tiistai 31. heinäkuuta 2012
Jälkeä ja fyssari
Jälki nro 30
Lilikiltti polki maanantaina Hiipparille hyvän - aika vaikean EK-jäljen kamalaan risukkoon. His joutui tekemään töitä olan takaa ja hyvin tekikin. Jana oli pitkä - eteni kuin juna. Kepit mallia mini, 4 kpl, ja kaikki nousivat hyvin. Leirin jälki taisi olla Hiskille liian helppo ja liian helpossa maastossa - haastetta olla pitää.
Pudotettu nro 11
Tehtiin nyt pellolle eikä siinä mitään kummallista ollut.
Tiistaiaamuna kaksi janaa, vasemmalle ja oikealle, lyhyt ja tosi pitkä. Ensimmäistä tarkisti pitkälle takajälkeen, mutta palasi itse. Toinen, yli 50 metrinen - oli suora ja välittömästi oikeaan suuntaan, oikealle.
Tiistaina His kävi fyssari-Kirsillä. Ihan pientä kireyttä oli selässä oikealla, mutta edelleen todella hyvässä kunnossa ja jumiton. Superhessu on superkunnossa, mikäs se parempi.
Ässämmien aikataulut tuli eilen. Pieni pettymys oli, ettei sunnuntain aikatauluja ollut eikä maasto-osioiden järjestyksestä mainittu mitään.
EK:hon osallistuu 15 (hyvää) koirakkoa, viesti jäi siis sittenkin toiseksi ;)
Lauantaiaamupäivä joka tapauksessa menee maastossa - mitä sitten siellä puuhataankaan - ja tottikset ovat nyt myös jo lauantaina klo 13 alkaen. Me ollaan Hiskin kanssa ekoja EK:ssa, viimeksi oltiin vihonviimeisinä, aina siis ääripäätä ;) Ollaan siis kuitenkin ensin suoritusvuorossa. Se on mun hermorakenteelleni hyvä juttu. Neljä kenttää pyörii näköjään yhtaikaa.
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Kesän toinen tynkäleiri
 |
| Rakas murmelini Hiski vuoden aikana ansaittuine valiopokaaleineen (haku, jälki, toko). Viime kesän leirillä jaettua valiopystiä (EK) en enää löytänyt. Hyvä ikuistaa, jos hukkaan nämäkin... |
Tälläkin kertaa oli pakko ottaa Heta mukaan, kun kaikki potentiaaliset hoitajat olivat häipyneet kuka minnekin. Se aina mutkistaa hommaa himpun verran.
Mulle oli lisäksi annettu huoneeksi mökin yläkerta, jonne johti kamalan liukkaat ja kapeat kierreportaat. Ei toivoakaan saada kuskatuksi Hetaa sinne. Onneksi sain vaihdettua majoituksen ja ihan loistavan vaihtarin teinkin: ikioma rantamökki saunoineen ja suihkuineen:) Yksi koira loukkasi jalkansa noissa portaissa aika pahastikin.
Olin vain perjantain ja lauantain paikalla ja oli oikein rattoisaa, mutta olin valmiiksi jo vähän väsynyt kaiken muun härdellin jäljiltä - varsinaista lomaa en ole ehtinyt tänä kesänä viettää yhtään.
Olin mukana haku-, ek- ja jälkiryhmissä. Tosi kivaa, kun on aina vähän eri treeniporukkaa ja ihan uusia tuttavuuksia eikä tule aina treenattua ihan samojen kanssa.
Lauantai-iltana jaettiin perinteiset kasvattajien pystit ynnä muut muistohärpäkkeet vuoden varrella menestyneille. Valionarvopyttyjä jaettiin 19 kappaletta ja Hiski kahmi niistä kolme :)))
Treenit:
Tottis
Löysin nurmikonpläntin, jonne päästiin ottamaan pikku treeni pareittain. pe-aamuna. Seuraamista, hyppy, tasamaanouto (ei loppuun), jäävät heti palkaten, siirtymiä, p-makuu.
Haku nro 21
Otin muistaakseni neljä maalimiestä ja yhden ainoan tyhjän ja taas se tyhjä mätti: taaksepäin, jo haetulle piilolle olisi ollut menossa ihan väkisin. Ja kesken piston kolmannelle maalimiehelle meni rypemään ojaan. Onhan se tietysti vähän semmosta, kun tuntikausien kuumassa autossa kökkimisen jälkeen pääsee vapauteen, mutta silti...
Nyt on ihan pakko ennen ässämmiä ottaa yksi täysin idioottivarma treeni ja enempää me ei sitten ehditäkään.
Esineruutu nro 35
Hanna T. ja Pia P. olivat talloneet ihan tokokentän viereen ruudun, jota en hahmottanut yhtään. Lisäksi jälkiä meni varmaan tosi paljon ruudun ulkopuolellakin Oikealle lähettelin ensin Hiskiä ruudun ulkopuolelle ja ekan esineen nosto kesti kauan. Kaksi muuta ihan hyvin.
Esineruutu nro 36
Neljä esinettä lohkoittain. Oikealla takana ja edessä, keskellä keskellä ja vasemmassa nurkassa oma pallo. Hyvin.
Pudotettu nro 10
Pudotuspaikka melkein autojen vieressä., toisella puolella vilkas autotie Muuten hyvin, mutta oli pysähtynyt matkalla nuuskimaan jotain. Eipä ole tätäkään ennen sattunut.
Tarkkuus nro 18
Viimeisenä viidestä koirasta myllättyyn ruutuun. Oikein hyvin.
Jälki nro 29
Pyysin 500 metrin jälkeä, mutta sain 300-metrisen, eipä tuo haitannut. Neljä keppiä, pitkä jana. Janalla eteni aika vinoon, mutta en korjannut, koska nyt en halua mitään ylimääräistä säätöä. Hieno jäljennosto kuitenkin oikeaan suuntaan, eli oikealle. Muuten hyvä jäljennös, mutta yksi keppi neljästä jäi. Tämän vuoden neljäs siis. Hiski ajaa selvästi hiukan huolettomammin tota tunnin ikäistä jälkeä, mutta ei voi nyt mitään. His ei halunnut edes leikkiä loppukepillä, ilmeisesti vähän väsähti. Joi tosi huonosti koko leirin ajan ja nesteytys jäi kokonaan tekemättä. Tähän nyt vähän tarkkuutta, hei.
torstai 26. heinäkuuta 2012
Sillisalaattia
Melkoinen lätinä tuli kirjattua ja onnistuin hukkaamaan koko pläjäyksen, vain yksi S-kirjain jäi näkyviin. Notta silleen. Treenikertoja nyt:
Esineruudut: 34 kpl
Haut: 20 kpl
Tarkkuudet: 17 kpl
Pudotetut: 9 kpl
Jäljet: 28 kpl
Tottista on treenattu (hyvin vähän) siellä sun täällä, osia.
Esineruudut on olleet äärettömän hienoja esityksiä, esimerkiksi pitkässä suopursikossa, tarkkuudessa on nyt myös asenne just kohdillaan, jälki kulkee hyvin ja kepit nousevat, janatkin on taas onnistuneet. Pudotettua en viitsi edes treenata...
Mutta se haku...Aina jokin asia mättää ja harmittaa. Hiski löytää hyvin maalimiehet, sillä on aivan hirveä motivaatio ja hakuhalukkuus, ilmaisut ovat kunnossa, hallinta samoin, mutta eihän tämä kisoissa riitä. Pakko laskea rimaa ja olla tyytyväinen tähän. Näillä on nyt pakko mennä - en millään saa saa pistotekniikkaa silleen viimeisen päälle hiotuksi kuin nykyään pitäisi. Lopetan kertakaikiaan kaikenlaisen kikkailun: ei eteenpäinkuljetuksia, ei sisääntuloja, ei mitään apuja eikä monimutkaisia suunnitelmia enää. Maalimiehet suoraan eteen, koira keskilinjalle nokka kohti piiloa ja lähetys. Back to basics ja luomuhaku kunniaan! Olen lopen kyllästynyt kaikenlaiseen ylimääräiseen veivaamiseen, menee pian ilo koko hommasta.
Huomenna T-leirille. Hauskaa!
Esineruudut: 34 kpl
Haut: 20 kpl
Tarkkuudet: 17 kpl
Pudotetut: 9 kpl
Jäljet: 28 kpl
Tottista on treenattu (hyvin vähän) siellä sun täällä, osia.
Esineruudut on olleet äärettömän hienoja esityksiä, esimerkiksi pitkässä suopursikossa, tarkkuudessa on nyt myös asenne just kohdillaan, jälki kulkee hyvin ja kepit nousevat, janatkin on taas onnistuneet. Pudotettua en viitsi edes treenata...
Mutta se haku...Aina jokin asia mättää ja harmittaa. Hiski löytää hyvin maalimiehet, sillä on aivan hirveä motivaatio ja hakuhalukkuus, ilmaisut ovat kunnossa, hallinta samoin, mutta eihän tämä kisoissa riitä. Pakko laskea rimaa ja olla tyytyväinen tähän. Näillä on nyt pakko mennä - en millään saa saa pistotekniikkaa silleen viimeisen päälle hiotuksi kuin nykyään pitäisi. Lopetan kertakaikiaan kaikenlaisen kikkailun: ei eteenpäinkuljetuksia, ei sisääntuloja, ei mitään apuja eikä monimutkaisia suunnitelmia enää. Maalimiehet suoraan eteen, koira keskilinjalle nokka kohti piiloa ja lähetys. Back to basics ja luomuhaku kunniaan! Olen lopen kyllästynyt kaikenlaiseen ylimääräiseen veivaamiseen, menee pian ilo koko hommasta.
Huomenna T-leirille. Hauskaa!
sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
Anskun opissa yms
Tottis
Treenitauko ohi: Hiskin kanssa olimme lauantaina A. Loirin tottiskoulutuksessa Mutalassa.
Aivan yllättäen ilmoitin meidän ongelmaksi seuraamisen.
Ongelmaa ei oikein saatu esiin, vaikka Ansku parhaansa mukaan hillui. Lukuunottamatta kentälle tuloa, jossa His vilkuili. Hiski seurasi erinomaisessa vireessä ja oli iloinen nuorukainen, Anskunkin mielestä. Edistämistä en nyt ala korjata, vire on pääasia. Otimme seuraamisen lisäksi pelkkiä siirtymiä (mm kapuloille) ja aloituksia. Eli jatkamme samalla tyylillä.
Oli tosi kiintoisaa seurata muiden treenejä, joista tuli itsellekin muutamia hyviä vinkkejä. Ynnä kokeiltavaa aloittelevien koirakoiden avuksi.
Mutta siis kentälle tulo nyt kuntoon. Siinähän olen antanut Hiipparin vilkuilla, enkä yhtään tajua, miksi.
Janat, 6 kpl=jälki nro 25
Treenattu noita, vaikka piti olla täysi treenitauko. Syy: His ei osannut ollenkaan kääntyä janalta oikealle! No, la-iltana kaksi janaa jo ihan hienosti oikealle.
EK-jutut
Sunnuntaiaamuna täyslaidallinen taas ihan keskenämme vain Hetan avustuksella ilman taukoja, suoraan aina edellisestä seuraavaan osioon.
Tarkkuus nro 14
Pitkässä ruovikossa, luulin vaikeaksi. Katin kontit: syöksyi suoraan esineelle.
Janat, kolme kpl=jälki nro 26
Oikealle, vasemmalle, oikealle, eri syvyydet. Ihan superisti. Epäilen, että janaepävarmuus on johtunut siitä, että siirryttiin lennosta kahden tunnin jäljistä tunnin vanhoihin (EK).
Esineruutu nro 31
Tallasin vain rajat ja poikkeuksellisesti vein kaikki neljä esinettä (vaikeita ja vaikeisiin paikkoihin) valmiiksi. Oikealle lohkolle eteen ja taakse, keskelle taakse ja vasemmalle eteen. Lisäksi eri lähetyssivu kuin viimeksi. Voimakas tuuli vasemmalta.Tavallista enemmän poikittaisjuoksua, mutta ihan päämäärätietoisesti ja esineet kyllä löytyivät hyvin: ensin edestä oikealta, sitten takaa oikealta, edestä vasemmalta ja takaa keskeltä. Minun ei kyllä kannata paljon liikkua lähetyssivulla, se vaan häiritsee Hiskiä.
Pudotettu nro 9
Yritin tähänkin hakea maastohaastetta, onnistumatta. Ihan kakunpala.
Kotona Hiippari vielä ui melkoisen matkan.
Treenitauko ohi: Hiskin kanssa olimme lauantaina A. Loirin tottiskoulutuksessa Mutalassa.
Aivan yllättäen ilmoitin meidän ongelmaksi seuraamisen.
Ongelmaa ei oikein saatu esiin, vaikka Ansku parhaansa mukaan hillui. Lukuunottamatta kentälle tuloa, jossa His vilkuili. Hiski seurasi erinomaisessa vireessä ja oli iloinen nuorukainen, Anskunkin mielestä. Edistämistä en nyt ala korjata, vire on pääasia. Otimme seuraamisen lisäksi pelkkiä siirtymiä (mm kapuloille) ja aloituksia. Eli jatkamme samalla tyylillä.
Oli tosi kiintoisaa seurata muiden treenejä, joista tuli itsellekin muutamia hyviä vinkkejä. Ynnä kokeiltavaa aloittelevien koirakoiden avuksi.
Mutta siis kentälle tulo nyt kuntoon. Siinähän olen antanut Hiipparin vilkuilla, enkä yhtään tajua, miksi.
Janat, 6 kpl=jälki nro 25
Treenattu noita, vaikka piti olla täysi treenitauko. Syy: His ei osannut ollenkaan kääntyä janalta oikealle! No, la-iltana kaksi janaa jo ihan hienosti oikealle.
EK-jutut
Sunnuntaiaamuna täyslaidallinen taas ihan keskenämme vain Hetan avustuksella ilman taukoja, suoraan aina edellisestä seuraavaan osioon.
Tarkkuus nro 14
Pitkässä ruovikossa, luulin vaikeaksi. Katin kontit: syöksyi suoraan esineelle.
Janat, kolme kpl=jälki nro 26
Oikealle, vasemmalle, oikealle, eri syvyydet. Ihan superisti. Epäilen, että janaepävarmuus on johtunut siitä, että siirryttiin lennosta kahden tunnin jäljistä tunnin vanhoihin (EK).
Esineruutu nro 31
Tallasin vain rajat ja poikkeuksellisesti vein kaikki neljä esinettä (vaikeita ja vaikeisiin paikkoihin) valmiiksi. Oikealle lohkolle eteen ja taakse, keskelle taakse ja vasemmalle eteen. Lisäksi eri lähetyssivu kuin viimeksi. Voimakas tuuli vasemmalta.Tavallista enemmän poikittaisjuoksua, mutta ihan päämäärätietoisesti ja esineet kyllä löytyivät hyvin: ensin edestä oikealta, sitten takaa oikealta, edestä vasemmalta ja takaa keskeltä. Minun ei kyllä kannata paljon liikkua lähetyssivulla, se vaan häiritsee Hiskiä.
Pudotettu nro 9
Yritin tähänkin hakea maastohaastetta, onnistumatta. Ihan kakunpala.
Kotona Hiippari vielä ui melkoisen matkan.
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
Kisamaisesti tottista ja maastossa muuta
Kisamainen tottis
Levekin tutttuakin tutummalla kentällä. Hiski iski välittömästi silmänsä Veikkaan ja terhentyi melkoisille kierroksille, joita purettiin tappamalla palloa. His oli Tuplan parina.
Yritin palkkailla taas epätavallisista paikoista. Paikallamakuu oli ensin ja sen jälkeen palkkasin vasta seuruupaikalle siirtymisen pa:sta, seuraamisessa palkkasin käännöksen ja istumisen jälkeen. Ennen hlö-ryhmää alkoi kuikuilla, annoin tehdä virhettä nyt kunnolla ja sitten annoin huutia. Sen jälkeen seurasi taas kuin enkeli.
Jäävissä palkkasin heti pa:sta (istumista en ottanut ollenkaan), maahanmenosta otin vain lopun, eli suoraan koira maihin, juoksemaan ja läpijuoksusta palkka. Seisomiseen jätin myös suoraan ja tämän otin kokonaisena, ei palkkaa.
Tasamaanouto kokonaisena, hyppy kokonaisena, a-este myös. Eteenmenopallon Sara oli vienyt molempiin kentän päihin jo ennen meidän suoritusta, eli ne olivat koko ajan näkyvissä (ongelmaa päin näköä!). Seurautin ensin pitkään kohti oikeaa kentän laitaa, monta pysähdystä. Käännöksen jälkeen lähetin Hiipparin väärään päähän kenttää ja vapautin pallolle.
Hyvää:
- rauhallinen p-makuu
- seuraaminen siedettävää (olis voinut olla parempaakin)
- suorat eteentulot eikä vajaita sivulletuloja
- ei nojaamista kapulan luovutuksissa
- ei kosketusta hypyssä
- hyvä a-este
Parannettavaa:
- no se seuraaminen, hahhah
- hiukan liian hidas paluuvauhti tasamaanoudossa = kapula lensi liian lähelle. Kuivaharjoittelua heittämiseen
- takapuoli nousi vähän ennen aalle lähetystä. Eli seuraavaksi vain heittoja, ei kiipeämistä
Haku nro 18
Saijan ja Miikun kanssa lauantai-iltana...
Hiipparille vain neljä pistoa. Teemana eteneminen ja tyhjä. Maalimiehet kulmissa, näyttö (ilman minua) ja kuljetus takarajalla, yliheitto kakkoselle, näyttö ilman minua ja kuljetus takarajalla eteenpäin. Täydellinen tyhjä pisto siitä ja yliheitto kolmoselle, jonka jouduin uusimaan oman huonon asentoni takia. Tätä pitäisi treenata peilin edessä...
Muuten oikein hyvä hommeli :)
Esineruutu 29
Tehtiin kyllä niin hirveään paikkaan, ettei tosikaan. Oikealla reunalla jyrkänne, aika edessä tien ylitys ja sen takana pieni "lampi", takareunalla liukasta jäkäläkalliota ja sen takana lasku...
Hiski hoiti mallikkaasti oikean lohkon jyrkänteineen, jolla esine oli ihan takakulmassa ja toinen aivan edessä pusikon sisässä.
Jostain kumman syystäkeskellä takana oleva esine tuotti tuskaa. His harhautui jopa nostamaan taas kaksi kertaa jalkaa Nerin merkkaamiin paikkoihin - mistä sai palautetta.
Hiukan vaisuhko poika oli muutenkin e-ruudussa, olisiko päivän runsaanpuoleinen uiminen verottanut voimia.
Sunnuntaiohjelma meni vähän niinkuin uusiksi - sattuneesta syystä en päässytkään PKY:n treeneihin, joten iltapäivällä ihan keskenäni sitten treenailin. Nonstoppina eekojuttuja, hakua lukuunottamatta. Osiot peräjälkeen niin, että suoritusten välissä oli jotain 10 minuuttia.
Esineruutu nro 30
Suunnilleen samassa paikassa kuin la-iltana. En helpottanut yhtään, päinvastoin. Heta sai hakea ensin yhden esineen ja kehuin ja leikitin sitä kovasti niin, että His näki. Hiskille viisi vaikeaa esinettä vaikeissa paikoissa. Oikealle lohkolle ensin yksi keskelle, keskilohkolle eteen ja taakse ja vasemmalle yksi eteen ja yksi taakse. Oli aika vaikeaa, mutta sitkeästi teki hommia hamaan loppuun asti.
Esineruudusta suoraan jäljelle.
Jälki nro 23
EK-osastoa, mutta vain kolme keppiä. Kulmaa kulman perään ja kepit huolellisesti piilotettuina eri tavoin. Pitkä jana. Muuten hyvä, mutta jäljennettyään liinanmitan oikeaan suuntaan, kääntyi takajäljelle. Peeveli! Ärähdin pitkästä aikaa, voihan kehno.
Jäi sen verran hampaakoloon takajäljestä, että tässä välissä poljin kaksi pitkää janaa/jäljenpätkää hautumaan.
Pudotettu nro 8
En viitsinyt merkkailla, joten käveltiin vaan metsässä se 200 metriä, taatusti ei kovin suoraan. Eipä tuo Hiipparia haitannut.
Tarkkuusruutu nro 13
Tein niin vaikean ruudun kuin suinkin kykenin: pieni kolikko syvähkössä montussa korkeassa varvikossa ja kaarnanpalalla peitettynä. Ruudun mylläsin hyvin, klähmin, istuin ja syljeskelin...
Turhaa kaikki: esine löytyi helposti.
Janat=jälki nro 24
Kummassakin janassa oli jotain häikkää, Hiski ei edennyt suoraan tms. Toinen oli muuten aika samanlaisessa paikassa kuin viime vuoden SM-jana, nimittäin heinikossa, saniaisten ja puskien keskellä.
Se näyttää nyt olevan tuo pitkä jana, joka aiheuttaa onglemia: ollaankin treenattu niitä liian vähän. Nyt tein valmiiksi kuusi kpl "vanhoja janoja" odottamaan.
Ja nyt ohjelmassa onkin melkein viikon mittainen treenitauko.
Levekin tutttuakin tutummalla kentällä. Hiski iski välittömästi silmänsä Veikkaan ja terhentyi melkoisille kierroksille, joita purettiin tappamalla palloa. His oli Tuplan parina.
Yritin palkkailla taas epätavallisista paikoista. Paikallamakuu oli ensin ja sen jälkeen palkkasin vasta seuruupaikalle siirtymisen pa:sta, seuraamisessa palkkasin käännöksen ja istumisen jälkeen. Ennen hlö-ryhmää alkoi kuikuilla, annoin tehdä virhettä nyt kunnolla ja sitten annoin huutia. Sen jälkeen seurasi taas kuin enkeli.
Jäävissä palkkasin heti pa:sta (istumista en ottanut ollenkaan), maahanmenosta otin vain lopun, eli suoraan koira maihin, juoksemaan ja läpijuoksusta palkka. Seisomiseen jätin myös suoraan ja tämän otin kokonaisena, ei palkkaa.
Tasamaanouto kokonaisena, hyppy kokonaisena, a-este myös. Eteenmenopallon Sara oli vienyt molempiin kentän päihin jo ennen meidän suoritusta, eli ne olivat koko ajan näkyvissä (ongelmaa päin näköä!). Seurautin ensin pitkään kohti oikeaa kentän laitaa, monta pysähdystä. Käännöksen jälkeen lähetin Hiipparin väärään päähän kenttää ja vapautin pallolle.
Hyvää:
- rauhallinen p-makuu
- seuraaminen siedettävää (olis voinut olla parempaakin)
- suorat eteentulot eikä vajaita sivulletuloja
- ei nojaamista kapulan luovutuksissa
- ei kosketusta hypyssä
- hyvä a-este
Parannettavaa:
- no se seuraaminen, hahhah
- hiukan liian hidas paluuvauhti tasamaanoudossa = kapula lensi liian lähelle. Kuivaharjoittelua heittämiseen
- takapuoli nousi vähän ennen aalle lähetystä. Eli seuraavaksi vain heittoja, ei kiipeämistä
Haku nro 18
Saijan ja Miikun kanssa lauantai-iltana...
Hiipparille vain neljä pistoa. Teemana eteneminen ja tyhjä. Maalimiehet kulmissa, näyttö (ilman minua) ja kuljetus takarajalla, yliheitto kakkoselle, näyttö ilman minua ja kuljetus takarajalla eteenpäin. Täydellinen tyhjä pisto siitä ja yliheitto kolmoselle, jonka jouduin uusimaan oman huonon asentoni takia. Tätä pitäisi treenata peilin edessä...
Muuten oikein hyvä hommeli :)
Esineruutu 29
Tehtiin kyllä niin hirveään paikkaan, ettei tosikaan. Oikealla reunalla jyrkänne, aika edessä tien ylitys ja sen takana pieni "lampi", takareunalla liukasta jäkäläkalliota ja sen takana lasku...
Hiski hoiti mallikkaasti oikean lohkon jyrkänteineen, jolla esine oli ihan takakulmassa ja toinen aivan edessä pusikon sisässä.
Jostain kumman syystäkeskellä takana oleva esine tuotti tuskaa. His harhautui jopa nostamaan taas kaksi kertaa jalkaa Nerin merkkaamiin paikkoihin - mistä sai palautetta.
Hiukan vaisuhko poika oli muutenkin e-ruudussa, olisiko päivän runsaanpuoleinen uiminen verottanut voimia.
Sunnuntaiohjelma meni vähän niinkuin uusiksi - sattuneesta syystä en päässytkään PKY:n treeneihin, joten iltapäivällä ihan keskenäni sitten treenailin. Nonstoppina eekojuttuja, hakua lukuunottamatta. Osiot peräjälkeen niin, että suoritusten välissä oli jotain 10 minuuttia.
Esineruutu nro 30
Suunnilleen samassa paikassa kuin la-iltana. En helpottanut yhtään, päinvastoin. Heta sai hakea ensin yhden esineen ja kehuin ja leikitin sitä kovasti niin, että His näki. Hiskille viisi vaikeaa esinettä vaikeissa paikoissa. Oikealle lohkolle ensin yksi keskelle, keskilohkolle eteen ja taakse ja vasemmalle yksi eteen ja yksi taakse. Oli aika vaikeaa, mutta sitkeästi teki hommia hamaan loppuun asti.
Esineruudusta suoraan jäljelle.
Jälki nro 23
EK-osastoa, mutta vain kolme keppiä. Kulmaa kulman perään ja kepit huolellisesti piilotettuina eri tavoin. Pitkä jana. Muuten hyvä, mutta jäljennettyään liinanmitan oikeaan suuntaan, kääntyi takajäljelle. Peeveli! Ärähdin pitkästä aikaa, voihan kehno.
Jäi sen verran hampaakoloon takajäljestä, että tässä välissä poljin kaksi pitkää janaa/jäljenpätkää hautumaan.
Pudotettu nro 8
En viitsinyt merkkailla, joten käveltiin vaan metsässä se 200 metriä, taatusti ei kovin suoraan. Eipä tuo Hiipparia haitannut.
Tarkkuusruutu nro 13
Tein niin vaikean ruudun kuin suinkin kykenin: pieni kolikko syvähkössä montussa korkeassa varvikossa ja kaarnanpalalla peitettynä. Ruudun mylläsin hyvin, klähmin, istuin ja syljeskelin...
Turhaa kaikki: esine löytyi helposti.
Janat=jälki nro 24
Kummassakin janassa oli jotain häikkää, Hiski ei edennyt suoraan tms. Toinen oli muuten aika samanlaisessa paikassa kuin viime vuoden SM-jana, nimittäin heinikossa, saniaisten ja puskien keskellä.
Se näyttää nyt olevan tuo pitkä jana, joka aiheuttaa onglemia: ollaankin treenattu niitä liian vähän. Nyt tein valmiiksi kuusi kpl "vanhoja janoja" odottamaan.
Ja nyt ohjelmassa onkin melkein viikon mittainen treenitauko.
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Vähän tottista, janat ja haku
Keskiviikkona asiointien lomassa Viinikanpuistossa seuraamista, jäävät ja kaksikiloista eri versioina. Ynnä eteenmenoja myös erilaisina versioina, etu- ja takapalkalla. Yleisöäkin ihan kiitettävästi...
Janoja=jälki nro 22
Keskiviikkoiltana (rankkasateessa...). Pitkä jana, oikealle, pari kulmaa. En millään jaksanut odottaa vanhentumista siinä lotinassa, vaan lähetin Hiskin ilman liinaayksinään jäljentämään jo noin puolen tunnin kuluttua ja jäin itse seisomaan tielle. Tätä olen tehnyt silloin tällöin Hetankin kanssa. His näytti ensin vähän hämmentyneeltä, mutta kaahasi sitten viivasuoraan ja kääntyi suorastaan lennossa oikeaan suuntaan. Hetken päästä toi kepin mulle. Helppoa kuin heinänteko.
Torstaiaamuna (rankkasateessa,oho) kaksi janaa, oikealle ja vasemmalle, lyhyt ja pitkä. Tasan tunnin vanhennus. Paikassa paljon lenkkipolkuja ja taatusti harhoja, tuskin tuoreita. Ei moittimista.
Haku nro 19
Savontiellä neljän "perusryhmäläisen" kesken hilpeät hakutreenit.
Teemana eteneminen ja hallinta. Hiskille neljä maalimiestä, yksi tyhjä, kolme näyttöä, yksi suorapalkka. Ensimmäinen mm palkaton, toisella palkkasin itse, kolmannella kaksi palloa ja viimeisellä ruoka+kaksi palloa.
Lukuunottamatta yhtä lievää takapistoa, joka oli oma möhläykseni, kaikki meni hienosti.
Oli tosi hauskat treenit ja mukava sääkin, nyt haku oli taas kivaa!
Janoja=jälki nro 22
Keskiviikkoiltana (rankkasateessa...). Pitkä jana, oikealle, pari kulmaa. En millään jaksanut odottaa vanhentumista siinä lotinassa, vaan lähetin Hiskin ilman liinaayksinään jäljentämään jo noin puolen tunnin kuluttua ja jäin itse seisomaan tielle. Tätä olen tehnyt silloin tällöin Hetankin kanssa. His näytti ensin vähän hämmentyneeltä, mutta kaahasi sitten viivasuoraan ja kääntyi suorastaan lennossa oikeaan suuntaan. Hetken päästä toi kepin mulle. Helppoa kuin heinänteko.
Torstaiaamuna (rankkasateessa,oho) kaksi janaa, oikealle ja vasemmalle, lyhyt ja pitkä. Tasan tunnin vanhennus. Paikassa paljon lenkkipolkuja ja taatusti harhoja, tuskin tuoreita. Ei moittimista.
Haku nro 19
Savontiellä neljän "perusryhmäläisen" kesken hilpeät hakutreenit.
Teemana eteneminen ja hallinta. Hiskille neljä maalimiestä, yksi tyhjä, kolme näyttöä, yksi suorapalkka. Ensimmäinen mm palkaton, toisella palkkasin itse, kolmannella kaksi palloa ja viimeisellä ruoka+kaksi palloa.
Lukuunottamatta yhtä lievää takapistoa, joka oli oma möhläykseni, kaikki meni hienosti.
Oli tosi hauskat treenit ja mukava sääkin, nyt haku oli taas kivaa!
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Tuli paha jälki ja hyvä haku
Jälki nro 21
Nyt oli pitkästä aikaa tosi vaikea jälki. Ylipitkä jana, EK-pituus, neljä keppiä, 1,5 tuntia vanha. Jälki niinsanotusti kaikilla herkuilla: mm kulma risukasassa, tien ylityksiä ja heti takaisin, tien vierustan kulkua, siksakkauksia, jäljestystä tietä pitkin, yksi keppi ison kiven päällä jne. Jälki lähti ihan käytetyn lenkkipolun vierestä...
Alkoi sataa kaatamalla, kun tulin pois polkemasta jälkeä ja odotusajankin losotti. Kun mentiin ajamaan, vettä valui niin rankasti, ettei pystynyt pitämään silmiä auki. Olssonin Klasun sadeasu ei olekaan vielä semmoista vesimäärää nähnyt ja kyllähän se sitten päästikin läpi ihan solkenaan.
His nosti heti jäljen oikeaan suuntaan, eli oikealle, mutta palasi kolme kertaa tarkistamaan takajälkeä. Eka keppi oli onneksi heti alussa polun jälkeen ja löytyi. Tiehämyt olivat aika tuskaisia, His teki loputtomia tarkisteluja edestakaisin ja vaikutti aika hermostuneelta, teki kuitenkin sitkeästi hommia. Tiehärdelliin jäi yksi keppi, tämän vuoden toinen, (90 nostettua, 2 jäänyt).
Kiven päällä olleen kepin Hiippari löysi hyvin, samoin piilotetun loppukepin. Hyvin taisteltu, likomärkä Hispander!
Haku nro 18
Teemana hallinta ja tyhjät. Vasemmalta kävi aika navakka tuuli, kaksi vierasta maalimiestä, oikealla haasteena tien ylitys. Kerrankin kaikki meni nappiin. Oikeassa kulmassa ukolta ääniapu, näyttö, tiukka hallinta ja ruokapalkka. Vasemmalla ukko meni kulmasta vielä syvemmälle, eli noin 80-90 metriin, suorapalkka. Sitten oikealle tyhjä ja vasemmalla noin 30 metrissä ukko>näyttö, tiukka hallinta ja kahden pallon palkka.
Ei mitään valittamista, His teki kaiken kunnolla kuten pyysin :)
Nyt oli pitkästä aikaa tosi vaikea jälki. Ylipitkä jana, EK-pituus, neljä keppiä, 1,5 tuntia vanha. Jälki niinsanotusti kaikilla herkuilla: mm kulma risukasassa, tien ylityksiä ja heti takaisin, tien vierustan kulkua, siksakkauksia, jäljestystä tietä pitkin, yksi keppi ison kiven päällä jne. Jälki lähti ihan käytetyn lenkkipolun vierestä...
Alkoi sataa kaatamalla, kun tulin pois polkemasta jälkeä ja odotusajankin losotti. Kun mentiin ajamaan, vettä valui niin rankasti, ettei pystynyt pitämään silmiä auki. Olssonin Klasun sadeasu ei olekaan vielä semmoista vesimäärää nähnyt ja kyllähän se sitten päästikin läpi ihan solkenaan.
His nosti heti jäljen oikeaan suuntaan, eli oikealle, mutta palasi kolme kertaa tarkistamaan takajälkeä. Eka keppi oli onneksi heti alussa polun jälkeen ja löytyi. Tiehämyt olivat aika tuskaisia, His teki loputtomia tarkisteluja edestakaisin ja vaikutti aika hermostuneelta, teki kuitenkin sitkeästi hommia. Tiehärdelliin jäi yksi keppi, tämän vuoden toinen, (90 nostettua, 2 jäänyt).
Kiven päällä olleen kepin Hiippari löysi hyvin, samoin piilotetun loppukepin. Hyvin taisteltu, likomärkä Hispander!
Haku nro 18
Teemana hallinta ja tyhjät. Vasemmalta kävi aika navakka tuuli, kaksi vierasta maalimiestä, oikealla haasteena tien ylitys. Kerrankin kaikki meni nappiin. Oikeassa kulmassa ukolta ääniapu, näyttö, tiukka hallinta ja ruokapalkka. Vasemmalla ukko meni kulmasta vielä syvemmälle, eli noin 80-90 metriin, suorapalkka. Sitten oikealle tyhjä ja vasemmalla noin 30 metrissä ukko>näyttö, tiukka hallinta ja kahden pallon palkka.
Ei mitään valittamista, His teki kaiken kunnolla kuten pyysin :)
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Kuperkeikkailua leirillä
.JPG) |
| Hei, me seurataan! |
 |
Pallo! Siis pallo!!! |
 |
| Hupsis - mutta ei hätää, sillä PALLO on tallella. |
 |
| Ei kai mamman mumeloon sattunut? |
 |
| Eiköhän tottikset olleet siinä. Kuvat Susan Miiro. Kiitos! |
 |
| Maastossa: kohta His hakee esineitä. |
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Leirillä
Bortsu- ja kelpieleirin perjantaipäivän saldo: kaksi kierrosta hakua, esineruutu (neljä esinettä), tarkkuusruutu, pudotettu esine ryteikössä, kaksi lyhyttä jälkeä ja tottista+pitkähkö lenkki vapaana. Lämpöasteita pikkusta vaille paljon, paarmoja ja hyttysiä riittävästi...Eihän näillä Hiskiboyta väsytetä eikä lannisteta :)
Lauantaina oli vielä vuorossa haku, esineruutu, tarkkuus ja lyhennetty pudotetun treeni ynnä meikäläiselle yli kolmen tunnin ajomatka kotiin.
Olin leirillä kouluttelemassa (tai ainakin yritin) ja oli tosi kivaa. Meillä oli mainio ryhmä, innokkaita ohjaajia ja taitavia koiria ja olimme äärettömän tehokkaita unohtamatta maailmanparannusosuuttakaan.
Kovin ikävää oli, kun yksi ryhmäläinen sairastui ja jouduttiin toimittamaan ambulanssilla hoitoon illalla. Lämpöhalvaus?
Suhteellisen työteliäs päivä oli erityisesti perjantai, kun muiden huiliessa keskipäivällä ja illalla kävin etsimässä sopiva paikkoja maastosta ja merkkailin mm pudotetun esineen radan.
Voipi sanoa,että kaikki muu meni Hiskin kohdalla kertakaikkisen superisti, vain tuo haku on nyt lievä murheenkryyni. Sikäli kyllä aika hassua, että sitä ollaan Hiskin kanssa treenattu kahdeksanviikkoisesta alkaen säännöllisesti ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Silti aina jokin tökkii. Kyllähän Hiippari ne maalimiehet aina löytää. Itse asiassa olisi parempi, ellei se haluaisi niin kovin kiihkeästi bongata ukkoja...
Olen hiukan ruvennut harmittelemaan, että tuli treenattua niin paljon hajunhaulla: Hiskihän on opetettu menemään juurikin hajujen perässä...Jos nyt aloittaisin, tekisin enemmän myös muuta heti alkuun, ihan pistotekniikan takia.
Mikä mätti leirin hakutreeneissä:
- tyhjät. Ei vaan mene tarpeeksi syvälle, varsinkaan tuulen puolelle= tietää, ettei siellä ole ketään. Onkohan tätä yhtään treenattu, hahhaa? Alkaa inasen kalvaa
- yksi näytölle vienti: mm oli kulmassa semmosen jyrkän mäen alla. Pysähtyi katselemaan alas ja muutenkin vei liian hitaasti. Voi rähmä
- oli hypännyt hakiessaan suoraan mm:n päälle ja suorastaan kuopinut lelua esiin. Grrrr...
- keuli keskilinjalle paluissa pahasti ja jouduin komentamaan :(
Nyt otetaan namipurkit taas käyttöön: virettä on aivan liikaa - jopa iltapäivän kuumuudessa ja muiden osioiden jälkeen...
Ja taas on pakko sanoa, että kyllä on jäljen treenaaminen helppoa (nyky)hakuun verrattuna. Silti en haluaisi tehdä pelkkää jälkeä. Eipä lopu haasteet kesken :)
Leirin jälkeen maastotreenejä tehty tänä vuonna:
Jälkiä: 20 kpl
Esineruutuja: 28 kpl
Hakuja: 17 kpl
Tarkkuusruutuja: 12 kpl
Pudotettuja: 7 kpl
Lauantaina oli vielä vuorossa haku, esineruutu, tarkkuus ja lyhennetty pudotetun treeni ynnä meikäläiselle yli kolmen tunnin ajomatka kotiin.
Olin leirillä kouluttelemassa (tai ainakin yritin) ja oli tosi kivaa. Meillä oli mainio ryhmä, innokkaita ohjaajia ja taitavia koiria ja olimme äärettömän tehokkaita unohtamatta maailmanparannusosuuttakaan.
Kovin ikävää oli, kun yksi ryhmäläinen sairastui ja jouduttiin toimittamaan ambulanssilla hoitoon illalla. Lämpöhalvaus?
Suhteellisen työteliäs päivä oli erityisesti perjantai, kun muiden huiliessa keskipäivällä ja illalla kävin etsimässä sopiva paikkoja maastosta ja merkkailin mm pudotetun esineen radan.
Voipi sanoa,että kaikki muu meni Hiskin kohdalla kertakaikkisen superisti, vain tuo haku on nyt lievä murheenkryyni. Sikäli kyllä aika hassua, että sitä ollaan Hiskin kanssa treenattu kahdeksanviikkoisesta alkaen säännöllisesti ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Silti aina jokin tökkii. Kyllähän Hiippari ne maalimiehet aina löytää. Itse asiassa olisi parempi, ellei se haluaisi niin kovin kiihkeästi bongata ukkoja...
Olen hiukan ruvennut harmittelemaan, että tuli treenattua niin paljon hajunhaulla: Hiskihän on opetettu menemään juurikin hajujen perässä...Jos nyt aloittaisin, tekisin enemmän myös muuta heti alkuun, ihan pistotekniikan takia.
Mikä mätti leirin hakutreeneissä:
- tyhjät. Ei vaan mene tarpeeksi syvälle, varsinkaan tuulen puolelle= tietää, ettei siellä ole ketään. Onkohan tätä yhtään treenattu, hahhaa? Alkaa inasen kalvaa
- yksi näytölle vienti: mm oli kulmassa semmosen jyrkän mäen alla. Pysähtyi katselemaan alas ja muutenkin vei liian hitaasti. Voi rähmä
- oli hypännyt hakiessaan suoraan mm:n päälle ja suorastaan kuopinut lelua esiin. Grrrr...
- keuli keskilinjalle paluissa pahasti ja jouduin komentamaan :(
Nyt otetaan namipurkit taas käyttöön: virettä on aivan liikaa - jopa iltapäivän kuumuudessa ja muiden osioiden jälkeen...
Ja taas on pakko sanoa, että kyllä on jäljen treenaaminen helppoa (nyky)hakuun verrattuna. Silti en haluaisi tehdä pelkkää jälkeä. Eipä lopu haasteet kesken :)
Leirin jälkeen maastotreenejä tehty tänä vuonna:
Jälkiä: 20 kpl
Esineruutuja: 28 kpl
Hakuja: 17 kpl
Tarkkuusruutuja: 12 kpl
Pudotettuja: 7 kpl
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Haku, esineet ja janat
Miikun ja Jussin kanssa Savontiellä.
Haku nro 15
Teemana palauttelu ja ilmaisu + hallinta. Ei tallauksia.
Oikea ja vasen mm lähtivät yhtaikaa, oikea tuli pois. Ekalle näyttö+tiukka hallinta piilolla+takakuljetus vai mikä se termi nyt on, maalimieheltä palkka vasta lähellä keskilinjaa.
Oikealle erinomainen tyhjä laatikkopisto + palkka keskilinjalle tulosta. Vasemmalle ääniapu, näyttö ja muut samat kuviot kuin ensimmäisellä.
Viimeinen oikealla valmis, suorapalkka.
Esineruutu nro 26
Uusi paikka, palauttelutreeni. Esineet vietiin peräkkäin: oikea takakulma, keskellä ja viimeisenä vasemmalla edessä oma pallo, jonka sai pitää.
Kivat, tehokkaat pikku treenit.
Jälki nro 19=kolme janaa
Tää lyö itseään. Tapahtui seuraavaa: ensimmäinen jana noin 30 metriä, oikealle. Nätti nosto. Just silloin tiellä meni pikkupoika vasikankokoisen koiran kanssa, jäivät tietysti siihen katselemaan. Mua jännitti, lähteekö jätti rynnimään meitä kohti. His jähmettyi, sanoin "jälki" ja His jatkoi kiltisti. Keppi oli piilotettu korkeaan varvikkoon ja Hiippari jouti oikein etsimään. Poika seisoi edelleen koiran kanssa siinä melkein vieressä - lähtivät sitten hissukseen, mutta minulta meni senverran pasmat sekaisin, että lähetin Hiskin seuraavalle jäljelle - merkiltä, jolla olin merkannut loppukepin! Ihmettelin ja voivottelin, miten His sinkoili niin kummallisesti...Hokasin kyllä sitten vähän ajan kuluttua torveiluni, mutta otti päähän niin, ettei tosikaan. Hiskiparka. Pitkä jana.
Seuraava jana oli lyhyt ja lähti oikealle, jälki meni ihan paljalla maalla ja kamalissa risukoissa plus aivan tien viertä. Keppi kiven päällä, Hiski joutui hetken hakemaan.
Nyt treenataan pitkiä janoja ja vaikeita, harhaisia ja paljaita alustoja.
Iltapäivällä sitten suunnataan kohti Hartolaa ja bc-leirille, jonne menen kouluttamaan EK-juttuja. Heta on pakko ottaa mukaan, saas nähdä...
Haku nro 15
Teemana palauttelu ja ilmaisu + hallinta. Ei tallauksia.
Oikea ja vasen mm lähtivät yhtaikaa, oikea tuli pois. Ekalle näyttö+tiukka hallinta piilolla+takakuljetus vai mikä se termi nyt on, maalimieheltä palkka vasta lähellä keskilinjaa.
Oikealle erinomainen tyhjä laatikkopisto + palkka keskilinjalle tulosta. Vasemmalle ääniapu, näyttö ja muut samat kuviot kuin ensimmäisellä.
Viimeinen oikealla valmis, suorapalkka.
Esineruutu nro 26
Uusi paikka, palauttelutreeni. Esineet vietiin peräkkäin: oikea takakulma, keskellä ja viimeisenä vasemmalla edessä oma pallo, jonka sai pitää.
Kivat, tehokkaat pikku treenit.
Jälki nro 19=kolme janaa
Tää lyö itseään. Tapahtui seuraavaa: ensimmäinen jana noin 30 metriä, oikealle. Nätti nosto. Just silloin tiellä meni pikkupoika vasikankokoisen koiran kanssa, jäivät tietysti siihen katselemaan. Mua jännitti, lähteekö jätti rynnimään meitä kohti. His jähmettyi, sanoin "jälki" ja His jatkoi kiltisti. Keppi oli piilotettu korkeaan varvikkoon ja Hiippari jouti oikein etsimään. Poika seisoi edelleen koiran kanssa siinä melkein vieressä - lähtivät sitten hissukseen, mutta minulta meni senverran pasmat sekaisin, että lähetin Hiskin seuraavalle jäljelle - merkiltä, jolla olin merkannut loppukepin! Ihmettelin ja voivottelin, miten His sinkoili niin kummallisesti...Hokasin kyllä sitten vähän ajan kuluttua torveiluni, mutta otti päähän niin, ettei tosikaan. Hiskiparka. Pitkä jana.
Seuraava jana oli lyhyt ja lähti oikealle, jälki meni ihan paljalla maalla ja kamalissa risukoissa plus aivan tien viertä. Keppi kiven päällä, Hiski joutui hetken hakemaan.
Nyt treenataan pitkiä janoja ja vaikeita, harhaisia ja paljaita alustoja.
Iltapäivällä sitten suunnataan kohti Hartolaa ja bc-leirille, jonne menen kouluttamaan EK-juttuja. Heta on pakko ottaa mukaan, saas nähdä...
sunnuntai 1. heinäkuuta 2012
Kesäretki Uuraisille, osa 2. , eli rotumestikset
Tänä vuonna SBCAK:n rotumestaruudet ratkottiin kolmella eri paikkakunnalla. Etsintäkoe oli Uuraisilla, jonne lähdin ilomielin: sieltä meidän "EK-uramme" alkoi kaksi vuotta sitten todella mukavissa tunnelmissa.
Yövyimme tutussa ajokoiraihmisten majoituspaikassa, isossa talossa ihan keskenämme Hiskin kanssa. Oli oma kylppäri ja keittiö (14 e/yö). Paikka sattui vielä olemaan "kisakeskuksesta" neljän kilometrin päässä. Hyvin nukutun yön ja tuhdin puuroaamiaisen (4 e) jälkeen päivä alkoi mukavasti.
Pari sanaa EK-kisan ennakkovarusteluista. Nyt kun on tullut käytyä muutama jälkikoe - sinnehän riittää, kun heittää jälkiliinan autoon - huomasi totisesti pe-iltana, millainen määrä kampetta pitää muistaa pakata. Jälkiliinan lisäksi hakuromppeet so näyttöliina, valjaat, rulla+panta, pilli, pudotettava esine+varaesine, lukemattomat palkkapurkit ja eri palkkauslelut jokaiseen osioon. Lisäksi pitää olla tukku vara-PK-liivejä...
Tunnelma etsintäkokeessa on aina ihan omaa luokkaansa: se on niin sosiaalinen tapahtuma kuin olla voi. Jäljellähän nökötetään tien varressa keskellä synkkää korpea ypöyksin tuomaria odottamassa, vain esineruudussa ja kentän reunalla tapaa muita. EK:ssa höpötellään koko päivä kanssakisaajien ja järjestäjien kanssa ja poikkeuksetta on rattoisaa, vaikka epäonnistumisiakin tulisi. Ja koskaan ei tiedä, miten päin kisa loppujen lopuksi keikahtaa. Niin kävi nytkin.
Voittajassa oli kuusi koirakkoa, joista kaksi ei-sbcakkilaisia, järjestävästä Keski-Suomen palveluskoirayhdistyksestä. Lapukka ja sakemanni, loistavia koiria ja hienoja ohjaajia.
Näin se meni. Tuomareina Matti V. ja Pirjo P. Lisäksi harjoittelijatuomari Lea.
Kisa alkoi jäljillä (nro 18), kuinkas muuten. Tempaisin meille ykkösen, joten melkein samantien ampaistiin janalle. Kävi todella navakka tuuli oikealta ja His lähti jo lähetyksestä vinoon sinnepäin. En kuitenkaan korjannut, koska ajattelin sen ehkä saaneen vainun jäljestä - ja todennäköisesti saikin, mutta jäljenpolkijan menojäljestä. Jälki ei siis mennyt tässä, minkä tuomari kertoi. Otin Hiskin janalle ja lähetin uudestaan. Nyt se nappasi jäljen ihan takamerkin kohdalta vinosti ja ilmavainulla, kovan tuulen takia mitä ilmeisimmin. Suunta oli kuitenkin oikea.
Janalta tuomari rokotti peräti kuusi pistettä (ek:ssa janalta maksimi 20). Takajäljistä oli ottanut vain kolme pistettä. Itse olin ihan tyytyväinen Hiskin työskentelyyn.
Kaikki kepit nousivat, joten jäljeltä saaliiksi jäi 54/60.
Tottis
Suoraan jäljeltä kentälle. sama koulun piha, jossa oltiin kaksi vuotta sitten.
Hiski oli aivan ihana!!! Seuraaminen oli tiivistä (!), käännökset jopa "liian tiiviitä" (!). Pari pikku mokaa: tasamaanoudossa en saanut kapulaa lentämään -oli jotenkin hankalan mallinen - His palautti vaikean näköisesti, lisäksi pakitti vähän. Ja esteellä kolautti takaisintullessa - tämäkin kapula oli outo ja taisi lentää liian lähelle.
Mutta erittäin hyvää ja erinomaista kautta linjan ja tuomari kehui meidän yhteistyötä, joka sujui omastakin mielestäni kuin tanssi. Oltiin kentällä oikea tiimi - heti, kun seuraaminen onnistuu, fiilis paranee, niin se vaan menee. Ei keulinut edes eteenmenossa!
Kamala todeta, mutta neljän kuukauden intensiivinen pehmotreeni (tarjoamista, postiivista vahvistamista) vei kisaseuraamista vain huonommaksi, mutta pari kunnon "isoa muistutusta" korjasi. Saattaa tuolla eteenmenon erilaisella treenaamisella olla oma osuutensa myös.
Kisassa oli yksi bc, jolla oli ihan samanlainen seuraaminen oli samanlaista haahuilua kuin Hiskillä viimeksi Hämeenkyrössä. Tunsin syvää myötätuntoa...
Pisteitä tottiksesta 94.
Haku nro 14
Tämä oli se osuus, joka jäi vähän jurppimaan. Kun näin alueen, tiesin heti, että tulossa on ongelmia. Lähes puuton mäntyaukea, navakka tuuli takavasemmalta, sivurajat lähtivät "vinoon". Tuollaisessa paikassa ja tuulella haju kulkee esteettä kilometrin...Teetä siinä sitten Hiskillä niitä tyhjiä.
Ensimmäinen tyhjä pisto oikealle onnistui ihan kohtuullisesti, sitten alkoi hulabaloo, kun hajut vetivät. Yritin kuitenkin niitä helkutin tyhjiä, mutta eihän niistä oikein mitään tullut, kun His tiesin tasan tarkkaan, missä maalimiehet majailivat, eli takakulmissa molemmat. Pahin mahdollinen vaihtoehto meille.
Hiskin näyttövauhti oli hyvä, siitä tuomari ei päässyt sanomaan ja rullantuonnit +luovutukset olivat korrekteja, mutta ensimmäiseltä piilolta lähdin kuulemma liian nopeasti takaisin. Kun tuomari ei ollut antanut lupaa lähteä! Maalimies oli tullut ulos piilosta ja kun aikaa on kahdeksan minuuttia ja viisi mennyt, ei viitsisi jäädä notkumaan. Lisäksi annoin koiralle uuden "massu"-käskyn, kun mm nousi, mitä ei olisi saanut tehdä. Keskilinjalle mennessä sanoin muutaman kerran Hiskille nätisti "sivu", kun tuomari ja mm kulkivat edellä, pahapaha. Ilmaisuista näistä syistä vain h ja eh.
Ja "koira ei tullut pillin vihellykselläkään pois". Juu, ei tullut, koska sai heti sen jälkeen hajun maalimiehestä, mikä näkyi erittäin hyvin keskilinjalle. Joku toinen tuomari olisi voinut jopa kehua tästä: maalimiesmotivaatio meni edelle. Itse olin ihan helkutin tyytyväinen tähän asiantilaan.
Pisteitä ropisi, eli: 63/70.
Tarkkuusruutu nro 10
Kympin ruutu: kolikko nousi ajassa 36 sekuntia.
20/20 p.
Tässä vaiheessa muistaakseni Coxi oli selvässä johdossa. Itse en näitä seurannut, mutta Hanna H. piti ajan tasalla ;)
Pudotettu nro 5
Aika ryteikköisessä maastossa. Kaikki meni kuitenkin upeasti. Hiski mokoma noussut perusasennosta ylös ennen liikkeellelähtökäskyä, mistä Mattiboy rokotti pisteen.
Pisteitä 19/20.
Esineruutu nro 25
Tämä sitten ratkaisi koko kisan. Oikealta kävi taas todella voimaks tuuli, joka pyöritti hajuja. Takana oli järvi ja oikealla suopursikko. Hiski nosti ainoana kuudesta koirasta kaikki kolme esinettä. Ja teki sen ajassa 2 minuuttia 10 sekuntia. Aika moni nosti vain yhden. Pieni kauneusvirhe: haisteli hetken jotain ihan edessä, jonka kielsin, tai oikeastaan vain aloin rykiä ja kehuin, kun lopetti. Hyvä minä: seuraavaksi olisi takuuvarmasti nostanut koipea. Tästä tuomari miinusti ihan oikein pisteen.
Pisteitä 29/30
Loppupisteet 185+94=279 eli etsintäkokeen rotumestaruus ja ainoa ykköstulos.
Mutta voittoa tärkeämpiä asioita kertyi monta: tottiksen kelvollinen seuraaminen, hieno tarkkuusruutu ja aivan mahtava esineruutu.
Haku on se osa-alue, jonka treenaamista pitää eniten miettiä. Viimeaikaiset treenit eivät ole olleet ihan kohdillaan. Voi olla, että palaan lähtöruutuun, eli annan Hiskin vain nostaa ukot omalla tyylillään ilman väkisinväännettyjä tyhjiä ja keskityn täydelliseen hallintaan ja ilmaisuihin.
Suuret kiitokset järjestäjille: pieni sissiporukka sai aikaan mahtavat kisat!!! Hannallakin kahden kuukauden ikäinen vauva mukana koko päivän, huhhuh. Ja kiitos myös kaikille kanssakisaajille, tavataan ässämmissä!
Yövyimme tutussa ajokoiraihmisten majoituspaikassa, isossa talossa ihan keskenämme Hiskin kanssa. Oli oma kylppäri ja keittiö (14 e/yö). Paikka sattui vielä olemaan "kisakeskuksesta" neljän kilometrin päässä. Hyvin nukutun yön ja tuhdin puuroaamiaisen (4 e) jälkeen päivä alkoi mukavasti.
Pari sanaa EK-kisan ennakkovarusteluista. Nyt kun on tullut käytyä muutama jälkikoe - sinnehän riittää, kun heittää jälkiliinan autoon - huomasi totisesti pe-iltana, millainen määrä kampetta pitää muistaa pakata. Jälkiliinan lisäksi hakuromppeet so näyttöliina, valjaat, rulla+panta, pilli, pudotettava esine+varaesine, lukemattomat palkkapurkit ja eri palkkauslelut jokaiseen osioon. Lisäksi pitää olla tukku vara-PK-liivejä...
Tunnelma etsintäkokeessa on aina ihan omaa luokkaansa: se on niin sosiaalinen tapahtuma kuin olla voi. Jäljellähän nökötetään tien varressa keskellä synkkää korpea ypöyksin tuomaria odottamassa, vain esineruudussa ja kentän reunalla tapaa muita. EK:ssa höpötellään koko päivä kanssakisaajien ja järjestäjien kanssa ja poikkeuksetta on rattoisaa, vaikka epäonnistumisiakin tulisi. Ja koskaan ei tiedä, miten päin kisa loppujen lopuksi keikahtaa. Niin kävi nytkin.
Voittajassa oli kuusi koirakkoa, joista kaksi ei-sbcakkilaisia, järjestävästä Keski-Suomen palveluskoirayhdistyksestä. Lapukka ja sakemanni, loistavia koiria ja hienoja ohjaajia.
Näin se meni. Tuomareina Matti V. ja Pirjo P. Lisäksi harjoittelijatuomari Lea.
Kisa alkoi jäljillä (nro 18), kuinkas muuten. Tempaisin meille ykkösen, joten melkein samantien ampaistiin janalle. Kävi todella navakka tuuli oikealta ja His lähti jo lähetyksestä vinoon sinnepäin. En kuitenkaan korjannut, koska ajattelin sen ehkä saaneen vainun jäljestä - ja todennäköisesti saikin, mutta jäljenpolkijan menojäljestä. Jälki ei siis mennyt tässä, minkä tuomari kertoi. Otin Hiskin janalle ja lähetin uudestaan. Nyt se nappasi jäljen ihan takamerkin kohdalta vinosti ja ilmavainulla, kovan tuulen takia mitä ilmeisimmin. Suunta oli kuitenkin oikea.
Janalta tuomari rokotti peräti kuusi pistettä (ek:ssa janalta maksimi 20). Takajäljistä oli ottanut vain kolme pistettä. Itse olin ihan tyytyväinen Hiskin työskentelyyn.
Kaikki kepit nousivat, joten jäljeltä saaliiksi jäi 54/60.
Tottis
Suoraan jäljeltä kentälle. sama koulun piha, jossa oltiin kaksi vuotta sitten.
Hiski oli aivan ihana!!! Seuraaminen oli tiivistä (!), käännökset jopa "liian tiiviitä" (!). Pari pikku mokaa: tasamaanoudossa en saanut kapulaa lentämään -oli jotenkin hankalan mallinen - His palautti vaikean näköisesti, lisäksi pakitti vähän. Ja esteellä kolautti takaisintullessa - tämäkin kapula oli outo ja taisi lentää liian lähelle.
Mutta erittäin hyvää ja erinomaista kautta linjan ja tuomari kehui meidän yhteistyötä, joka sujui omastakin mielestäni kuin tanssi. Oltiin kentällä oikea tiimi - heti, kun seuraaminen onnistuu, fiilis paranee, niin se vaan menee. Ei keulinut edes eteenmenossa!
Kamala todeta, mutta neljän kuukauden intensiivinen pehmotreeni (tarjoamista, postiivista vahvistamista) vei kisaseuraamista vain huonommaksi, mutta pari kunnon "isoa muistutusta" korjasi. Saattaa tuolla eteenmenon erilaisella treenaamisella olla oma osuutensa myös.
Kisassa oli yksi bc, jolla oli ihan samanlainen seuraaminen oli samanlaista haahuilua kuin Hiskillä viimeksi Hämeenkyrössä. Tunsin syvää myötätuntoa...
Pisteitä tottiksesta 94.
Haku nro 14
Tämä oli se osuus, joka jäi vähän jurppimaan. Kun näin alueen, tiesin heti, että tulossa on ongelmia. Lähes puuton mäntyaukea, navakka tuuli takavasemmalta, sivurajat lähtivät "vinoon". Tuollaisessa paikassa ja tuulella haju kulkee esteettä kilometrin...Teetä siinä sitten Hiskillä niitä tyhjiä.
Ensimmäinen tyhjä pisto oikealle onnistui ihan kohtuullisesti, sitten alkoi hulabaloo, kun hajut vetivät. Yritin kuitenkin niitä helkutin tyhjiä, mutta eihän niistä oikein mitään tullut, kun His tiesin tasan tarkkaan, missä maalimiehet majailivat, eli takakulmissa molemmat. Pahin mahdollinen vaihtoehto meille.
Hiskin näyttövauhti oli hyvä, siitä tuomari ei päässyt sanomaan ja rullantuonnit +luovutukset olivat korrekteja, mutta ensimmäiseltä piilolta lähdin kuulemma liian nopeasti takaisin. Kun tuomari ei ollut antanut lupaa lähteä! Maalimies oli tullut ulos piilosta ja kun aikaa on kahdeksan minuuttia ja viisi mennyt, ei viitsisi jäädä notkumaan. Lisäksi annoin koiralle uuden "massu"-käskyn, kun mm nousi, mitä ei olisi saanut tehdä. Keskilinjalle mennessä sanoin muutaman kerran Hiskille nätisti "sivu", kun tuomari ja mm kulkivat edellä, pahapaha. Ilmaisuista näistä syistä vain h ja eh.
Ja "koira ei tullut pillin vihellykselläkään pois". Juu, ei tullut, koska sai heti sen jälkeen hajun maalimiehestä, mikä näkyi erittäin hyvin keskilinjalle. Joku toinen tuomari olisi voinut jopa kehua tästä: maalimiesmotivaatio meni edelle. Itse olin ihan helkutin tyytyväinen tähän asiantilaan.
Pisteitä ropisi, eli: 63/70.
Tarkkuusruutu nro 10
Kympin ruutu: kolikko nousi ajassa 36 sekuntia.
20/20 p.
Tässä vaiheessa muistaakseni Coxi oli selvässä johdossa. Itse en näitä seurannut, mutta Hanna H. piti ajan tasalla ;)
Pudotettu nro 5
Aika ryteikköisessä maastossa. Kaikki meni kuitenkin upeasti. Hiski mokoma noussut perusasennosta ylös ennen liikkeellelähtökäskyä, mistä Mattiboy rokotti pisteen.
Pisteitä 19/20.
Esineruutu nro 25
Tämä sitten ratkaisi koko kisan. Oikealta kävi taas todella voimaks tuuli, joka pyöritti hajuja. Takana oli järvi ja oikealla suopursikko. Hiski nosti ainoana kuudesta koirasta kaikki kolme esinettä. Ja teki sen ajassa 2 minuuttia 10 sekuntia. Aika moni nosti vain yhden. Pieni kauneusvirhe: haisteli hetken jotain ihan edessä, jonka kielsin, tai oikeastaan vain aloin rykiä ja kehuin, kun lopetti. Hyvä minä: seuraavaksi olisi takuuvarmasti nostanut koipea. Tästä tuomari miinusti ihan oikein pisteen.
Pisteitä 29/30
Loppupisteet 185+94=279 eli etsintäkokeen rotumestaruus ja ainoa ykköstulos.
Mutta voittoa tärkeämpiä asioita kertyi monta: tottiksen kelvollinen seuraaminen, hieno tarkkuusruutu ja aivan mahtava esineruutu.
Haku on se osa-alue, jonka treenaamista pitää eniten miettiä. Viimeaikaiset treenit eivät ole olleet ihan kohdillaan. Voi olla, että palaan lähtöruutuun, eli annan Hiskin vain nostaa ukot omalla tyylillään ilman väkisinväännettyjä tyhjiä ja keskityn täydelliseen hallintaan ja ilmaisuihin.
Suuret kiitokset järjestäjille: pieni sissiporukka sai aikaan mahtavat kisat!!! Hannallakin kahden kuukauden ikäinen vauva mukana koko päivän, huhhuh. Ja kiitos myös kaikille kanssakisaajille, tavataan ässämmissä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)