja autoon
3.osa
Liikkeestä istuminen, maahanmeno ja luoksetulo läpijuoksuna. Ok. Leikkiä ja autoon.
Haku
Kuusi koirakkoa Teiskossa, ennen kokematon alue, paljon erilaisia piiloja.Tallattiin 150 metriä, aika paljon lunta ja varsinkin vettä...Heta pääsi tallaamaan, ah onnea.
Hiskille kolme maalimiestä, kiintorulla. En tiennyt piilojen paikkoja. Maalimiehet palkkasivat, mutta vasta, kun koira oli jo sivulla. Miikku tuomaroi.
Eka pisto oikealle, koska His jo haistoi mm:n kulmassa. Löytö siis, mm yhdeltä sivultaan avoimessa kojussa.
Sitten lähetys vasemmalle, His sinkosi hyvin suoraan, etenin keskilinjalla. Kohta Hiski tuli takaapäin ja kun siinä välissä oli pieni mäki, en tiennyt miten pitkälle eteenpäin se oli kääntynyt, vai oliko ollenkaan. Uusi lähetys vasemmalle, toinen tyhjä siis. Sitten oikealle, tyhjä.
Seuraava taas vasemmalle. Työskenteli vähän taaksepäin, mutta en puuttunut, koska saattoi olla tutkimatonta aluetta vielä. Etenin vähän ja lähetin vasempaan vielä kerran ja sitten takaisintullessa (muistaakseni) löysi ukon (umpi)laatikkopiilosta noin 20 metrin päässä keskilinjasta, noin 50 metrissä lähtöpisteestä.
Seuraava lähetys oikealle puolivälin jälkeen ja sitten His hävisi jo melko pitkäksi aikaa. Minusta näytti, että kurvasi jo kauas alueen ulkopuolelle. Taisin jo kerran huutaakin sitä. Mutta poikapa tuli rulla suussa: näytölle siis. Janne makoili "arkussa" ihan äärimmäisessä takakulmassa, kansi päällä, eli oli siis toinen umppari.
Hiski sai vielä ekstrana hakea Miikun toiselta puolelta 10 metrin päästä ja suorapalkaksi sai ihanan pallonsa ja leikkiä.
Hienosti His selvitti homman! Taitava epeli! Porukka oli suunnitellut hyvät piilot ja vaikeusaste oli oikein sopiva. Alueella oli siis paljon hämypiiloja (myös hajustettuja), mutta ei His niihin narahtanut. Muistaakseni otti rullan näytöllä pikaisesti suuhunsa vain ekalla piilolla.
Itselläni tökki edelleen liinan irrotus ja pitää myös muistaa olla huutamatta Hiskiä pois liian aikaisin. Se tulee kyllä pistolta itse, ellei ole löytänyt ketään.
Kello oli lähes kymmenen, kun oltiin kotona. Olin melkoisen viluinen, mutta onneksi en nälkäinen, sillä paistettiin makkaraa ennen ja jälkeen hakutreenin :) Kiitos, Lili, grillinvirityksestä! Kiva ilta!
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Takapihatottista, tarkkuutta, tokotusta
Otin tiistain vapaaksi ja riehuin päivän mökillä hullun lailla. Kuten myös Hiski. Meillä ei pihassa ole nurmikkoa eikä kohta mitään muutakaan kasvillisuutta. Hiski myllää kaiken ja katkoo puskista oksat. Välillä oli pakko pistää häkkiin hulimaan ja peitto päälle, kun filmi ei katkennut nanosekunniksikaan.
Mutta siis takapihalla otettiin siinä muun rytäkän välissä vähän tottista, mikä olikin oikein mukavaa.
Seuraaminen. Ei paha: palkkasin pitkän suoran käännöksen jälkeen.
Estehyppy. Värkkäsin virityksen, jolle sain korkeutta metrin. Hökötys oli Hiskille hieman liikaa, ei se tajunnut sitä edes hyppytelineeksi, mistä ei poikaa kylläkään voi moittia. Siistin - ja madalsin sitten taideteostani hieman ja hyvinhän tuo hyppäsi. Matkaa pitää kyllä telineelle jättää nelisen metriä ja kapulankin pitäisi lentää aika kauas, silloin hyppää koskettamatta. Heta hyppää selvästi lähempää. Tai siis hyppäsi...
Eteenmeno(ja). Pystyy viime kesää paremmin pitämään kontaktin, vaikka näkee pallon viennin. Edistystä siis.
Jäävät. Ihan mukavasti.
Eikä sitten muuta kuin kunnon leikkiä lopuksi.
Tarkkusruutu
Laitoin metalliset kulmamerkit. Mittasin hyvin, konttasin (!) ruudussa ja klähmin maaston kunnolla.
Ensin pieni muoviesine, helppo nakki molemmille.
Sitten sikavaikea pieni metallipyörylä oikeaan takakulmaan, 10 senttiä kulmakepistä. Olipas hankala rasti Hiskille: se meni monta kertaa yli ja ohi, mutta ei vaan haistanut. En yhtään auttanut ja kyllä se sen itse lopulta nosti, mutta aika ei varmaan olisi riittänyt.
Hetallekin tämä oli vaikea, mutta ei niin vaikea kuin Hiskille. Kiinnostava ero: kun on vaikea esine, Heta alkaa nyhrätä entistä tarkemmin pienellä alueella, mutta His laajentaa aluetta reippaasti ruudun ulkopuolelle.
Kulmakepit ei kumpaakaan kiinnostaneet.
Ja illalla vielä Levekin tokotreeneihin, joissa teemana oli ruutu.
Väkeä vaan oli niin kamalasti, että me lähdettiin aika pian, koska tuskin olisi koskaan ehditty ruutuun asti. Alkoi jo väsyttää, sekä koiraa että emäntää.
Otettiin taas (leikkimisen lisäksi) seuraamista, paikallamakuuta ja luoksetuloja. Niissä ei mitään erityistä.
Lisäksi vedin muutamaan kertaan Hiskin matalan a-esteen yli lelun kanssa, jos kontaktilaskeutuminen muistuisi mieleen.
Mutta siis takapihalla otettiin siinä muun rytäkän välissä vähän tottista, mikä olikin oikein mukavaa.
Seuraaminen. Ei paha: palkkasin pitkän suoran käännöksen jälkeen.
Estehyppy. Värkkäsin virityksen, jolle sain korkeutta metrin. Hökötys oli Hiskille hieman liikaa, ei se tajunnut sitä edes hyppytelineeksi, mistä ei poikaa kylläkään voi moittia. Siistin - ja madalsin sitten taideteostani hieman ja hyvinhän tuo hyppäsi. Matkaa pitää kyllä telineelle jättää nelisen metriä ja kapulankin pitäisi lentää aika kauas, silloin hyppää koskettamatta. Heta hyppää selvästi lähempää. Tai siis hyppäsi...
Eteenmeno(ja). Pystyy viime kesää paremmin pitämään kontaktin, vaikka näkee pallon viennin. Edistystä siis.
Jäävät. Ihan mukavasti.
Eikä sitten muuta kuin kunnon leikkiä lopuksi.
Tarkkusruutu
Laitoin metalliset kulmamerkit. Mittasin hyvin, konttasin (!) ruudussa ja klähmin maaston kunnolla.
Ensin pieni muoviesine, helppo nakki molemmille.
Sitten sikavaikea pieni metallipyörylä oikeaan takakulmaan, 10 senttiä kulmakepistä. Olipas hankala rasti Hiskille: se meni monta kertaa yli ja ohi, mutta ei vaan haistanut. En yhtään auttanut ja kyllä se sen itse lopulta nosti, mutta aika ei varmaan olisi riittänyt.
Hetallekin tämä oli vaikea, mutta ei niin vaikea kuin Hiskille. Kiinnostava ero: kun on vaikea esine, Heta alkaa nyhrätä entistä tarkemmin pienellä alueella, mutta His laajentaa aluetta reippaasti ruudun ulkopuolelle.
Kulmakepit ei kumpaakaan kiinnostaneet.
Ja illalla vielä Levekin tokotreeneihin, joissa teemana oli ruutu.
Väkeä vaan oli niin kamalasti, että me lähdettiin aika pian, koska tuskin olisi koskaan ehditty ruutuun asti. Alkoi jo väsyttää, sekä koiraa että emäntää.
Otettiin taas (leikkimisen lisäksi) seuraamista, paikallamakuuta ja luoksetuloja. Niissä ei mitään erityistä.
Lisäksi vedin muutamaan kertaan Hiskin matalan a-esteen yli lelun kanssa, jos kontaktilaskeutuminen muistuisi mieleen.
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Tottistapa taas
Maanantai 12.4.
Tottis
Niihamassa Lilin ja Herin kanssa.
1.
Rutiinien jälkeen heti kontaktista kahden lelun leikki. Paikallemakuuseen, matkalta palkka, ei makuutusta. Autoon.
2.
Rutiinit>pieniä pätkiä seuruuta imuttamalla, palkka vain oikeasta paikasta.
Hyppynouto, metrinen este. Namipalkka. Ei kolautusta mennen eikä tullen. Suora palautuskin. Ei sivulletuloa, nyt ei uskalla sitä ottaa, kun rupesi ennakoimaan.
A-este, jyrkkä. Namipalkka. Hyvä muuten, mutta Lilin mukaan hyppäsi harjalta alas. On siis unohtanut oikean alastulon. Autoon.
3.
Rutiinit>ilmo>kontakti>palkka/lelu.
Eteenmeno, virittelyin. Pallot oli valmiina "väärällä" kentän reunalla. His teki melkoisen komean piilonkierron hirveellä vauhdilla minusta katsoen oikealle! Hauska pieni ipo-koira. Vasta kolmannella lähetyksellä suunta ok.
Nouto. Heittämällä. Ihan suora palautus, inansa liian kaukana tosin. Ei sivulletuloa tähänkään.
Sitten piti ottaa jäävät, mutta ei otettukaan, koska His alkoi taas kytätä eteenmenoa, vaikka suunta oli toinen. Otin kolme pitkää suoraa seuraamista peräkkäin ilman palkkaa: seurautin Hiskin ihan kentän reunaan asti. Petrasi joka kerta. Viimeisellä kerralla tein täyskäännöksen ja heti sen jälkeen palkkasin.
Sitten vielä kapulanheitto ja vapautus lelulle vauhdista. Loppuun leikkiä.
Tottis
Niihamassa Lilin ja Herin kanssa.
1.
Rutiinien jälkeen heti kontaktista kahden lelun leikki. Paikallemakuuseen, matkalta palkka, ei makuutusta. Autoon.
2.
Rutiinit>pieniä pätkiä seuruuta imuttamalla, palkka vain oikeasta paikasta.
Hyppynouto, metrinen este. Namipalkka. Ei kolautusta mennen eikä tullen. Suora palautuskin. Ei sivulletuloa, nyt ei uskalla sitä ottaa, kun rupesi ennakoimaan.
A-este, jyrkkä. Namipalkka. Hyvä muuten, mutta Lilin mukaan hyppäsi harjalta alas. On siis unohtanut oikean alastulon. Autoon.
3.
Rutiinit>ilmo>kontakti>palkka/lelu.
Eteenmeno, virittelyin. Pallot oli valmiina "väärällä" kentän reunalla. His teki melkoisen komean piilonkierron hirveellä vauhdilla minusta katsoen oikealle! Hauska pieni ipo-koira. Vasta kolmannella lähetyksellä suunta ok.
Nouto. Heittämällä. Ihan suora palautus, inansa liian kaukana tosin. Ei sivulletuloa tähänkään.
Sitten piti ottaa jäävät, mutta ei otettukaan, koska His alkoi taas kytätä eteenmenoa, vaikka suunta oli toinen. Otin kolme pitkää suoraa seuraamista peräkkäin ilman palkkaa: seurautin Hiskin ihan kentän reunaan asti. Petrasi joka kerta. Viimeisellä kerralla tein täyskäännöksen ja heti sen jälkeen palkkasin.
Sitten vielä kapulanheitto ja vapautus lelulle vauhdista. Loppuun leikkiä.
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Humputteluhaku
Sunnuntai 11.4.
Haku
Levekin treenit Sääksjärvellä, kuusi koirakkoa, His viimeisenä. Kiintorulla.
Otin ihan helpon treenin, kun viimeksi tuli pikkuhärdelli viimeisellä mm:llä: kolme maalimiestä ja minä viimeisenä :) Kaikki suoraan edessä. Kaikilla poikkeuksellisesti jokin apu. Ekan menon His näki, toka oli heiluri, kolmas oli ääniapu ja sitten Miikku piti kiinni, kun minä viiletin (!) pallon kanssa neljänteen piiloon, josta huutelin Hiskiä.
Miikku tuli tuomarina mukaan ja kaksi ekaa palkkasi vasta sivulletulon jälkeen, kolmannella ei saanut palkkaa ollenkaan ja neljännellä palkkasin heti pallolla. Oli lähtenyt vähän hämmentyneesti mun perääni...
Joka kerta Hiski otti näytöllä rullan suuhunsa, mutta pudotti heti, kun pyysin sivulle. En taida tehdä tälle ilmiölle yhtään mitään. Jos se jää pois itsestään, niin jää, ellei, niin olkoon. Ainakaan Reesen (pk-tuomari) mukaan tässä ei ole mitään sääntöjen vastaista. Tehdään sitten rotesti, jos joku rokottaa :)
Haku
Levekin treenit Sääksjärvellä, kuusi koirakkoa, His viimeisenä. Kiintorulla.
Otin ihan helpon treenin, kun viimeksi tuli pikkuhärdelli viimeisellä mm:llä: kolme maalimiestä ja minä viimeisenä :) Kaikki suoraan edessä. Kaikilla poikkeuksellisesti jokin apu. Ekan menon His näki, toka oli heiluri, kolmas oli ääniapu ja sitten Miikku piti kiinni, kun minä viiletin (!) pallon kanssa neljänteen piiloon, josta huutelin Hiskiä.
Miikku tuli tuomarina mukaan ja kaksi ekaa palkkasi vasta sivulletulon jälkeen, kolmannella ei saanut palkkaa ollenkaan ja neljännellä palkkasin heti pallolla. Oli lähtenyt vähän hämmentyneesti mun perääni...
Joka kerta Hiski otti näytöllä rullan suuhunsa, mutta pudotti heti, kun pyysin sivulle. En taida tehdä tälle ilmiölle yhtään mitään. Jos se jää pois itsestään, niin jää, ellei, niin olkoon. Ainakaan Reesen (pk-tuomari) mukaan tässä ei ole mitään sääntöjen vastaista. Tehdään sitten rotesti, jos joku rokottaa :)
lauantai 10. huhtikuuta 2010
Monessa mukana
Torstai 8.4. -lauantai 10.4.
Torstai oli kai tottista täynnä...
Tottis
Pirkkahallin kenttä aamulla, Miian ja Uskon kanssa. Leikittiin, otettiin 90 sentin hyppyeste, matala A-este ja eteenmeno ainakin. Tietysti myös edestä sivulle siirtymistä. Muistaakseni myös nouto, jollain kaavalla.
Toko
Levekin kenttä illalla. Hyvä joukkotreeni, jossa otettiin mm luoksetulot, kun koirat istuivat kolmen metrin välein. Hiskillä nytkähti pikkuisen takapuoli, kun vierestä vietiin.
Kokeiltiin myös luoksetulon pysäytystä samalla systeemillä. Annoin väärän käskyn. Stoppi tutusti ihan ahterista.
Seuraamiseen lähdettiin myös ihan toisen koiran vierestä, mikä aiheutti kontaktin tippumisen välittömästi (sammariuros vieressä=hyi). Aijaiai.
Askelluksia, jotka menivät oikein hyvin. Sain liikkeellelähtöihin hyvän vinkin, kun vaan muistaisi käyttää...
Tunnari. Otin odotteluajalla. Ja bling: hienosti! Näyttää olevan niin, ettei kannata omilla treenata ollenkaan (haisevat minulta kaikki), vaan vain kentällä/hallissa kunnolla vieraiden hajuisilla.
Jäävät. Ihan ookoo.
Luoksetuloja läpijuoksuina jokunen kpl.
Tottis
Lauantaina Nokian kentällä. Ulla, Miia, Lili ja Pia. Kisamainen treeni.
Hiski, Herin parina. Ilmoittautuminen ja paikallamakuuseen vienti hienosti. Ei palkkaa missään välissä.
Paikallamakuussa nuuski vähän maata. Tuhma! Laukausuihin ei reagointia. Nokialla pamahtaa aika kivasti...
Seuraaminen. Eka pitkä suora huono ja melko kontaktiton: kyttäsi kentän reunaa, josta Heri oli hakenut eteenmenolelunsa. Parani taas loppua kohti ja hlö-ryhmä hyvä. Unohdin tietysti liikkeellelähtösydeemit/viritykset. Voi rähmä.
Liikkeestä istuminen, maahanmeno ja luoksetulo. Hyvät, myös eteentulo suora ja perusasento mainio.
Tasamaanouto. Palautus ihan vinoon ja liian kauas.
Hyppynouto, metrinen. Menohyppy upea, takaisintullessa kolautti. Nyt pitäisi katsoa tarkemmin sitä kapulan "laskeutumsipaikkaa." Palautti kapulan sivulle!!!
A-este, matala. Muuten hyvä, mutta palautus vinoon.
Eteenmeno. Lujaa meni.
Yhteenveto/korjattavaa: vinot perusasennot kautta linjan. Nyt siirtyy edestää ilman apua suoraan sivulle, mutta tulee eteen valmiiksi vinoon, tätä mä vähän aavistelinkin. Tai: tulee suoraan sivulle. Nyt loppu edestä sivulle siirtymisien hinkutus. Seuraamisen eka pitkä suora ongelmallinen eteenmenokyttäyksen takia. Taidan ruveta tekemään semmosta kahdensadan metrin pitkää suoraa...
Heta oli Veeran parina, ei tietenkään ottanut hyppyjä, mutta muuten oli innoissaan ja ihan pätevä.
Rullatreenit
Tehtiin irtorullilla useita toistoja torstaina ja lauantaina. Treenattiin palkattomuutta/sitä että minä palkkaan. Ei mitään erityistä.
Esineruutu
Lauantaina. Ei leveydeltään ihan täysmittainen ruutu tien vieressä, paikalla, jolla oli runsaasti koirien jätöksiä. Kolme normiesinettä, joista yksi ihan edessä, kaksi takana. Usko oli ollut ruudussa ennen Hiskiä ja pissaillut sinne tänne. Ne hajut vähän hidastivat - mutta eivät merkittävästi. Etuesine nousi hyvin ja sitten järjestyksessä keskimmäinen ja vasemmanpuoleinen takaesine.
Heta sai hakea kaksi esinettä myös ja hyvin hakikin, vaikka Miia oli koittanut piilottaa toisen huolella,
Hiski juoksutti vielä Heriä lenkillä oikein urakalla :)
Hurahti treenien merkeissä melkein koko lauantaipäivä, mutta oikein rattoisasti: aurinko paistoi ja nähtiin ensimmäiset sinivuokotkin. Nälkä vaan alkoi haitata, ensi kerralla pitää ottaa eväät mukaan.
Torstai oli kai tottista täynnä...
Tottis
Pirkkahallin kenttä aamulla, Miian ja Uskon kanssa. Leikittiin, otettiin 90 sentin hyppyeste, matala A-este ja eteenmeno ainakin. Tietysti myös edestä sivulle siirtymistä. Muistaakseni myös nouto, jollain kaavalla.
Toko
Levekin kenttä illalla. Hyvä joukkotreeni, jossa otettiin mm luoksetulot, kun koirat istuivat kolmen metrin välein. Hiskillä nytkähti pikkuisen takapuoli, kun vierestä vietiin.
Kokeiltiin myös luoksetulon pysäytystä samalla systeemillä. Annoin väärän käskyn. Stoppi tutusti ihan ahterista.
Seuraamiseen lähdettiin myös ihan toisen koiran vierestä, mikä aiheutti kontaktin tippumisen välittömästi (sammariuros vieressä=hyi). Aijaiai.
Askelluksia, jotka menivät oikein hyvin. Sain liikkeellelähtöihin hyvän vinkin, kun vaan muistaisi käyttää...
Tunnari. Otin odotteluajalla. Ja bling: hienosti! Näyttää olevan niin, ettei kannata omilla treenata ollenkaan (haisevat minulta kaikki), vaan vain kentällä/hallissa kunnolla vieraiden hajuisilla.
Jäävät. Ihan ookoo.
Luoksetuloja läpijuoksuina jokunen kpl.
Tottis
Lauantaina Nokian kentällä. Ulla, Miia, Lili ja Pia. Kisamainen treeni.
Hiski, Herin parina. Ilmoittautuminen ja paikallamakuuseen vienti hienosti. Ei palkkaa missään välissä.
Paikallamakuussa nuuski vähän maata. Tuhma! Laukausuihin ei reagointia. Nokialla pamahtaa aika kivasti...
Seuraaminen. Eka pitkä suora huono ja melko kontaktiton: kyttäsi kentän reunaa, josta Heri oli hakenut eteenmenolelunsa. Parani taas loppua kohti ja hlö-ryhmä hyvä. Unohdin tietysti liikkeellelähtösydeemit/viritykset. Voi rähmä.
Liikkeestä istuminen, maahanmeno ja luoksetulo. Hyvät, myös eteentulo suora ja perusasento mainio.
Tasamaanouto. Palautus ihan vinoon ja liian kauas.
Hyppynouto, metrinen. Menohyppy upea, takaisintullessa kolautti. Nyt pitäisi katsoa tarkemmin sitä kapulan "laskeutumsipaikkaa." Palautti kapulan sivulle!!!
A-este, matala. Muuten hyvä, mutta palautus vinoon.
Eteenmeno. Lujaa meni.
Yhteenveto/korjattavaa: vinot perusasennot kautta linjan. Nyt siirtyy edestää ilman apua suoraan sivulle, mutta tulee eteen valmiiksi vinoon, tätä mä vähän aavistelinkin. Tai: tulee suoraan sivulle. Nyt loppu edestä sivulle siirtymisien hinkutus. Seuraamisen eka pitkä suora ongelmallinen eteenmenokyttäyksen takia. Taidan ruveta tekemään semmosta kahdensadan metrin pitkää suoraa...
Heta oli Veeran parina, ei tietenkään ottanut hyppyjä, mutta muuten oli innoissaan ja ihan pätevä.
Rullatreenit
Tehtiin irtorullilla useita toistoja torstaina ja lauantaina. Treenattiin palkattomuutta/sitä että minä palkkaan. Ei mitään erityistä.
Esineruutu
Lauantaina. Ei leveydeltään ihan täysmittainen ruutu tien vieressä, paikalla, jolla oli runsaasti koirien jätöksiä. Kolme normiesinettä, joista yksi ihan edessä, kaksi takana. Usko oli ollut ruudussa ennen Hiskiä ja pissaillut sinne tänne. Ne hajut vähän hidastivat - mutta eivät merkittävästi. Etuesine nousi hyvin ja sitten järjestyksessä keskimmäinen ja vasemmanpuoleinen takaesine.
Heta sai hakea kaksi esinettä myös ja hyvin hakikin, vaikka Miia oli koittanut piilottaa toisen huolella,
Hiski juoksutti vielä Heriä lenkillä oikein urakalla :)
Hurahti treenien merkeissä melkein koko lauantaipäivä, mutta oikein rattoisasti: aurinko paistoi ja nähtiin ensimmäiset sinivuokotkin. Nälkä vaan alkoi haitata, ensi kerralla pitää ottaa eväät mukaan.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Hyppyjä ja erikokoista esineistöä
Keskiviikkoaamu 7.4.
Tottis
Ihan vahingossa ja suunnittelematta eksyin Pirkkahallin kentälle, jolta lumet oli valahtaneet jonnekin. Koirankakkaa kentällä olikin sitten ihan riittävästi...
Vein vähän ruutukartioita kentälle ja pari palloa laidalle.
Normirutiineilla vauhtiin: maihin, yhdessä ilmoittautumaan, kontakti, odotus. Mutta sitten ei palkkaa, vaan suoraan hyppynoutoon. Menin reteesti heti metriselle. His oli ihan tohkeissaan, mutta ponnisti esteestä mennen tullen. Kolmen kerran jälkeen (ei palkkaa) luovutin ja siirryttiin matalammalle (kiroten itsekseni niitä talven matalia tokohyppyjä...) . 80-senttinen este ok>palkka.
A-este (matala). Oikein mallikas kokonaisuus alusta loppuun>palkka.
Seuraamista kartioitten ympärillä ja välistä>vilkuilemattomuudesta namipalkka.
Eteenmeno. Oikein hyvä, valmistelevaa myöten.
Uudestaan hyppy. Nyt 90-senttinen este. Kaksi kertaa hipaisi takaisintullessa, ei palkkaa. Kolmannella onnistui, oli tulossa eteen vinoon, vapautin heti ja palkkasin "lennosta".
Sitten kahden pallon leikkiä. Semmoinen alle 10 minuutin reipas treeni.
Esineruutu
Täysimittainen. Aika paljon lunta metsässä vaan vielä :( Melko jyrkässä rinteessä, niin että oikea reuna oli ylhäällä ja vasen alamäessä.
Kolme esinettä: pieni pehmolelu, silmälasikotelo ja valkoinen pieni muoviläpyskä. Oikealla takana, keskellä keskellä kahden kiven välissä ja vasemmalla ihan edessä.
Aloitus oikealta: His sinkosi heti keskellä ihan vinoon ja ehdin harmissani huutaa sen takaisin, kun se jo tuli esineen kanssa. Katos poikaa! Sitten nousi takaesine vaivattomasti. Etuesineeen se bongasi hienosti "paluumatkallaan", kun huusin pois vasemmalta takalohkolta. Aikaa ei taas mennyt paljon mitään.
Heta sai hakea vain yhden esineen, sen verran oli vielä hankea. Hiskillä on kyllä parempi tekniikka jo: se etsii (ainakin näyttää siltä), lohkon kerrallaan ja on muutenkin paremmin ohjattavissa. Nenänkäytössä ja motivaatiossa kummallakaan ei ole vikaa.
Tarkkuusruutu
Uusi metalliesine, avon kokoa. Kumpikin koira etsi ja löysi hyvin. Hiskillä oli hyvä lisähäiriö Hetasta, joka lussutti ärsyttävästi omaa palloaan ihan ruudun vieressä...
Tottis
Ihan vahingossa ja suunnittelematta eksyin Pirkkahallin kentälle, jolta lumet oli valahtaneet jonnekin. Koirankakkaa kentällä olikin sitten ihan riittävästi...
Vein vähän ruutukartioita kentälle ja pari palloa laidalle.
Normirutiineilla vauhtiin: maihin, yhdessä ilmoittautumaan, kontakti, odotus. Mutta sitten ei palkkaa, vaan suoraan hyppynoutoon. Menin reteesti heti metriselle. His oli ihan tohkeissaan, mutta ponnisti esteestä mennen tullen. Kolmen kerran jälkeen (ei palkkaa) luovutin ja siirryttiin matalammalle (kiroten itsekseni niitä talven matalia tokohyppyjä...) . 80-senttinen este ok>palkka.
A-este (matala). Oikein mallikas kokonaisuus alusta loppuun>palkka.
Seuraamista kartioitten ympärillä ja välistä>vilkuilemattomuudesta namipalkka.
Eteenmeno. Oikein hyvä, valmistelevaa myöten.
Uudestaan hyppy. Nyt 90-senttinen este. Kaksi kertaa hipaisi takaisintullessa, ei palkkaa. Kolmannella onnistui, oli tulossa eteen vinoon, vapautin heti ja palkkasin "lennosta".
Sitten kahden pallon leikkiä. Semmoinen alle 10 minuutin reipas treeni.
Esineruutu
Täysimittainen. Aika paljon lunta metsässä vaan vielä :( Melko jyrkässä rinteessä, niin että oikea reuna oli ylhäällä ja vasen alamäessä.
Kolme esinettä: pieni pehmolelu, silmälasikotelo ja valkoinen pieni muoviläpyskä. Oikealla takana, keskellä keskellä kahden kiven välissä ja vasemmalla ihan edessä.
Aloitus oikealta: His sinkosi heti keskellä ihan vinoon ja ehdin harmissani huutaa sen takaisin, kun se jo tuli esineen kanssa. Katos poikaa! Sitten nousi takaesine vaivattomasti. Etuesineeen se bongasi hienosti "paluumatkallaan", kun huusin pois vasemmalta takalohkolta. Aikaa ei taas mennyt paljon mitään.
Heta sai hakea vain yhden esineen, sen verran oli vielä hankea. Hiskillä on kyllä parempi tekniikka jo: se etsii (ainakin näyttää siltä), lohkon kerrallaan ja on muutenkin paremmin ohjattavissa. Nenänkäytössä ja motivaatiossa kummallakaan ei ole vikaa.
Tarkkuusruutu
Uusi metalliesine, avon kokoa. Kumpikin koira etsi ja löysi hyvin. Hiskillä oli hyvä lisähäiriö Hetasta, joka lussutti ärsyttävästi omaa palloaan ihan ruudun vieressä...
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Hakua
Tiistai 6.4.
Haku
Sääksjärvi, PPK:n treeni, viisi koirakkoa. Keskilinjan vasen puoli hakkuuaukkoa, tie takarajana, oikea puoli tiheähköä metsää. Ihan tyyni. Radan pituus hiukan alle 100 metriä.
Hiskille kolme maalimiestä valmiina: eka oikealla noin 30 metriä etukulmasta, 50 m syvällä, toka vasemmalla noin 20 metriä keskilinjasta, puolivälissä, kolmas äärimmäisessä takakulmassa oikealla. Kiintorulla.
Eka ja toka mm ei palkanneet (palkka minulta), viimeinen palkkasi. Janne kulki tuomarina.
Ensin pisto oikealle. Hyvä syvä tyhjä kieppi eteenpäin, tuli itse pois. Lähetys vasempaan, upposi taas ihan riittävästi. Vihelsin pois, kun tiellä meni joku. Tuli nätisti.
Lähetys oikealle ja nyt nousi eka mm. Näytöllä ehti taas ottaa rullan.
Seuraava vasemmalle ja täältä nosti toisen hyvin. Taas otti rullan uudestaan mm:llä.
Lähetys oikeaan: syvä pisto jälleen, eteni hienosti takarajalla ja löysi viimeisen ukon. Sitten ei tapahtunutkaan mitään, luulin jo, että maalimies on palkannut. En kuitenkaan huutanut poiskaan, kun näin, että on maalimiehellä. Kesti ja kesti, mutta lopulta His tuli rulla suussa, räkäisi sen vähän liian kauas, mutta kelpuutin. Oli selvästi epävarman oloinen.
Maalimies-Riikka kertoi, että His oli tullut, ottanut rullan, pudottanut sen, käynyt tökkimässä häntä, haistanut todennäköisesti viltin alla sylissä olevan ruokapurkin+pallon (Riikalla ei ollut treeniliiviä), mutta aikansa touhuttuaan napannut rullan ja lähtenyt sen kanssa keskilinjalle. Riikka oli ollut (ihan oikein) täysin passiivinen.
Joku ihmeen aivopieru (anteeksi) pojalle tuli.
Muutama vaihtoehto, miksi näin kävi: 1. pallo näkyi millin jostain peiton alta. (se todennäköisin) 2. sai viimeksikin hakutreeneissä kolmannelta maalimieheltä suorapalkan ja osasi laskea, että tää on varmaan nyt vika. 3. se meni jotenkin sekaisin siitä palkattomuudesta ja rullan otoista näytöllä jne. Liikaa Hiskosen pikku herneelle :) 4. nää kaikki yhdessä
Mutta aika positiivinen ongelmahan (jos edes on ongelma) tämä on: His ei ainakaan ota liian helposti rullaa eikä hevin jätä maalimiestä.
Muuten Hiski työskenteli kokonaisuutena taas erittäin pätevästi :))
Seuraavat treenit: irtorullan tuonteja ainakin 6-8 kpl (ei vars. etsintää). Maalimies pitää kunnon viiveen näytöllä ennen kuin palkkaa. Joku palkoista tulee minulta vasta sen jälkeen, kun His on sivulla. Lelupalkan annan vasta taskusta.
Haku
Sääksjärvi, PPK:n treeni, viisi koirakkoa. Keskilinjan vasen puoli hakkuuaukkoa, tie takarajana, oikea puoli tiheähköä metsää. Ihan tyyni. Radan pituus hiukan alle 100 metriä.
Hiskille kolme maalimiestä valmiina: eka oikealla noin 30 metriä etukulmasta, 50 m syvällä, toka vasemmalla noin 20 metriä keskilinjasta, puolivälissä, kolmas äärimmäisessä takakulmassa oikealla. Kiintorulla.
Eka ja toka mm ei palkanneet (palkka minulta), viimeinen palkkasi. Janne kulki tuomarina.
Ensin pisto oikealle. Hyvä syvä tyhjä kieppi eteenpäin, tuli itse pois. Lähetys vasempaan, upposi taas ihan riittävästi. Vihelsin pois, kun tiellä meni joku. Tuli nätisti.
Lähetys oikealle ja nyt nousi eka mm. Näytöllä ehti taas ottaa rullan.
Seuraava vasemmalle ja täältä nosti toisen hyvin. Taas otti rullan uudestaan mm:llä.
Lähetys oikeaan: syvä pisto jälleen, eteni hienosti takarajalla ja löysi viimeisen ukon. Sitten ei tapahtunutkaan mitään, luulin jo, että maalimies on palkannut. En kuitenkaan huutanut poiskaan, kun näin, että on maalimiehellä. Kesti ja kesti, mutta lopulta His tuli rulla suussa, räkäisi sen vähän liian kauas, mutta kelpuutin. Oli selvästi epävarman oloinen.
Maalimies-Riikka kertoi, että His oli tullut, ottanut rullan, pudottanut sen, käynyt tökkimässä häntä, haistanut todennäköisesti viltin alla sylissä olevan ruokapurkin+pallon (Riikalla ei ollut treeniliiviä), mutta aikansa touhuttuaan napannut rullan ja lähtenyt sen kanssa keskilinjalle. Riikka oli ollut (ihan oikein) täysin passiivinen.
Joku ihmeen aivopieru (anteeksi) pojalle tuli.
Muutama vaihtoehto, miksi näin kävi: 1. pallo näkyi millin jostain peiton alta. (se todennäköisin) 2. sai viimeksikin hakutreeneissä kolmannelta maalimieheltä suorapalkan ja osasi laskea, että tää on varmaan nyt vika. 3. se meni jotenkin sekaisin siitä palkattomuudesta ja rullan otoista näytöllä jne. Liikaa Hiskosen pikku herneelle :) 4. nää kaikki yhdessä
Mutta aika positiivinen ongelmahan (jos edes on ongelma) tämä on: His ei ainakaan ota liian helposti rullaa eikä hevin jätä maalimiestä.
Muuten Hiski työskenteli kokonaisuutena taas erittäin pätevästi :))
Seuraavat treenit: irtorullan tuonteja ainakin 6-8 kpl (ei vars. etsintää). Maalimies pitää kunnon viiveen näytöllä ennen kuin palkkaa. Joku palkoista tulee minulta vasta sen jälkeen, kun His on sivulla. Lelupalkan annan vasta taskusta.
sunnuntai 4. huhtikuuta 2010
6 x umppari ja noutotreeniä
Lauantai-sunnuntai
Haku
Sunnuntaina raunioilla Sulkavuoressa neljän muun koirakon kanssa. Hiskin treeni kahdessa erässä. Ideana testata erinäköisiä ja erilailla sijaitsevia umpipiiloja. Hiski ei ole käynyt kovin montaa kertaa raunioilla.
Piilot 2-4 irtorullilla.
I ERÄ=virittelykierros
1. piilo: Hiskille näytettiin maalimiehen meno. Piilo oli pieni vanerikoppi maanrajassa, luukku raollaan. Suorapalkka.
2. piilo: "koirankoppi", jonka ovessa reikä. Hiukan joutui etsimään, ei pahasti kuitenkaan. Hyvä tarkennus.
3. piilo: pystyyn nostettu ns. "ruumisarkku", ovi raollaan. Matkaa huomattavasti enemmän. Taas hyvä tarkennus.
4. piilo: parakissa, ovi auki, taisi nähdäkin Saijan.
Sitten neljä koiraa välissä ja His uudestaan. Tällä välin paikalle olivat saapuneet lisähäiriöksi geokätköilyreissullaan Kalle, 8 vee, Aapo 6 vee ja Elsa 3 vee. Ynnä äitinsä Kaisa.
II ERÄ=varsinainen haku
Piilot 1-3 kiintorullin, nelonen suorapalkka..
1. piilo: puisessa jättikelassa ojan pohjalla. Tiukka luukku kiinni, mutta kelan seinissä reikiä. Hienosti haistoi ja tarkensi.
2. piilo: maapiilo. Tukeva metallikansi, betoniseinämät. Ajoi ensin aika pitkälle ohi, palasi hienosti takaisin,sai hajun jostain kulmasta, jonne oikein imppasi nenänsä, otti rullan ja toi.
3. piilo: muoviroskis betonikasan päällä, selkeästi muuta maastoa korkeammalla. Hyvin vainusi tämänkin, kierteli, otti rullan, pudotti, haisteli vielä vähän lisää, otti rullan uudestaan ja toi. Pudotti hiukan liian aikaisin, mutten pannut korjaamaan.
4. piilo: uudestaan parakissa, jossa Kalle ja Aapo olivat odottamassa.. Suorapalkkana frisbee, jonka His oli pöllinyt Aapon takapuolen alta...Kalllen tarjoaman maksalaatikko ei kelvannut :)
Huomioita: Treeni onnistui reilusti yli odotusten. En olisi ikinä uskonut, että His selvittää kaikki erikoiset umpparit näin mahtavasti. Pidättelin oikein hengitystäni sen maapiilon kanssa: se on ollut tosi vaikea monelle kokeneelle rauniokoirallekin. Hiskillä ei ole minkäänlaista angstia, se on täysin rento - mutta keskittynyt - tässäkin ynpäristössä.
Jos ja kun mennään taas (missään muualla ei pysty treenaamaan niin monta erilaista umpparia kuin tuolla), pitää kokeilla uudestaan korkealla olevaa umpipiiloa. Se on usein myös aika hankala koirille. Hiskillä näytti olevan hieman teknisiä hankaluuksia rullan kanssa, kun pää oli korkealla ylhäältä tulevaa hajua haistelemassa ja samalla olisi pitänyt ottaa rulla kaulasta...
Tottis
Lauantaina (sateessa) Sulkavuoren parkkipaikalla. Vein valmiiksi ruutumerkit, kolme palloa penkkaan ja tunnarikapulat. Muistaakseni otin seuraamista, liikkeestä maahanmenon ja seisomisen ainakin.Noissa ei kai ollut mitään kovin kummoista.
Ja nouto... joka ei oikein vörkkinyt. Ensin teki kaamean banaanin - ihan uutta. Palautti lisäksi liian hitaasti ja törkeän vinoon ja vilahti vielä järkyttävämmin vinoon sivulle. Siirryin heti suosista tuotatuttamaan kapulaa ilman heittoa. Sitten hinkattiin, huh. Noin miljoonannen toiston jälkeen sain vihdoin palkattua.
Ruutuun meni aika hyvin, tosin ei täysin oikeaan kohtaan. Ei uusintaa.
Tunnari. Krhm - ei tietoakaan keskittymisestä, kahmaisi vain kaksi suuhunsa ihan pokkana. Keräsin pois ja vein Hiskin autoon.
Mulla ei ollut ollenkaan nameja mukana: en saanut tarpeeksi rauhallista mielentilaa Hiskille ja se kapulahinkkaus alla varmaan vaikutti myös.
Henkisten hermosauhujen jälkeen heitin Hiskille kapulan, sitten vaan juostiin yhdessä sen kanssa vähän matkaa ja sitten vaihdettiin kapula palloon.
Lopuksi eteenmeno penkkaan, josta His poimi yhden pallon. Sitten leikittiin urakalla.
Kotona on nyt sitten tehty pientä kapulatreeniä aika hartaasti. Eli palasteltuna", loppupäätä työstetään ensin, luovutusasento ja sivullesiirtyminen kuntoon kesäksi :)
Haku
Sunnuntaina raunioilla Sulkavuoressa neljän muun koirakon kanssa. Hiskin treeni kahdessa erässä. Ideana testata erinäköisiä ja erilailla sijaitsevia umpipiiloja. Hiski ei ole käynyt kovin montaa kertaa raunioilla.
Piilot 2-4 irtorullilla.
I ERÄ=virittelykierros
1. piilo: Hiskille näytettiin maalimiehen meno. Piilo oli pieni vanerikoppi maanrajassa, luukku raollaan. Suorapalkka.
2. piilo: "koirankoppi", jonka ovessa reikä. Hiukan joutui etsimään, ei pahasti kuitenkaan. Hyvä tarkennus.
3. piilo: pystyyn nostettu ns. "ruumisarkku", ovi raollaan. Matkaa huomattavasti enemmän. Taas hyvä tarkennus.
4. piilo: parakissa, ovi auki, taisi nähdäkin Saijan.
Sitten neljä koiraa välissä ja His uudestaan. Tällä välin paikalle olivat saapuneet lisähäiriöksi geokätköilyreissullaan Kalle, 8 vee, Aapo 6 vee ja Elsa 3 vee. Ynnä äitinsä Kaisa.
II ERÄ=varsinainen haku
Piilot 1-3 kiintorullin, nelonen suorapalkka..
1. piilo: puisessa jättikelassa ojan pohjalla. Tiukka luukku kiinni, mutta kelan seinissä reikiä. Hienosti haistoi ja tarkensi.
2. piilo: maapiilo. Tukeva metallikansi, betoniseinämät. Ajoi ensin aika pitkälle ohi, palasi hienosti takaisin,sai hajun jostain kulmasta, jonne oikein imppasi nenänsä, otti rullan ja toi.
3. piilo: muoviroskis betonikasan päällä, selkeästi muuta maastoa korkeammalla. Hyvin vainusi tämänkin, kierteli, otti rullan, pudotti, haisteli vielä vähän lisää, otti rullan uudestaan ja toi. Pudotti hiukan liian aikaisin, mutten pannut korjaamaan.
4. piilo: uudestaan parakissa, jossa Kalle ja Aapo olivat odottamassa.. Suorapalkkana frisbee, jonka His oli pöllinyt Aapon takapuolen alta...Kalllen tarjoaman maksalaatikko ei kelvannut :)
Huomioita: Treeni onnistui reilusti yli odotusten. En olisi ikinä uskonut, että His selvittää kaikki erikoiset umpparit näin mahtavasti. Pidättelin oikein hengitystäni sen maapiilon kanssa: se on ollut tosi vaikea monelle kokeneelle rauniokoirallekin. Hiskillä ei ole minkäänlaista angstia, se on täysin rento - mutta keskittynyt - tässäkin ynpäristössä.
Jos ja kun mennään taas (missään muualla ei pysty treenaamaan niin monta erilaista umpparia kuin tuolla), pitää kokeilla uudestaan korkealla olevaa umpipiiloa. Se on usein myös aika hankala koirille. Hiskillä näytti olevan hieman teknisiä hankaluuksia rullan kanssa, kun pää oli korkealla ylhäältä tulevaa hajua haistelemassa ja samalla olisi pitänyt ottaa rulla kaulasta...
Tottis
Lauantaina (sateessa) Sulkavuoren parkkipaikalla. Vein valmiiksi ruutumerkit, kolme palloa penkkaan ja tunnarikapulat. Muistaakseni otin seuraamista, liikkeestä maahanmenon ja seisomisen ainakin.Noissa ei kai ollut mitään kovin kummoista.
Ja nouto... joka ei oikein vörkkinyt. Ensin teki kaamean banaanin - ihan uutta. Palautti lisäksi liian hitaasti ja törkeän vinoon ja vilahti vielä järkyttävämmin vinoon sivulle. Siirryin heti suosista tuotatuttamaan kapulaa ilman heittoa. Sitten hinkattiin, huh. Noin miljoonannen toiston jälkeen sain vihdoin palkattua.
Ruutuun meni aika hyvin, tosin ei täysin oikeaan kohtaan. Ei uusintaa.
Tunnari. Krhm - ei tietoakaan keskittymisestä, kahmaisi vain kaksi suuhunsa ihan pokkana. Keräsin pois ja vein Hiskin autoon.
Mulla ei ollut ollenkaan nameja mukana: en saanut tarpeeksi rauhallista mielentilaa Hiskille ja se kapulahinkkaus alla varmaan vaikutti myös.
Henkisten hermosauhujen jälkeen heitin Hiskille kapulan, sitten vaan juostiin yhdessä sen kanssa vähän matkaa ja sitten vaihdettiin kapula palloon.
Lopuksi eteenmeno penkkaan, josta His poimi yhden pallon. Sitten leikittiin urakalla.
Kotona on nyt sitten tehty pientä kapulatreeniä aika hartaasti. Eli palasteltuna", loppupäätä työstetään ensin, luovutusasento ja sivullesiirtyminen kuntoon kesäksi :)
perjantai 2. huhtikuuta 2010
Hiski haki taas ukot (oikeastaan akat)
Pitkäperjantai 2.4.
Haku
Sääksjärvi. PPK:n treeni, kuusi koirakkoa, mutta myös levekiläisiä. Hyvää yhteistyötä!
Vieno tuulenhenkäys vasemmalta. Sadan metrin rata tallattuna.
Kiintorulla. Kaksi ensimmäistä ei palkanneet (palkka minulta), viimeisellä palkat. Saija tuli mukana piiloille "tuomarina" ja piilolla oli tarkoitus toimia kuten kokeessa.
Hiskille kolme maalimiestä, kaikki valmiina. Eka oikeassa kulmassa (matkalla hämy), toinen keskivaiheilla, aika lähellä keskilinjaa "havumajassa" (lakana-vaahtomuovihavurakennelma) kiven takana, kolmas ihan vihoviimeisessä kulmassa oikealla, mäenrinteessä.
Haistoi ekan maalimiehen jo tullessa. Tarkisti hämypiilon, kampeutui siitä vasempaan, mutta korjasi ja ampaisi suoraan mm:lle.
Seuraava lähetys oikeaan kulmaan. Teki tosi syvän ja laajan piston eteenpäin, jolta vihelsin pois. Tuli nätisti. Seuraava pisto taas oikealle. Riittävän syvä.
Seuraava vasemmalle, jossa jo saikin hajun piilosta ja koukkasi oikealle. Tarkistikin sitten uuden, oudon umpparin oikein viimeisen päälle: kiipesi kivelle, yritti takaa ja edestä ja vasta sitten otti rullan. Hieno homma!
Seuraava oikealle: hienosti viiteenkymppiin, siitä eteenpäin ja sitten saikin jo hajun viimeisestä maalimiehestä ja se oli siinä.
Hiski toimi taas kuin kone. Rulla suussa tuli hyvin sivulle asti ja käskystä irrotti.
Huomioita: Unohdin itse irrottaa ekalla piilolla liinan...ei ihan ole selkäytimessä tämä touhu vielä. Ja His ehti ottaa rullan uudestaan suuhunsa ekalla mm:llä, kun ei saanutkaan heti palkkaa ja olin hiukan liian hidas. Uskon, että tämä jää pois rutiinin myötä, kun palkattomia maalimiehiä on useammin.
Mutta kaikenkaikkiaan komea suoritus Hiskiltä: se tekee kyllä hakumetsässä(kin) töitä Suurella Sydämellä. Eipä ole motivaation puute edes pilkahtanut enkä oikein jaksa uskoa, että sellaista näkyisikään...
Lopuksi lenkki villinä ja vapaana kolmen ihanan neidon kanssa: reipas holskutyttö Neri ja kaksi vähän viileämpää aussiladyä. Ah tätä onnea!
Haku
Sääksjärvi. PPK:n treeni, kuusi koirakkoa, mutta myös levekiläisiä. Hyvää yhteistyötä!
Vieno tuulenhenkäys vasemmalta. Sadan metrin rata tallattuna.
Kiintorulla. Kaksi ensimmäistä ei palkanneet (palkka minulta), viimeisellä palkat. Saija tuli mukana piiloille "tuomarina" ja piilolla oli tarkoitus toimia kuten kokeessa.
Hiskille kolme maalimiestä, kaikki valmiina. Eka oikeassa kulmassa (matkalla hämy), toinen keskivaiheilla, aika lähellä keskilinjaa "havumajassa" (lakana-vaahtomuovihavurakennelma) kiven takana, kolmas ihan vihoviimeisessä kulmassa oikealla, mäenrinteessä.
Haistoi ekan maalimiehen jo tullessa. Tarkisti hämypiilon, kampeutui siitä vasempaan, mutta korjasi ja ampaisi suoraan mm:lle.
Seuraava lähetys oikeaan kulmaan. Teki tosi syvän ja laajan piston eteenpäin, jolta vihelsin pois. Tuli nätisti. Seuraava pisto taas oikealle. Riittävän syvä.
Seuraava vasemmalle, jossa jo saikin hajun piilosta ja koukkasi oikealle. Tarkistikin sitten uuden, oudon umpparin oikein viimeisen päälle: kiipesi kivelle, yritti takaa ja edestä ja vasta sitten otti rullan. Hieno homma!
Seuraava oikealle: hienosti viiteenkymppiin, siitä eteenpäin ja sitten saikin jo hajun viimeisestä maalimiehestä ja se oli siinä.
Hiski toimi taas kuin kone. Rulla suussa tuli hyvin sivulle asti ja käskystä irrotti.
Huomioita: Unohdin itse irrottaa ekalla piilolla liinan...ei ihan ole selkäytimessä tämä touhu vielä. Ja His ehti ottaa rullan uudestaan suuhunsa ekalla mm:llä, kun ei saanutkaan heti palkkaa ja olin hiukan liian hidas. Uskon, että tämä jää pois rutiinin myötä, kun palkattomia maalimiehiä on useammin.
Mutta kaikenkaikkiaan komea suoritus Hiskiltä: se tekee kyllä hakumetsässä(kin) töitä Suurella Sydämellä. Eipä ole motivaation puute edes pilkahtanut enkä oikein jaksa uskoa, että sellaista näkyisikään...
Lopuksi lenkki villinä ja vapaana kolmen ihanan neidon kanssa: reipas holskutyttö Neri ja kaksi vähän viileämpää aussiladyä. Ah tätä onnea!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)